Messukeskus (Helsinki)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Messukeskuksen eteläinen sisäänkäynti.
Messukeskus, halli 7.

Messukeskus on Suomen suurin messu-, kokous- ja kongressikeskus. Se sijaitsee Helsingin Itä-Pasilassa, Pasilan rautatieaseman ja Triplan läheisyydessä. Messukeskus valmistui vuonna 1975 ja korvasi Töölössä sijainneen Messuhallin.

Messukeskuksessa järjestetään messuja, kokouksia, kongresseja, juhlia ja muita tapahtumia. Messukeskuksessa järjestetään vuosittain noin sata eri alojen messutapahtumaa ja noin 1 500 kokousta ja kongressia. Tapahtumiin osallistuu vuosittain noin 9 000 yritystä ja yli miljoona kävijää.

Messukeskuksessa järjestetään muun muassa harrastuksiin, sisustamiseen, lemmikkiharrastukseen, terveyteen, muotiin, hyvinvointiin ja liikuntaan liittyviä yleisötapahtumia. Kävijämäärältään suurimpia yleisötapahtumia ovat Helsingin kirjamessut, Vene Båt -messut, Matkamessut ja Habitare. Messukeskuksessa järjestetään vuosittain kaksi kertaa myös Suomen suurin tietokonetapahtuma Assembly. Messukeskuksessa järjestettäviä ammattitapahtumia ovat muun muassa Lääkäripäivät, FinnBuild, Teknologia ja Kuljetus-Logistiikka.

Näyttelytilojen yhteispinta-ala on noin 74 000 neliömetriä[1]. Rakennuksen kokonaispinta-ala on noin 272 000 neliömetriä, johon sisältyy muun muassa 7 näyttelyhallia ja 40 erikokoista kokoustilaa. Messukeskuksen palveluihin kuuluu myös hotelli sekä 21 kahvilaa ja ravintolaa. Messukeskuksen seitsemäs näyttelyhalli vihittiin käyttöön syyskuussa 2011. Kesällä 2013 Messukeskuksessa tehtiin suuri sisäsaneeraus, jossa uudistettiin Galleria, pohjoinen sisäänkäynti, ravintolamaailma ja kokoustiloja.

Messukeskuksen omistaa Suomen Messut Oyj. Tiloja vuokrataan myös muille tapahtumanjärjestäjille.

Messuhalli, nykyinen Töölön kisahalli.

Messukeskuksen omistajayritys Suomen Messut Oyj perustettiin 19. lokakuuta 1919 edistämään suomalaista elinkeinoelämää vastikään itsenäistyneessä Suomessa. Ensimmäiset messut järjestettiin kesällä 1920 Helsingissä Johanneksen kirkon kentällä ja niihin tutustui yli 120 000 messuvierasta.

Ensimmäiset omat toimitilat rakennettiin Helsingin Töölöön vuonna 1935. Mannerheimintien Messuhalli, nykyinen Töölön kisahalli, oli valmistuessaan Pohjoismaiden suurin näyttelytila.

Nykyinen Messukeskus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyisen Messukeskuksen ensimmäiset hallit valmistuivat vuonna 1975 Pasilaan, ja ne nimettiin presidenttien J.K. Paasikivi ja Urho Kekkonen mukaan. Sittemmin tiloja on laajennettu moneen otteeseen:

Presidentti Urho Kekkonen Pasilaan rakennetun Messukeskuksen avajaisissa vuonna 1975.
  • Messukeskus valmistui Pasilaan 1975, kaksi hallia (suunnittelija Insinööritoimisto Bertel Ekengren Ky)
  • Kongressisiipi 1983 (suunnittelija arkkitehtuuritoimisto Ekholm & Syrjänen)
  • Kaksi lisähallia 1986 (suunnittelija suunnittelutoimisto Tapio Korpisaari Oy)
  • Pääsisäänkäynnin laajennus 1995 (suunnittelija Parviainen Arkkitehdit Oy)
  • Talvipuutarha 1996
  • Holiday Inn Helsinki -hotelli 1997
  • Hallin 1 uudistaminen 1998
  • Kaksi lisähallia 2001
  • Pysäköintilaitos 2003 (suunnittelija Seicon Oy)
  • Uudet toimistotilat 2004
  • Uusia kokoustiloja 2005
  • Pysäköintilaitoksen korotus 2010
  • Uusi monitoimihalli 2011 (suunnittelija Davidsson & Tarkela Architects)
  • Brändiuudistus, Gallerian ja kokoustilojen uudistaminen 2013
  • Hotellisaneeraus ja ravintolamaailman uudistus 2018
  • Suomen Messut täytti 100 vuotta 2019
  • Covid-19-pandemian vuoksi messutoiminnalta suljettuun Messukeskukseen avattiin helmikuussa 2021 Padel Messukeskus -niminen väliaikaiseksi tarkoitettu padelkeskus, jossa on 13 pelikenttää.[2]
Vuoden 1975 Vene-tapahtuma

