Uusi vaihtoehto

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Uusi vaihtoehto (uv) (ruots. Nytt alternativ (na)) on suomalainen eduskuntaryhmä, joka aloitti toimintansa 13. kesäkuuta 2017. Ryhmän muodostivat 20 perussuomalaisten kansanedustajaa, jotka erosivat perussuomalaisten eduskuntaryhmästä vain kaksi päivää puolueen vaalikokouksen päättymisen jälkeen. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja on Simon Elo ja varapuheenjohtajat Tiina Elovaara sekä Ari Jalonen.[1][2]

Myöhemmin samana päivänä myös kansanedustajat Veera Ruoho ja Arja Juvonen erosivat perussuomalaisten ryhmästä. Ruoho ilmoitti hakeneensa uuden vaihtoehdon jäsenyyttä,[1] mutta Juvonen ilmoitti ettei toistaiseksi aio liittyä mihinkään ryhmään.[3]

Ryhmän jäsen Hanna Mäntylä ilmoitti 21. kesäkuuta 2017 haluavansa erota eduskunnasta siirtyäkseen asiantuntijaksi Euroopan neuvoston sihteeristöön Strasbourgiin.[4]

Ryhmän jäsen Ritva "Kike" Elomaa ilmoitti 22. kesäkuuta 2017 palaavansa Perussuomalaisten eduskuntaryhmään. Takaisinpaluun jälkeen Uusi vaihtoehto -ryhmässä on 19 kansanedustajaa ja Perussuomalaisissa 16.[5]

Ryhmän jäsenet ovat perustaneet yhdistyksen nimeltä Sininen tulevaisuus, joka on tarkoitus rekisteröidä puolueeksi. Sen nimi tulee myös eduskuntaryhmän uudeksi nimeksi.[6]

Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perusuomalaisten laskenut kannatus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eduskuntaryhmän muodostivat puolueenedustajat, jotka olivat tyytymättömiä 2017 puoluekokouksen lopputulemaan ja halusivat varmistaa Sipilän hallituksen toimintakyvyn.

Vuoden 2016 lopussa perussuomalaisten kannatus oli pudonnut edellisen vuoden eduskuntavaalien 17,6 äänestysprosentista 8,5 prosenttiin. Äänestämättömien ryhmään tai eduskunnan ulkopuolisten puolueiden kannattajiksi siirtyneet entiset perussuomalaisten äänestäjät olivat jyrkemmin maahanmuuttovastaisia ja pettyneitä demokratian toimivuuteen.[7]

Vaikka leikkauspolitiikan kannattaminen oli yksi harvoista kolmea hallituspuolueita yhdistävistä arvoista, säästötoimenpiteet olivat olleet vaikeinta juuri perussuomalaisille. [8] Hallituspuolueissa oli erimielisyyttä suhteessa maahanmuuttajien kotouttamiseen, EU-velvoitteisiin, vapaaseen liikkuvuuteen ja Venäjä-suhteisiin.[9]

Puoluekokouksen alla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perussuomalaisten puheenjohtajavaalin lähestyessä puolueen europarlamentaarikko Jussi Halla-aho ilmoittautui maaliskuussa 2017 puheenjohtajaehdokkaaksi. Hänen päävastustajansa oli puolueen pitkäaikaisen johtajan Timo Soinin suosikki, kansanedustaja Sampo Terho. Kuukausia aikaisemmin puolueen kansallismielisten jyrkkä siipi oli vahvistanut sosiaalisessa mediassa lobbausta puolueen linjan kääntämiseksi silloista johtoa maahanmuuttokriittisemmälle linjalle. Puolueen eduskuntaryhmän enemmistö sen sijaan Helsingin Sanomien mukaan oli maltillisia, jotka alkoivat miettiä mitä tehdä jos puolue muuttuisi selvästi EU- ja maahanmuuttokriittisemmäksi ja kansallismielisemmäksi. He totesivat, ettei pelkkä Halla-ahon valinta välttämättä olisi suuri ongelma, vaan uusien varapuheenjohtajien nimet olisivat tärkeitä.

Myös muut puolueet olivat alkaneet spekuloida sillä, että osa perusuomalaisten edustajista saattaisi erota ryhmästään. Eduskunnassa arvailtiin 20 edustajan voivan irtautua. [10]

Hallitus valmistautuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mediatietojen mukaan hallitus oli varautunut halla-aholaisten mahdolliseen voittoon. Vaalien lähestyessä kyselytutkimukset alkoivat yhä vahvemmin kallistua Halla-ahon voiton puolelle ja muille hallituspuolueille alkoi olla jo varsin selvää, ettei jyrkän EU-kriitisiksi muuttuvien perussuomalaisten kanssa tehtäisi hallitusyhteistyötä. Ennen kaikkea Kokoomus oli voimakkaasti yhteistyötä vastaan. Osan perussuomalaista irtautuminen ja pysyminen hallituksessa oli esillä yhtenä mahdollisena skenaariona.[10][11]

