Tuomas Ojanen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Matti Mika-Tuomas Ojanen (s. 1966[1]) on suomalainen oikeustieteilijä, joka toimii Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professorina.[2]

Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ojanen väitteli oikeustieteen tohtoriksi Helsingin yliopistossa vuonna 1998.[3][4] Hän on työskennellyt Helsingin yliopiston eurooppaoikeuden professorina vuosina 1999–2004[3], Turun yliopiston eurooppaoikeuden professorina vuosina 2004–2007[3][5] ja Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professorina vuodesta 2007 alkaen[6][3]. Lisäksi hän on toiminut Åbo Akademin Ihmisoikeusinstituutin tutkimusprofessorina vuosina 2009–2010 sekä Yliopistollisessa Eurooppa-instituutissa vierailevana tutkijana vuonna 2010 ja osa-aikaisena professorina vuosina 2012–2015.[3] Hänellä on myös Turun yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston dosentin arvo.[3] Ojanen on erikoistunut Suomen valtiosääntöoikeuteen, vertailevaan valtiosääntöoikeuteen, EU-oikeuteen sekä kansainväliseen ihmisoikeusjuridiikkaan.[2][3]

Akateemisen työnsä ohella Ojanen on toiminut Venetsian komission jäsenenä vuodesta 2022 alkaen, EU:n perusoikeusviraston hallintoneuvoston jäsenenä vuodesta 2020 alkaen, yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan puheenjohtajana vuosina 2015–2023, Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ad hoc -tuomarina vuosina 2017–2020 sekä Ihmisoikeusliiton puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja vuosina 2006–2013.[2][4] Hän on myös yksi perustuslakivaliokunnan kysytyimmistä perustuslakiasiantuntijoista.[7] Ojanen perusti Juha Lavapuron ja Martin Scheinin kanssa Suomen valtiosääntöoikeudellisen seuran asiantuntijablogin Perustuslakiblogin, jonka toimittajana hän toimi yhdessä Lavapuron kanssa vuosina 2013–2019.[8][9]

Ojanen on useasti kommentoinut julkisuudessa perustuslaillisiin ja perusoikeudellisiin kysymyksiin liittyviä ajankohtaisia asioita.[10][11][12][13] Ojanen on sanonut olevansa "markkinaskeptikko" ja kertonut pitävänsä talousliberalismin vaikutuksen kasvua uhkana hyvän hallinnon periaatteille ja perusoikeuksille, koska viranomaisen toiminnan laatua ja luotettavuutta koskevat vaatimukset eivät automaattisesti kohdistu yksityisiin toimijoihin.[14] Kansanedustaja Ben Zyskowiczin mukaan tämä vaikuttaa Ojasen kantoihin perustuslakiasiantuntijana.[15] Ojanen on pitänyt perustuslakiasiantuntijoiden vähäistä määrää ongelmana Suomessa sekä toivonut asiantuntijakunnan nuorentumista ja naisvaltaistumista.[16]

Joulukuussa 2020 kansanedustaja Mikko Kärnä vihjasi Twitterissä, että Ojanen olisi kirjoittanut vihreiden vastalauseen perustuslakivaliokunnan mietintöön ulkoministeri Pekka Haaviston ministerivastuuasiassa. Ojanen kiisti väitteen ja teki asiasta rikosilmoituksen kunnianloukkauksesta, jonka johdosta Kärnää vastaan nostettiin syyte marraskuussa 2021.[17][18] Syytteen nostamisen jälkeen Kärnä vaati, ettei perustuslakivaliokunta toistaiseksi käyttäisi Ojasta asiantuntijana valiokunnan kuulemisissa.[19] Lokakuussa 2022 käräjäoikeus tuomitsi Kärnän kunnianloukkauksesta sakkorangaistukseen sekä maksamaan Ojaselle 3 000 euroa kärsimyskorvauksia.[20] Kärnä valitti tuomiosta hovioikeuteen.[21]

Ojasen artikkeli Eurooppa-tuomioistuimet ja suomalaiset tuomioistuimet sai Lakimies-aikakauskirjan parhaan kirjoituksen palkinnon vuonna 2005.[22] Ojaselle on myönnetty Suomen Valkoisen Ruusun I luokan ritarimerkki vuonna 2015.[2][23] Hänet kutsuttiin Suomalaisen Tiedeakatemian jäseneksi vuonna 2023.[24]

Julkaisuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • The European Way: The Structure of National Court Obligation Under EC Law. Väitöskirja. Helsinki, 1998. ISBN 952-91-0540-1
  • Suomen valtiosäännön perusteita. Helsinki: Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta, 2001. ISBN 951-45-9465-7.
  • Perusoikeudet ja ihmisoikeudet Suomessa. Helsinki: Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta, 2003. ISBN 951-45-9479-7.
  • Johdatus perus- ja ihmisoikeusjuridiikkaan. Helsinki: Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta, 2009. ISBN 978-952-10-3763-4.
  • Hallberg, Pekka; Karapuu, Heikki; Ojanen, Tuomas; Scheinin, Martin; Tuori, Kaarlo; Viljanen, Veli-Pekka: Perusoikeudet. 2. uudistettu painos. WSOY, 2011. ISBN 978-951-0-30957-5.
  • Perusoikeusjuridiikka. Helsinki: Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta, 2015. ISBN 978-952-10-5561-4.
  • EU-oikeuden perusteita. 3. uudistettu laitos. Helsinki: Edita, 2016. ISBN 978-951-37-6887-4.
  • Anttila, Outi; Kiiskinen, Hanna; Kortteinen, Juhani; Lavapuro, Juha; Nieminen, Liisa; Ojanen, Tuomas; Ylhäinen, Marjo: Yhdenvertaisuuslaki kommentein. Helsinki: Alma Talent, 2019. ISBN 978-952-14-3568-3.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Helsingin yliopiston opettaja- ja virkamiesluettelo 1918-2000. Oikeustieteellinen tiedekunta/Oikeuden yleistieteet web.archive.org. 15.8.2017. Arkistoitu 15.8.2017. Viitattu 29.9.2019.
  2. ↑ a b c d Tuomas Ojanen University of Helsinki. Viitattu 29.9.2019. (englanniksi)
  3. ↑ a b c d e f g Curriculum Vitae - Tuomas Ojanen (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. ↑ a b Eskola, Meri: Tuomas Ojanen: Olemme liian sinisilmäisiä vallan väärinkäytön suhteen Juristiuutiset. 12.6.2023. Viitattu 23.2.2024.
  5. ↑ Oikeustieteen tohtori Tuomas Ojanen on nimitetty Turun yliopiston eurooppaoikeuden professoriksi elokuusta lähtien Helsingin Sanomat. 23.2.2004. Viitattu 29.9.2019.
  6. ↑ Helsingin yliopistoon kuusi professoria Helsingin Sanomat. 17.7.2007. Viitattu 29.9.2019.
  7. ↑ Nämä miehet tulkitsevat muun muassa sote- ja tiedustelulakien perustuslaillisuutta – parhaat asiantuntijat ansaitsevat yli 50 000 euroa vaalikaudessa LS24. 14.2.2019. Viitattu 29.9.2019.
  8. ↑ Tuuli Talvinko: Perustuslakiblogi:. Helsinki Law Review, 1.9.2016, nro 2, s. 106–108. ISSN 2489-687X. Artikkelin verkkoversio.
  9. ↑ Viestikapula vaihtuu: Pauli Rautiainen perustuslakiblogin päätoimittajaksi Perustuslakiblogi. 3.12.2019. Viitattu 23.2.2024.
  10. ↑ Professori: Suomi tiukentaa terrorismilakeja etunojassa Yle Uutiset. 25.9.2014. Viitattu 23.2.2024.
  11. ↑ Lakiekspertiltä synkkä kuvaus hallituksen politiikasta: "Päivä on muuttunut yöksi" Iltalehti. 18.12.2016. Viitattu 23.2.2024.
  12. ↑ Professori Tuomas Ojanen Unkarin kritiikistä: Valtiosääntötuomiostuin ei ole oikeusvaltion tae, monissa muissakaan länsivaltioissa sitä ei ole Yle Uutiset. 29.7.2019. Viitattu 23.2.2024.
  13. ↑ Professorien näkemykset Madridin paperista jakautuvat: Sitooko Nato-polun avannut sopimus Suomea kiristämään lainsäädäntöä terrorismista? Yle Uutiset. 7.7.2022. Viitattu 23.2.2024.
  14. ↑ Julkisten tehtävien yksityistämistahti hirvittää oikeusoppineita Yle Uutiset. 6.4.2012. Viitattu 23.2.2024.
  15. ↑ Perusoikeusjuridiikka on lähes aina tulkintaa Helsingin Sanomat. 29.12.2020.
  16. ↑ Valtiosääntöoikeuden asiantuntijoiden vähäisestä määrästä huoli – professori: "Nuorentuminen ja naisvaltaistuminen erittäin toivottavaa" MTVuutiset. 17.5.2021. Viitattu 23.2.2024.
  17. ↑ HS: Professori Tuomas Ojanen tekee rikosilmoituksen Mikko Kärnästä – Kärnä kiistää Ylelle syyllistyneensä kunnianloukkaukseen Yle Uutiset. 14.12.2020. Viitattu 23.2.2024.
  18. ↑ Poliisi epäilee kansanedustaja Mikko Kärnää rikoksesta ja aloittaa esitutkinnan Yle Uutiset. 18.12.2020. Viitattu 23.2.2024.
  19. ↑ Kansanedustaja Kärnä vaatii professori Tuomas Ojasen hyllyttämistä rikosilmoituksen vuoksi MTVuutiset. 3.11.2021. Viitattu 23.2.2024.
  20. ↑ Kansanedustaja Mikko Kärnä sai tuomion kunnianloukkauksesta Yle Uutiset. 28.10.2022. Viitattu 23.2.2024.
  21. ↑ Kansanedustaja Kärnä valittaa tuomiostaan hovioikeuteen Yle Uutiset. 28.11.2022. Viitattu 23.2.2024.
  22. ↑ Lakimies-aikakauskirjan kirjoittajapalkinnot Suomalainen Lakimiesyhdistys. Viitattu 13.3.2024.
  23. ↑ 6.12.2015 annetut kunniamerkit www.ritarikunnat.fi. Viitattu 29.9.2019.
  24. ↑ Uudet jäsenet Suomalainen Tiedeakatemia. Viitattu 17.6.2023.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Auktoriteettitunnisteet Muokkaa Wikidatassa
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tuomas_Ojanen&oldid=22256433”