Avajaisnäyttelynä Messukeskuksessa oli vuoden 1975 Vene-näyttely. Vanhasta messuhallista periytyneitä näyttelyitä olivat Kansainväliset messut ja Habitare, ja niiden täydennykseksi alettiin järjestää muitakin erikoismessuja. Messukeskuksen avajaisvuonna aloitettiin Elkom-elektroniikkamessut, seuraavana vuonna vaatetusteollisuuden Vateva ja 1977 aloitettiin uudelleen Matkamessut. Vuonna 1979 kokeiltiin puutarhamessuja, vuonna aloittivat kenkä- ja laukkumessut sekä kodintekniikkamessut. 1980-luvun lopulla aloitettiin kuljetusmessut, koulutusalan Educa-messut ja Lääketiede-messut.

[3]

Nykyisin Messukeskuksessa järjestetään vuosittain noin sata messutapahtumaa. Suurin osa niistä on Messukeskuksen itse järjestämiä, mutta Messukeskuksen tiloja vuokraavat käyttöönsä myös muut tapahtumajärjestäjät. Tunnetuimpia näistä Messukeskuksen ns. vierastapahtumista ovat Kennelliiton Koiramessut (aiemmin järjestetty Voittaja-nimellä), Nordic Business Forum, Slush, American Car Show, Ropecon, Assembly ja monet lääketieteen alan tapahtumat kuten Farmasian Päivät, Eläinlääkäripäivät ja Operatiiviset Päivät.

Satavuotisjuhla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Messuaukiolla sijaitseva Liuku-taideteos.

Vuonna 2019 Suomen Messut täytti sata vuotta, minkä kunniaksi Messukeskus halusi sisällyttää satavuotisen historiansa näkyvämmäksi osaksi ilmettään ja tapahtumiensa kävijäkokemusta. Messukeskus toi juhlavuonna yleisötapahtumiinsa nykyaikaistetun version puisesta liukumäestä, joka oli yleisön suosikki vuonna 1920 järjestetyillä Suomen ensimmäisillä messuilla. Messukeskuksen eteläisestä sisääntuloaulasta isoon halliin laskeva liukumäki palveli juhlavuoden ajan melkein kaikissa yleisötapahtumissa vaihtoehtona portaille ja hissille. [4] Lisäksi Messukeskus juhlisti satavuotisjuhlavuottaan uudistuneilla tiloilla ja ilmeellä sekä erilaisilla kisoilla, tapahtumilla ja tempauksilla.

Lokakuussa 2019 Messuaukiolla julkistettiin Berry Ceativen suunnittelema Liuku-taideteos, jonka pääsuunnittelijoina ja luovina johtajina toimivat Katja ja Timo Berry. Teosta ideoidessaan Berry Creativen työryhmä keskittyi Messuaukion maisemaan, messujen historiaan ja ajatukseen messuista iloisena kohtaamisten paikkana. Teoksen päämateriaali on kestävän kehityksen mukainen ristiinliimattu massiivipuu. Katto on läpikuultavaa polykarbonaattia, mikä luo punaisen valohehkun teoksen sisälle. Teokseen kiinnitetyt led-valot saavat Liu’un hehkumaan myös pimeään vuodenaikaan. Valosuunnittelusta vastasi Sun Effects. Liuku on julkinen ja vuorovaikutuksellinen taideteos: teokseen pääsee sisään, sen portaita voi kiivetä ja sitä voi liukua alas. Teos on osa Helsingin urbaania kaupunkikuvaa ja sen on haluttu olevan helposti lähestyttävä niin Messukeskuksen vieraille kuin ohikulkijoillekin. Teos oli Suomen Messusäätiön lahja sata vuotta täyttävälle Messukeskukselle.[5]

