Pekka Haaviston toiminta al-Holin leiriä koskevassa asiassa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Loppuvuodesta 2019 uutisotsikoihin nousi ulkoministeriön suunnitelma al-Holin pakolaisleirin Isis-taistelijoiden suomalaisten perheenjäsenten kotiuttamisesta.[1][2] 19. joulukuuta 2019 kymmenen kansanedustajaa teki perustuslakivaliokunnalle muistutuksen eli selvityspyynnön ulkoministeri Pekka Haaviston virkatoimien laillisuudesta. Kyse oli Haaviston toimista, jotka liittyivät Syyriassa sijaitsevalla al-Holin leirillä olleiden suomalaisten ja Suomesta sinne kulkeutuneiden lasten ja naisten kotiuttamishankkeeseen.[3]

Perustuslakivaliokunta antoi asiassa mietinnön 9. joulukuuta 2020, jossa se katsoi, että Haavisto ei ole menetellyt virkatoimissaan perustuslaissa tarkoitetulla tavalla lainvastaisesti yrittäessään siirtää ministeriön konsulipäällikön toiseen tehtävään. Haaviston menettelyä oli kuitenkin pidettävä hallintolain ja ulkoasianhallintolain vastaisena ja siten moitittavana.[4]

Tapahtuimainkulkua[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haavisto kertoi 2. elokuuta 2019 Suomen viestittäneen kurdeille, että al-Holin pakolaisleirin Syyriassa olevilla Suomen kansalaisilla on oikeus palata kotimaahansa. Hänen mukaansa tarvittavat matkustusasiakirjat voidaan kirjoittaa esimerkiksi 300 kilometrin päässä al-Holin leiriltä Irakin Erbilissä, mikäli leirillä olevat Suomen kansalaiset onnistuvat pääsemään sinne. Kotimatkansa he maksaisivat sen jälkeen itse.[5]

”Operaatio Korpi” oli ulkoministeriön salainen suunnitelma, jonka tarkoituksena oli syksyllä 2019 kotiuttaa al-Holin pakolaisleirillä olevat Isis-taistelijoiden puolisoiden suomalaislapset Suomeen ilman äitejään. Ilta-Sanomien mukaan ulkoministeri Haavisto yritti taivutella ulkoministeriön konsulipäällikköä Pasi Tuomista kotiuttamaan Isis-lapset ulkoministeriön kustannuksella ja vaati Tuomista tekemään päätöksen omissa nimissään. Tuominen ilmoitti, ettei vastuullisena yksittäisenä virkamiehenä voi toteuttaa lakeja ja kansainvälisiä sopimuksia rikkovaa operaatiota. Tuominen siirrettiin syksyllä pois tehtävästään.[6] Haaviston mukaan tällaista suunnitelmaa ei ole ollut ja siirto oli tehtävien normaalia kiertoa.[7] Ulkoasiainvaliokunnan enemmistön mukaan Haaviston selvitys oli riittävä, tosin puheenjohtaja Mika Niikon mukaan selitys ei ollut aukoton. Haaviston väitetystä toiminnasta tehtiin useita kanteluita sekä rikosilmoitus virkavelvollisuuden rikkomisesta.[8] Myöhemmin Haavisto ilmoitti, että Tuominen saa jatkaa tehtävässä.[9]

Ulkoasiainhallinnon virkailijayhdistyksen puheenjohtaja Jukka Parikka kertoi 8. joulukuuta 2019, että ulkoministeriön henkilöstön luottamus ulkoministeri Haavistoon oli horjunut pahasti. Hän ei muistanut vuodesta 1985 alkaneen virkauransa aikana kenenkään toisen ministerin saaneen osakseen yhtä laajaa epäluottamusta ministeriön sisällä. Tämä liittyi ministeriön sisällä erimielisyyksiin siitä, kuinka suomalaisten avustamisesta al-Holin pakolaisleirillä pitäisi päättää. Pasi Tuominen arvosteli Helsingin Sanomien haastattelussa Haaviston johtamistapaa ja sanoi, että ministeriössä on pelon ilmapiiri.[10]

Kotiutussuunnitelmista ei oltu tehty julkista poliittista päätöstä, mutta toimintalinja käsiteltiin hallituksen iltakoulussa 31. lokakuuta Haaviston suullisen esityksen perusteella.[11][12] Suojelupoliisi pitää Isis-naisia turvallisuusriskinä.[13][14] Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen vahvisti 12. joulukuuta, että suomalaisten palautukset suunniteltiin 9. joulukuuta alkavalle viikolle.[15]

Iltalehden 11.–13. joulukuuta 2019 teettämässä kyselyssä 53 prosenttia suomalaisesta aikuisväestöstä oli sitä mieltä, että Haavisto toimi väärin yrittäessään edistää al-Holin lasten tuomista Suomeen ilman hallituksen poliittista päätöstä ja jättämällä kertomatta asioita muille poliittisille toimijoille sekä julkisuuteen. 32 prosenttia oli sitä mieltä, että Haavisto toimi oikein yrittäessään hoitaa vaikeaa ja poliittisesti tulenarkaa tilannetta lasten oikeuksia ajatellen, vaikka käyttikin poikkeuksellisia menetelmiä.[16]

