Työmarkkinat
Työmarkkinat ovat työnantajien ja työntekijöiden väliset markkinat, joilla työnantajat etsivät työntekijöitä ja työvoimaan kuuluvat henkilöt etsivät työtä; kun tarjonta kohtaa kysynnän, työnhakija ja työnantaja solmivat työsuhteen.
Työmarkkina on talouden suurin yksittäinen markkina ja sillä on monia erityispiirteitä. Käytännössä työmarkkinat eroavat täydellisen kilpailun mallista erityispiirteidensä takia[1]. Talousteorian perusmallissa työvoiman kysyntä ja tarjonta määräävät muun muassa eri ammattialojen palkkojen suuruuden. Teorian taustalla on ajatus, että kun työvoiman kysyntä nousee tai tarjonta laskee, työntantajat nostaisivat alan palkkoja. Palkkojen nousu lisäisi puolestaan alan houkuttelevuutta, jolloin työvoiman tarjonta lisääntyisi[1]. Perinteinen mikrotaloustieteen analyysi täydellisen kilpailun oletuksin kuvaa kuitenkin huonosti työmarkkinoiden nykyistä toimintaa. Monen pienipalkkaisen alan palkat ovat laskeneet suhteessa muihin aloihin, vaikka Suomessa vallitsee työnantajajärjestöjen mukaan huutava pula henkilöistä, jotka olisivat halukkaita tekemään kyseisiä töitä[2].
Työn taloustiede tutkii työmarkkinoiden toimintaa. Yleisiä kysymyksiä ovat, mitkä tekijät vaikuttavat työllistymiseen ja työttömyyteen sekä miten palkka määräytyy. Työttömyys ja sen pitäminen sopivalla tasolla ovat useimpien länsimaisten hallitusten prioriteettilistan kärjessä. Työmarkkinatasapaino tarkoittaa reaalipalkan ja työllisyyden välistä yhteyttä. Toisin sanottuna työmarkkinoiden tasapaino määrää palkkatason sekä työllisyyden.
Työmarkkinoiden tilannekuva Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomessa työmarkkinoiden tilannekuva perustuu julkisessa keskustelussa työllistyneiden määrän lisäksi pääasiassa ELY-keskusten ja TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskus KEHA:n tuottamaan tietoon avoimista työpaikoista Työmarkkinatori-alustaan pohjaten sekä TE-toimistojen tuottamaan tietoon työttömäksi itsensä ilmoittaneiden työnhakijoiden määrästä. Työttömien työhakijoiden määrästä tuottaa tietoa myös Tilastokeskus kyselytutkimuksilla[3]. Sekä avoimien työpaikkojen ilmoittamiseen, työnhakujen määrään, että työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautumiseen vaikuttavat useat eri kannustimet yritys- ja yksilötasolla ja keskustelua siitä, kuinka luotettavia ja yksiselitteisiä tiedot vuoden 2025 osalta ovat on käyty runsaasti mediassa[3][4].
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b 1. Mitä työmarkkinat ovat? Tilastokeskuksen sivusto.
- ↑ Anu Partanen: Tervetuloa töihin! Helsingin Sanomien kuukausiliite 8/2010, s. 48.
- ↑ a b Muhonen, Teemu: Hämmentävää työttömyyslukua voi selittää Marinin hallituksen hakemuspakko Helsingin Sanomat. 21.10.2025. Viitattu 15.12.2025.
- ↑ Ali-Hokka, Anne & Hyvärinen, Ada-Maaria & Mäkiniemi, Laura & Juutilainen, Ville: Työnhaun suuri sumutus Yle. 15.12.2025. Viitattu 15.12.2025.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Duunitori: Työmarkkinapalvelu tarjoaa kuukausittain päivittyvän tilannekuvan työpaikkojen kysynnästä ja tarjonnasta Suomessa. Duunitori.fi. 2024.
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Työmarkkinat Wikimedia Commonsissa
