Amazonin metsäpalot 2019

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Amazonin metsäpalot 2019
NASA:n ottama ilmakuva metsäpaloista 20. elokuuta 2019
NASA:n ottama ilmakuva metsäpaloista 20. elokuuta 2019
Alue Brasilia, Bolivia, Kolumbia, Peru ja Venezuela
Ajankohta tammikuu 2019 –
Kuolleita 2[1]

Amazonin metsäpalot 2019 on sarja suuria metsäpaloja eri puolella Amazonin sademetsää pääasiassa Brasilian, Bolivian, Kolumbian, Perun ja Venezuelan alueella. Ne alkoivat tammikuussa 2019, ja 21. elokuuta 2019 Brasiliassa oli syttynyt yli 75 000 metsäpaloa, mikä on Instituto Nacional de Pesquisas Espaciaisin (= INPE, Brasilian kansallinen avaruustutkimusinstituutti) vuonna 2013 alkaneen mittaushistorian suurin luku. 23. elokuuta 2019 Brasilian alueella oli yli 2 500 aktiivista metsäpaloa. Monin paikoin metsäpalojen määrä oli lähes kaksinkertaistunut aiempaan verrattuna. Venezuelassa paloja oli syttynyt 21. elokuuta 2019 mennessä 26 500 kappaletta, Boliviassa 15 500 kappaletta ja Kolumbiassakin 14 200 kappaletta.[2]

NASA:n Earth Observatoryn satelliittikuvien analyysin mukaan metsäpalojen määrä on keskimääräinen edeltävään 15 vuoden jaksoon verrattuna.[3]

Kansainvälinen huomio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Metsäpalot saivat 2019 maailmanlaajuista huomiota.[4]

Media on syyttänyt niistä etenkin maan Brasialian presidentti Jair Bolsonaroa, jonka väitettiin kannustavan maatyöläisiä raivaamaan itselleen lisää maata sademetsästä, ja jonka mukaan suojelu haittaa maan taloudellista kehitystä.[4] Brasilian presidentti Jair Bolsonaro myönsi 22. elokuuta 2019, että maata tulen avulla raivanneet maanviljelijät saattavat olla syyllisiä. Myös monet asiantuntijat olivat antaneet aiemmin samanlaisen lausunnon.[5] Bolsonaro on kutsunut paloja "rikollisiksi" ja sanonut, ettei Brasilialla ole resursseja sammuttaa paloja alueella, joka on Eurooppaa isompi.[6]

Ranskan presidentti Emmanuel Macron on kovistellut Brasiliaa ja uhannut estää Brasilian ja EU:n välille neuvotellun Mercosur-taloussopimuksen ratifioimisen.[4] Bolsonaro on sanonut Macronia "kolonialistiksi", joka pyrkii puuttumaan maan sisäisiin asioihin. Macron on nimittänyt Bolsonaroa valehtelijaksi.[7]

Esimerkiksi Bolivia ei ole joutunut vastaavan painostuksen kohteeksi vaikka vasemmistolainen presidentti Evo Morales on tukenut metsän raivaamista biopolttoaineiden tuotantoa varten.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Moreira, Rinaldo; Valley, Jamari: Casal morre abraçado ao tentar fugir de queimada em RO Globo.com. 15.8.2019. Viitattu 26.8.2019. (englanniksi)
  2. Rodgers, Lucy; Stylianou, Nassos; Guibourg, Clara; Hills, Mike: The Amazon in Brazil is on fire - how bad is it? BBC News. 23.8.2019. Viitattu 26.8.2019. (englanniksi)
  3. Fires in Brazil earthobservatory.nasa.gov. 16.8.2019. Viitattu 31.8.2019. (englanniksi)
  4. a b c d Brasilian puolustusministeri: 44 000 sotilasta valmiina sammuttamaan metsäpaloja Yle Uutiset. Viitattu 31.8.2019.
  5. Kauppinen, Ina: Amazonin metsäpalot: 8 kysymystä ja vastausta Ilta-Sanomat. 24.8.2019. Viitattu 26.8.2019. (suomeksi)
  6. Ina Kauppinen: Amazonin sademetsässä valtavia paloja – taustalla on Brasilian presidentin päätös, joka kumosi 15 vuoden hyvän työn Ilta-Sanomat. 24.8.2019. Viitattu 31.8.2019.
  7. MTV UUTISET- STT: Brasiliassa syttynyt taas satoja uusia metsäpaloja, sademetsään lähetetty yli 40000 sotilasta – Macron: Bolsonaro on valehteilija mtvuutiset.fi. 25.8.2019. Viitattu 31.8.2019.