21. joulukuuta 2019 poliisi ilmoitti, että kaksi suomalaislasta oli tuotu Suomeen al-Holin leiriltä.[17]

Välikysymys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oppositiopuolueet jättivät 11. joulukuuta välikysymyksen al-Holin kotiuttamistoimista, hallituksen päätöksenteosta ja ulkoministeri Haaviston toiminnasta.[18][19] Täysistunnossa 18. joulukuuta Haavisto sai eduskunnan luottamuksen äänin 110–79.[20] Lisäksi Haaviston toiminnan laillisuutta tutkittiin perustuslakivaliokunnassa.[21][22] Haavistolle ja konsulipäällikkö Tuomiselle annettiin 14. tammikuuta 2020 asti aikaa antaa lausuntonsa asiaan.[23]

Käsittely perustuslakivaliokunnassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haaviston toimia alettiin tutkia perustuslakivaliokunnassa kymmenen kansanedustajan tekemän muistutuksen perusteella. Muistutuksen allekirjoitti viisi perussuomalaista, neljä kokoomuslaista ja yksi kristillisdemokraattien kansanedustaja. He pyysivät tutkimaan, onko Haavisto painostanut viranhaltijoita tekemään lainvastaisia päätöksiä. Lisäksi he pyysivät selvitettävän, onko Haavisto menetellyt lainmukaisesti al-Holin erityisedustajan nimittämisessä ja konsulipäällikön tehtävien muuttamisessa sekä jättäessään asian tuomatta valtioneuvoston yleisistuntoon. Valtioneuvosto päätti lasten kotiuttamisesta vasta joulukuussa, minkä jälkeen kaksi orpolasta tuotiin leiriltä Suomeen. 14. tammikuuta 2020 perustuslakivaliokunta kuuli Haavistoa ja Tuomista kumpaakin erikseen yli kaksi tuntia. Kertomuksissa oli ristiriitaisuuksia ja valiokunta päätti pyytää lisäselvityksiä ulkoministeriöstä.[24] 19. helmikuuta 2020 eduskunnan perustuslakivaliokunta päätti yksimielisesti pyytää valtakunnansyyttäjältä esitutkintaa siitä, oliko Haaviston tarkoitus päästä eroon eri mieltä olleesta virkamiehestä siirtämällä hänet toisiin tehtäviin.[25] Helsingin Sanomat uutisoi 8. heinäkuuta että Keskusrikospoliisi epäilee Haavistoa virkarikoksesta ja yhteistoimintavelvoitteen rikkomisesta. Haavisto on esitutkinnassa kiistänyt syyllistyneensä rikokseen. Esitutkinnan aineisto on toimitettu perustuslakivaliokunnalle, ja eduskunta päättää syyttämisestä valtakunnanoikeudessa sen jälkeen, kun perustuslakivaliokunta on antanut asiassa mietinnön.[26]

Perustuslakivaliokunta antoi asiassa mietinnön 9. joulukuuta 2020, jossa se katsoi, että Haavisto ei ole menetellyt virkatoimissaan perustuslaissa tarkoitetulla tavalla lainvastaisesti yrittäessään siirtää ministeriön konsulipäällikön toiseen tehtävään. Haaviston menettelyä on kuitenkin pidettävä hallintolain ja ulkoasianhallintolain vastaisena ja siten moitittavana. Vihreät tekivät mietintöön vastalauseen.[4] Perustuslakivaliokunnan kuulemat asiantuntijat olivat asiasta erimielisiä.[3]

Mielipidekyselyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valiokunnan mietinnön julkistamisen jälkeen Iltalehden tekemässä kyselyssä 50 prosenttia suomalaisista oli sitä mieltä, että Haaviston pitäisi erota tehtävästään, 35 prosentin mielestä Haavistolla ei ollut syytä erota ja loput 15 prosenttia ei osannut sanoa kantaansa. Kyselyn virhemarginaali oli noin 2,7 prosenttia suuntaansa.[27]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Antti Kuronen & Simo Ortamo: Al-Holin leirillä on kaksi kuolleen suomalaisnaisen lasta – orpojen omaiset ovat vedonneet viranomaisiin, jotta heidät noudettaisiin Suomeen Yle Uutiset. 2.9.2019. Viitattu 5.9.2019.
  2. Al-Holin suomalaisten kotiuttaminen jakaa puolueita – perussuomalaiset auttaisi vain orpolapsia, vihreistä lapsen etu turvallisuusuhan edellä www.iltalehti.fi. Viitattu 13.12.2019.
  3. a b Oikeusoppineet eri linjoilla tapaus Haavistosta – Näin rajusti näkemykset erosivat Yle Uutiset. 10.12.2020. Viitattu 11.12.2020.
  4. a b Edellytyksiä syytteen nostamiselle ei ole – Haavistolle silti raskaat moitteet Kansan Uutiset. 9.12.2020. Viitattu 11.12.2020.
  5. Ulkoministeri Haaviston mukaan al-Holin leirillä olevilla suomalaisilla on oikeus palata kotimaahan mtvuutiset.fi. 2.8.2019. Viitattu 14.12.2019.
  6. Haapala, Timo: Mystinen operaatio: Pekka Haavisto yritti junailla ”Isis-lapset” salaa Suomeen Ilta-Sanomat. 2.12.2019. Viitattu 3.12.2019.
  7. Haavisto kiistää painostusväitteet al-Holin asiassa Yle uutiset. 2.12.2019. Viitattu 3.12.2019.
    Ulkoministerin vastaus viime päivien keskusteluun ja esitettyihin kysymyksiin Ulkoministeriö. 6.12.2019. Ulkoministeriö. Viitattu 6.12.2019.
  8. Kauppinen, Ina: Haavistosta tehty useita kanteluja ja rikosilmoitus Ilta-Sanomat. 3.12.2019. Viitattu 3.12.2019.
  9. Kuplinta ulkoministerin ympärillä jatkuu – Haavisto: "Olen useaan kertaan varmistanut toiminnan oikeudellisen pohjan" Turun Sanomat. 6.12.2019. Viitattu 8.12.2019.
  10. Virkailijayhdistyksen puheenjohtajalta vakavia huomioita Haaviston toiminnasta Verkkouutisille Demokraatti. 8.12.2019. Viitattu 14.12.2019.
  11. Neihum, Alec: Eduskunta kuumeni al-Holista: Syytöksiä pelkuruudesta ja vastuun pakoilusta sekä vaatimuksia lisätiedosta MTV Uutiset. 12.12.2019. Viitattu 13.12.2019.
  12. Summanen, Kasperi: Al-Hol-iltakoulussa oli vain Pekka Haaviston suullinen esitys verkkouutiset.fi. 1.3.2020. Viitattu 19.1.2020.
  13. Kuronen, Antti – Ortamo, Simo: Al-Holin leirillä on kaksi kuolleen suomalaisnaisen lasta – orpojen omaiset ovat vedonneet viranomaisiin, jotta heidät noudettaisiin Suomeen Yle Uutiset. 2.9.2019. Viitattu 5.9.2019.
  14. Kuronen, Antti – Kerola, Päivi – Ortamo, Simo: Suomalainen Minna al-Holin leirillä: "Menen mieluummin sharia-valtioon kuin Suomeen" Yle Uutiset. 31.8.2019. Viitattu 5.9.2019.
  15. Al-Holin kotiuttamissuunnitelmat: Poliisiylijohtajan kommentit hämmensivät, ministerit vaitonaisia Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 13.12.2019.
  16. IL-kysely: Enemmistö suomalaisista tyrmää Pekka Haaviston toiminnan al-Hol -kohussa Iltalehti. Viitattu 14.12.2019.
  17. Poliisi: Kaksi suomalaislasta al-Holin leiriltä kotiutettu – lapset Suomen sosiaaliviranomaisten hallussa Yle Uutiset. 21.12.2019. Viitattu 12.1.2020.
  18. Al-Holin leiriläisten kohtalossa on monta kysymystä, joihin selvyyttä odotetaan eduskunnan välikysymyskeskustelussa Savon Seudun Sanomat. Viitattu 13.12.2019.
  19. Al-Holin suomalaisten kotiuttaminen jakaa puolueita Iltalehti. Viitattu 13.12.2019.
  20. Ulkoministeri Pekka Haavisto sai eduskunnan luottamuksen – katso miten edustajat äänestivät Yle Uutiset. Viitattu 20.12.2019.
  21. Ulkoministeri Pekka Haaviston toimista al-Holin leirin suomalaisten asiassa muistutus perustuslakivaliokunnalle Yle Uutiset. Viitattu 20.12.2019.
  22. Eduskunnan perustuslakivaliokunta kuulee ministeri Pekka Haavistoa ja hänen osittain hyllyttämäänsä konsulipäällikköä al-Holin kiistasta Aamulehti. Viitattu 21.12.2019.
  23. Tamminen, Jenni: Pekka Haaviston toimista alkoi poikkeuksellinen tutkinta eduskunnassa – vastausaikaa tammikuun puoliväliin Talouselämä. Viitattu 21.12.2019.
  24. Haaviston ja konsulipäällikön kertomuksissa ristiriitoja –perustuslakivaliokunta pyytää lisäselvityksiä ulkoministeriöstä Länsi-Suomi. 14.1.2020. Viitattu 19.1.2020.
  25. Pääministeri Marin: Haavisto saa jatkaa ulkoministerinä esitutkinnan aikana – "Nähdäkseni sille ei ole estettä" Yle Uutiset. 19.2.2019. Viitattu 19.2.2020.
  26. Sajari, Petri: HS:n tiedot: Poliisi epäilee ulkoministeri Haavistoa kahdesta rikoksesta – Haavisto: Työni jatkuu normaalisti Helsingin Sanomat. 8.7.2020. Viitattu 8.7.2020.
  27. IL-kysely: Puolet kansasta vaatii ulkoministeri Pekka Haaviston eroa www.iltalehti.fi. Viitattu 24.12.2020.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]