Mediassa spekuloitiin myös henkilöristiriidoilla ja Soinin ulkoministeriyden mahdollisella päättymisellä.[12]

Timo Soini kiisti hajoamisarvelut jyrkästi blogissaan ja arvosteli kovin sanoin mediaa perusteettomista spekulaatioista.[13] Halla-ahon voiton pelättiin vievän perussuomalaiset oppositioon, kun taas Terho pitäisi puolueen hallituksessa.[12]

Puoluekokous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lauantaina 10. kesäkuuta 2017 Halla-aho valittiin perussuomalaisten uudeksi puheenjohtajaksi.[14] Varapuheenjohtajiksi valittiin kansanedustajat Laura Huhtasaari, Teuvo Hakkarainen ja Juho Eerola.[15][16][16] Kaikkien katsottiin edustavan perussuomalaisten eduskuntaryhmän jyrkintä maahanmuuttovastaista siipeä.[17]

Vaikka Suomen Sisu valtuustoäänestykseen tuoma, jyrkän kansallismielinen henkilölista hävisi äänestyksessä selvästi 157–513, tulevat irtautujat pitivät esitystä vahvistuksena sille, että Suomen Sisu yritti vallata koko puolueen. [10]

Uuden vaihtoehdon perustaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maanantaina 12. kesäkuuta hallituspuolueiden puheenjohtajat Juha Sipilä ja Petteri Orpo kertoivat hallituksen kaatumisesta, sillä edellytyksiä hallitusyhteistyön jatkamiselle Halla-ahon johtaman perussuomalaisen puolueen kanssa ei ollut.[18] Seuraavana päivänä tiedotettiin perussuomalaisten eduskuntaryhmän hajoamisesta, ja 20 perussuomalaista kansanedustajaa perusti Uusi vaihtoehto -nimisen eduskuntaryhmän ja antoi tukensa Sipilän hallitukselle. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä supistui 15 hengen vahvuiseksi, kun vielä kaksi kansanedustajaa kertoi eroavansa ryhmästä.[19] Myöhemmin samana päivänä Sipilä ilmoitti, että ei aio jättää hallituksen eronpyyntöä ja esitti, että hallitusyhteistyö jatkuu tämän uuden ryhmän kanssa.[20] Sampo Terho valittiin eduskuntaryhmän niin sanotuksi trioministeriksi, eli hän osallistuu hallituspuolueiden puheenjohtajien neuvotteluihin.[21]

Timo Soini kertoi loikkauksensa syyksi äärioikeistolaiseksi kuvatun Suomen Sisun järjestämän vallankaappauksen, jota oli suunniteltu jo vuoden sosiaalisessa mediassa. Hänen mukaansa eduskuntaryhmästä eroamisessa kyse ei ollut henkilövalinnoista, vaan Halla-ahon taustajoukkojen toiminnasta, jota Soini piti törkeänä.[22][23]

Simon Elo ja Sampo Terho sanoivat perussuomalaisten uuden johdon linjan ajavan puolueen ikuiseksi oppositiopuolueeksi.[24][25]

16. kesäkuuta Perussuomalaisten puoluehallitus päätti erottaa Uuteen vaihtoehtoon loikanneet puolueesta.[26]