Messukeskuksen talousvaikutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haaga-Helian tekemän selvityksen mukaan Messukeskus työllisti ja toi tuloa pääkaupunkiseudulle 282 miljoonalla eurolla. Laskelma perustuu Messukeskuksessa vuonna 2018 järjestettyihin tapahtumiin. Messukeskuksessa vieraili vuonna 2018 1,2 miljoonaa kävijää. Omia messuja ja vierastapahtumia järjestettiin kaikkiaan 96, ja niihin osallistui 9 000 yritystä. Kokouksia Messukeskuksessa järjestettiin 1 440.

Näytteilleasettajan budjetti messuille osallistuttaessa on selvityksen mukaan keskimäärin 8 482 euroa, josta valtaosan haukkaavat osaston suunnittelu-, rakentamis- ja vuokrakulut. Kävijä kuluttaa vierailunsa aikana keskimäärin 104 euroa, ammattitapahtumaan saapuva kävijä hieman yleisömessujen kävijää enemmän. Summa koostuu ravintola- ja kahvilapalveluista sekä matkustus- ja majoituskuluista. Messukeskuksen työllisyysvaikutus Helsingin seudulle oli 3 957 henkilötyövuotta, josta välitön työllisyysvaikutus oli 2 486 henkilötyövuotta. Myynnin lisäys pääkaupunkiseudun hotelleille ja ravintoloille oli 88 miljoonaa euroa.[6]

Helsingin seutu hyötyy erityisesti Messukeskuksessa järjestettävistä kansainvälisistä kongresseista, sillä jokainen kongressikävijä vastaa keskimäärin 1 800 euron tuloa pääkaupunkiseudulle.

Laskelma huomioi messujen välittömästi ja välillisesti aikaansaaman liikevaihdon, tulovirtojen jakautumisen eri toimialoille, välittömät ja välilliset työllisyysvaikutukset sekä verotulovaikutukset. Pohjana käytetään tietoja messuvieraiden ja näytteilleasettajien määristä, rahankäytöstä, messumatkan kestosta ja lähtöalueesta.[7]

Vastuullisuustyö ja -tavoitteet Messukeskuksessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Messukeskus on asettanut ympäristötyönsä tavoitteeksi olla 110-prosenttisesti hiilineutraali tapahtumatalo vuoteen 2029 mennessä, jolloin Messukeskus täyttää 110 vuotta. Vastuullisuustavoite täytetään vähentämällä energiankäyttöä, kasvattamalla uusiutuvan energian osuutta ja hyödyntämällä hiilineutraaleja vaihtoehtoja, minkä lisäksi vastuullisuutta painotetaan kaikissa hankinnoissa. Lisäksi Messukeskus on vähentänyt kertakäyttötuotteiden käyttöä ja parantanut merkittävästi sähköautoilijoiden palveluita tiloissaan.

Aurinkopaneeleita Messukeskuksen hallin katolla.

Maaliskuussa 2019 täysin remontoituna avattu Messukeskus-hotelli Holiday Inn Helsinki – Expo hyödyntää jäähdytyksessään kaukokylmää, ja ravintolakumppani Fazer Food Services on tuonut Messukeskuksen ravintola- ja kokoustarjoiluihin luomu- ja lähiruokaa sekä muun muassa hävikkiruokabuffetin.

Ympäristövastuu on pitkään ollut osa Messukeskuksen liiketoimintaa. Messukeskus sai vuonna 2009 ympäristöjärjestelmälleen ISO 14001 -ympäristösertifikaatin ensimmäisenä suomalaisena messu- ja kongressikeskuksena. Messukeskus liittyi Helsingin kaupungin ja elinkeinoelämän Ilmastokumppanit-verkostoon, jonka tavoitteena on hiilineutraali Helsinki.