Jäsenet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimi Kotikunta Vp Kansanedustajana Asema eduskunnassa tai hallituksessa
Lohela Maria Turku VAR 2017– (PS 2011–2017) eduskunnan puhemies
Soini Timo Espoo UUS 2017– (PS 2003–2009, 2011–2017) ulkoministeri
Lindström Jari Kouvola KAA 2017– (PS 2011–2017) työministeri
Niinistö Jussi Helsinki UUS 2017– (PS 2011–2017) puolustusministeri
Mattila Pirkko Muhos OUL 2017– (PS 2011–2017) sosiaali- ja terveysministeri
Terho Sampo Helsinki HEL 2017– (PS 2015–2017) eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri
Mäntylä Hanna Tornio LAP 2017– (PS 2011–2017)
Oinonen Pentti Kontiolahti SAV 2017– (PS 2007–2017)
Mäkipää Lea Kihniö PIR 2017– (SMP 1983–1995, PS 2011–2017)
Mölsä Martti Punkalaidun PIR 2017– (PS 2011–2017)
Turunen Kaj Savonlinna KAA 2017– (PS 2011–2017)
Kivelä Kimmo Kuopio SAV 2017– (PS 2011–2017)
Hongisto Reijo Vimpeli VAA 2017– (PS 2011–2017)
Louhelainen Anne Hollola HÄM 2017– (PS 2011–2017)
Jalonen Ari Pori SAT 2017– (PS 2011–2017)
Saarakkala Vesa-Matti Kurikka VAA 2017– (PS 2011–2017)
Kulmala Kari Rääkkylä SAV 2017– (PS 2015–2017)
Elo Simon Espoo UUS 2017– (PS 2015–2017)
Elovaara Tiina Tampere PIR 2017– (PS 2015–2017)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Tällainen on Uusi vaihtoehto – Nämä kansanedustajat jättivät perussuomalaiset Yle Uutiset. 13.6.2017. Viitattu 13.6.2017.
  2. Eduskuntaryhmä ​Uusi vaihtoehto Eduskunta. Viitattu 16.6.2017
  3. Perussuomalaisista eronnut Arja Juvonen kiinnostaa yli puoluerajojen - lähes kaikki puolueet kosineet riveihinsä Iltalehti. 16.6.2017. Viitattu 17.6.2017.
  4. UV-ryhmän Hanna Mäntylä haluaa jättää eduskunnan Ilta-Sanomat. 21.6.2017. Viitattu 21.6.2017.
  5. Ritva Elomaa loikkaa takaisin perussuomalaisten eduskuntaryhmään – "Perus-Kike is back!" Yle Uutiset. Viitattu 22.6.2017.
  6. Korkki, Jari et al.: Perussuomalaisista irtautuneen Uuden vaihtoehdon nimeksi Sininen tulevaisuus Yle Uutiset. 19.6.2017. Yleisradio. Viitattu 19.6.2017.
  7. Linda Pelkonen: Uusi tutkimus: ”Perussuomalaiset hajoaa moneen suuntaan” – Maahanmuuttovastaisimmat pettyivät demokratiaan Uusi Suomi. 7.11.2016. Viitattu 16.6.2017.
  8. Pitkänen & Westinen s.12–14
  9. Pitkänen & Westinen s.15
  10. a b c Teemu Luukka: HS selvitti: Kovaa peliä, salaisia kokouksia ja valenimellä vuokrattu kabinetti – näin kapinallisten perussuomalaisten loikkaus junailtiin HS.fi. 14.6.2017. Viitattu 16.6.2017.
  11. Lauri Nurmi: Hallituksessa suunnitelma Halla-ahon voiton varalle: soinilaiset muodostaisivat oman eduskuntaryhmän TS. 5.6.2017. Lännen Media. Viitattu 16.6.2017.
  12. a b Markku Huusko: Näkökulma: Perussuomalaisten rutto ja kolera Uusi Suomi. 5.6.2017. Viitattu 16.6.2017.
  13. Timo Soini: Juudas meni ja hirtti itsensä 3.6.2017. Timo Soinin blogi. Viitattu 16.6.2017.
  14. Jussi Halla-aho valittiin äänivyöryllä perussuomalaisten puheenjohtajaksi Suomen Uutiset. 10.6..
  15. Halla-aholaisille toinen murskavoitto – Laura Huhtasaari ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi Uusimaa. 10.6.. Viitattu 16.6.2017.
  16. a b Jussi Halla-aho valittiin äänivyöryllä perussuomalaisten puheenjohtajaksi Suomen Uutiset. 10.6..
  17. Analyysi: Jussi Halla-aho ja Laura Huhtasaari johdattavat perussuomalaiset oppositioon Yle Uutiset. 11.6.2017. Viitattu 13.6.2017.
  18. Sipilä ja Orpo: Hallitus kaatui arvoihin ja puheenjohtajiin – "Ihmisoikeudet eivät ole poliittista korrektiutta tai liturgiaa" Tamperelainen.fi. 12.6.2017. Viitattu 13.6.2017.
  19. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä hajoaa dramaattisesti – Soini, Terho ja muut ministerit lähtevät Vantaan Sanomat. 13.6.2017. Viitattu 13.6.2017.
  20. Sipilä ei jätä hallituksen eronpyyntöä: "Tapaamista ei tarvita" Yle Uutiset. 13.6.2017. Viitattu 13.6.2017.
  21. Seuri, Ville; Kempas, Karla; Ervasti, Anu-Elina: Hallitus on jatkamassa Uusi vaihtoehto -ryhmän kanssa – Ryhmän johtajat syyttivät Ylellä halla-aholaisia ”kaappauksesta” ja sopimattomista käsitervehdyksistä Helsingin Sanomat. 14.6.. Viitattu 18.6.2017.
  22. Soini avautuu perussuomalaisten draamaviikosta blogissaan: ”Kävelin ulos vallatusta kodistani” 16.6.2017. Helsingin Sanomat. Viitattu 15.6.2017.
  23. Agenttitarinoita 15.6.2017. Timo Soinin blogi. Viitattu 16.6.2017.
  24. Vaihtoehto jolle ei ollut vaihtoehtoa 16.6.2017. Sampo Terhon blogi. Viitattu 14.6.2017.
  25. Simon Elo Nuivan manifestin tavoitteista: ”Ovat itse asiassa yllättävän maltillisia” 16.6.2017. Demokraatti. Viitattu 14.6.2017.
  26. Halla-aho: Uuteen vaihtoehtoon loikanneet ulos puolueesta ja kunnanvaltuustoista. Yle Uutiset. 16.6.2017

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]