Energiavirasto ja Motiva palkitsivat Messukeskuksen vuonna 2017 energiaviisaana tapahtumatalona. Parhaillaan käynnissä on vuoteen 2025 saakka ulottuva hanke, jossa tavoitellaan merkittäviä energiasäästöjä hyödyntämällä uusinta talotekniikkaa.[8]

Messukeskus avasi syksyllä 2019 yhdessä Helen Oy:n kanssa Helsingin suurimpiin kuuluvan aurinkovoimalan Messukeskuksen hallien katoilla. Kesän 2019 aikana asennettiin 1 589 aurinkopaneelia. Aurinkovoimala lisää Messukeskuksen energiatehokkuutta ja vahvistaa aurinkovoiman osuutta Helenin tuotannossa. Arvioitu vuosituotanto on alkuvaiheessa 445 MWh, joka vastaa yli kahdensadan kerrostalokaksion vuosikulutusta.

Konsertteja Messukeskuksessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Merkittävimpiä Messukeskuksessa pidettyjä tapahtumia ja kansainvälisiä kongresseja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Maailman diabeteskongressi 1997
  • Maailman Voittaja 1998 -koiranäyttely
  • Council of the European Union Summit 1999
  • WorldSkills Helsinki 2005
  • ASEM 6 Summit-kokous 10.–11.9. 2006
  • Media Centre for Eurovision Song Contest 2007
  • UITP-joukkoliikennekongressi 21.–24.5.2007
  • OSCE Ministerial Council Meeting 2008
  • World Library and Information Congress WLIC 2012
  • 10th ITS European Congress for intelligent transport systems 2014
  • FCI World Dog Show -koiranäyttely 8.-10.8.2014
  • Nordic Business Forum 9.-10.10.2014, 2015, 2016, 2017, 2018, 2019
  • Slush 18.-19.11.2014, 11.-12.11.2015, 30.11.-1.12.2016, 2017, 2018, 2019
  • Gymnaestrada-voimistelufestivaali 12.-19.6.2015
  • Jehovan todistajien kansainvälinen konventti 24.-26.6.2016
  • ESHRE, lisääntymislääketieteen kansainvälinen kongressi 3.-6.7.2016
  • Euroopan kansanpuolueen puoluekokous 7.-8.11.2018[11]
  • SETAC Society of Environmental Toxicology and Chemistry 26.–30.5.2019
  • The HIMSS & Health 2.0 European Conference 11.–13.6.2019, 26.-28.5.2020
  • EAIE 2019 European Association for International Education 24.–27.9.2019
  • EuroSpine The Spine Society of Europe 15.–18.10.2019
  1. http://web.finnexpo.fi/Naytteilleasettajat/tiedotjaohjeet/hallientiedot/Sivut/default.aspx (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. [https://www.sttinfo.fi/tiedote/paakaupunkiseudun-uusin-padel-keidas-avautuu-messukeskukseen-pasilaan?publisherId=1811&releaseId=69900853
  3. Heinonen, Visa ja Konttinen, Hannu: Nyt uutta Suomessa! Suomalaisen mainonnan historia, s. 220–221. Helsinki: Mainostajien liitto, 2001. ISBN 952-5262-10-3
  4. Juhlavuottaan aloittava Messukeskus: Messuille vauhdikkaasti liukumäkeä pitkin messukeskus.com.
  5. Satavuotias Messukeskus huipentaa juhlavuotensa julkistamalla näyttävän taideteoksen Messuaukiolla messukeskus.com.
  6. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu: Messukeskuksen tulo-ja työllisyysvaikutus vuonna 2018 s3-eu-central-1.amazonaws.com.
  7. Messukeskuksen talousvaikutus Helsingin seudulle 282 miljoonaa euroa messukeskus.com.
  8. Messukeskus Helsinki: Ympäristötyömme tavoitteena on olla 110 % hiilineutraali vuonna 2029 messukeskus.com.
  9. Mikael Huhtamäki: Live in Finland – Kansainvälistä keikkahistoriaa Suomessa 1955–1979. Gummerus, 2013. ISBN 978-951-20-8730-3
  10. Mikael Huhtamäki: Scream for me Finland! – Kansainvälistä hevikeikkahistoriaa 1980-luvun Suomessa. Bazar, 2020. ISBN 978-952-27-9658-5
  11. https://helsinki2018.epp.eu/fi/ (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]