Al-Holin pakolaisleiri

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
al-Holin pakolaisleiri
Al-Holin pakolaisleiri vuonna 2019.
Al-Holin pakolaisleiri vuonna 2019.

al-Holin pakolaisleiri

Koordinaatit: 36°22′31.8″N, 41°08′54.6″E

Valtio  Syyria
Itsehallintoalue Rojava
Väkiluku (2020)  ([1]) noin 68 000


















Al-Holin pakolaisleiri on Syyrian koillisosassa Rojavan itsehallintoalueella al-Holin kaupungin alueella sijaitseva pakolaisleiri. Leiriä hallinnoivat kurdien ja arabien SDF-joukot sekä kurdipoliisi.[2]

Kesäkuussa 2020 leirillä eli noin 65 000 ihmistä. Heistä suurin osa on irakilaisia ja syyrialaisia naisia ja lapsia. Leiri perustettiin jo vuonna 1991, mutta suurin osa nykyisistä asukkaista siirrettiin sinne, kun Isis-jihadistijärjestö kukistettiin maaliskuussa 2019. Ulkomaalaisten asukkaiden joukossa on paljon Isis-jihadistien perheenjäseniä, ja leirillä on paljon muitakin Isisin kannattajia. Suomen kansalaisia leirillä on noin 30, joista osa on etnisiä suomalaisia, osa ulkomaalaistaustaisia. Jotkin maat ovat hakeneet leiriltä omia kansalaisiaan takaisin kotimaahansa, myös Suomi.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Al-Holin leiri perustettiin ensimmäisen kerran Persianlahden sodan seurauksena vuonna 1991.[3] Vuodesta 2016 alkaen leirillä oli asunut noin 10 000 irakilaista ja syyrialaista pakolaista, jotka olivat paenneet Isis-jihadistijärjestöä.[4]

Vuoden 2019 maaliskuussa kurdien ja arabien SDF-joukot Yhdysvaltain, Britannian ja Ranskan tuella kukistivat Isisin viimeisen linnakkeen Baghuzissa.[5] SDF passitti vihollisen miehet vankiloihin, ja naiset ja lapset lähetettiin al-Holin kaltaisille leireille.[6] Jotkut naiset olivat todellisuudessa Isisin taistelijoita[6]. Baghuzin taistelun jälkeen al-Holin leirille tuotiin 64 000 naista ja lasta, joista suurimmalla osalla oli yhteyksiä Isisiin.[4] Al-Hol on suurin niistä leireistä, joihin Isisin taistelijoiden perheenjäseniä on asutettu.[7] Kesällä 2019 al-Holin leirille oli koottu yli 70 000 ihmistä.[3] Heinäkuussa 2019 leiriläisistä noin 20 000 oli kiihkeitä Isisin kannattajia.[6]

Turkin hyökättyä Pohjois-Syyriaan lokakuussa 2019 SDF siirsi miehiään al-Holin leiriltä rintamalle ja avustusjärjestöt kuten Lääkärit ilman rajoja vetivät väkeään pois turvallisuussyistä.[2] Joulukuun 2019 lopussa Kansainvälinen Punainen Risti oli ainoa al-Holissa toimiva avustusjärjestö.[8] Joulukuun 2019 alussa al-Holissa eli noin 71 600 ihmistä.[8] Tammikuussa 2020 asukkaita oli noin 68 000[1].

Asukkaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesäkuussa 2020 Al-Holissa elää noin 65 000 ihmistä, joista lapsia on 43 000[9].

Leirin asukkaista noin 90 prosenttia on naisia ja lapsia.[3] Suurin osa heistä on syyrialaisia ja irakilaisia, mutta leirillä elää myös noin 12 000 muiden maiden kansalaista[1]. Ulkomaalaiset asukkaat ovat pääasiassa Isis-taistelijoiden perheenjäseniä.[10] Leirin ulkomaalaisista nelisenkymmentä on suomalaisia.[1]

Ihmiset elävät al-Holissa vankileirin kaltaisissa oloissa.[11] Leirissä asutaan teltoissa, ja leirin olosuhteita on kuvattu kurjiksi ja alkeellisiksi.[10] Vuonna 2019 leirin asukkaista kuoli 517, yleisimmin aliravitsemukseen, terveydenhuollon heikkoon tasoon sekä hypotermiaan.[1] Kuolleista lapsia oli 371.[12]

Leiriä hallinnoivan kurdien SDF:n edustajat kuvailevat leiriä ”aikapommiksi”[4][7] ja ”Isisin koulutuslaitokseksi”.[7][13]

Yhdysvaltain Syyriassa toimivat sotilasjoukot ja useat tutkimuslaitokset ovat varoittaneet, että al-Holin leiri on uusien terroristien hautomo.[11] Isisin-vastaisen liittouman komentajan mukaan pakolaisleireillä tapahtuva radikalisoituminen on suurin pitkän ajan strateginen riski Isisin-vastaisessa kamppailussa.[7]

Sekä Syyrian kurdien autonominen hallinto että Yhdysvallat ovat kehottaneet muita maita ottamaan vastaan omat kansalaisensa al-Holista.

Suomalaiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Leirin ulkomaalaisten joukossa on 11 suomalaista naista ja heidän noin 30 lastaan.[14][10] Useat heistä matkustivat Syyriaan vuosina 2012–2013, ennen kuin Isis oli vallannut alueen.[11] Kaikki naiset eivät ole syntyperäisiä suomalaisia, mutta heillä kaikilla on Suomen kansalaisuus.[11][15] Lapset ovat iältään 1–13-vuotiaita[16]. Suurin osa heistä on alle 6-vuotiaita.[11] Osa lapsista päätyi Syyriaan vanhempiensa mukana Suomesta, mutta useimmat heistä ovat syntyneet Syyriassa.[11] Kaikilla al-Holin leirillä olevilla lapsilla ei ole virallisia asiakirjoja, tai ne ovat hävinneet. Osa lapsista on syntynyt Isisin alueella, eikä heillä ole mitään virallisia papereita.[17] Lain mukaan lapsi on Suomen kansalainen, jos toinen hänen vanhemmistaan on Suomen kansalainen.[18]

Osa naisista olisi halukkaita tulemaan Suomeen, kun taas osa haluaa jäädä Syyriaan odottamaan Isisin kalifaatin uutta nousua.[19][20]

Suomen kansalaisten noutamisesta leiriltä Suomeen on keskusteltu Suomessa vuoden 2019 aikana. Suojelupoliisi pitää Isis-naisia lähtökohtaisesti uhkana kansalliselle turvallisuudelle.[10][21][22] Jotkut kansanedustajat ovat sanoneet, että yhtäkään äitiä ei pitäisi tuoda Suomeen, kun taas toisten mukaan lapsen etu on aina ensisijainen.[23] Joulukuussa 2019 oppositio jätti hallituksen toiminnasta välikysymyksen,[24] mutta ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) sai eduskunnan luottamuksen äänin 110–79.[25]

Lasten palautusta on perusteltu Suomen perustuslailla, kansainvälisellä oikeudella ja Suomen ratifioimalla Lapsen oikeuksien sopimuksella.[11] [2] Suomen perustuslain 2. luvun 9 § mukaan jokaisella Suomen kansalaisella on oikeus palata Suomeen[26]. Konsulipalvelulain 3. luvun 12 § mukaan Suomen edustuston tulee avustaa hädänalaisessa asemassa olevaa mm. kotiuttamisen järjestämiseksi[27].

Kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi arvioi, että oikeudellisesta näkökulmasta Suomen tulee avustaa lapsia ja tuoda heidät Suomeen huoltajineen. Sen jälkeen sosiaaliviranomaisten ja poliisin täytyy ryhtyä toimeen. Äidit täytyy haastatella ja heidän tulee joutua poliisitutkintaan, mikäli he ovat johonkin syyllistyneet.[28]

Marinin hallitus päätti pyrkiä kotiuttamaan leirin suomalaiset lapset Suomeen mahdollisimman pian joulukuussa 2019.[29] Leiriä hallinnoivat kurdiviranomaiset eivät kuitenkaan suostu hajottamaan perheitä,[30] eikä sille ole perusteita Suomen lainsäädännössäkään.[17] Perheiden äidit vastustavat ajatusta.[31] Suomen Psykologiliiton mukaan lapsen erottaminen vanhemmistaan ilman vakavia perusteita on vahingollista ja lyhytnäköistä.[32]

Suomen viranomaiset käynnistivät operaation kahden suomalaisen alle 7-vuotiaan orpolapsen evakuoimiseksi al-Holin leiriltä.[23] Leiriltä tuotiin kaksi lasta.[33][34] Lasten turvallisuuden ja yksityisyyden suojan säilyttämiseksi heistä ei anneta tunnistettavia tietoja julkisuuteen, eikä Ulkoministeriö edes vahvista, että kyseessä olisivat ne kaksi orpolasta, joista aiemmin uutisoitiin.[34] Touko–kesäkuun vaihteessa vuonna 2020 leiriltä saapui ison viranomaisoperaation seurauksena kolme perhettä Suomeen Turkin kautta: kolme naista, joilla on ollut tiiviit suhteet ISIS:iin ja yhdeksän alle 10-vuotiasta lasta.[35] Naiset olivat paenneet leiriltä omin päin Turkkiin[9]. Perheet tulivat Turkista Suomeen reittilennolla, jonka kuluista he vastasivat itse[36]. Naiset ovat Suojelupoliisin tarkkailussa ja he tulevat sen mukaan jatkamaan terroristista toimintaa.[35] Leirille jäi tuolloin noin 20 lasta, joilla on Suomen kansalaisuus ja alle kymmenen äitiä.[35] Ulkoministeriö pyrki tuolloin tuomaan loputkin lapset Suomeen.[35] Koronapandemian aikana palautuksia ei tehdä (kesäkuussa 2020)[9]. Elokuun alussa 2020 al-Holin leiriltä palasi suomalainen äiti ja ainakin kaksi lasta[36]. Nainen oli paennut leiriltä omin päin Turkkiin[36]. Kuljetuksen Suomeen maksaa hän itse[36].

Palanneiden kuulemiset alkoivat 2020 kesän alussa ja ovat edelleen kesken. Elokuun alkuun mennessä al-Holista palaavista ei ole aloitettu yhtään esitutkintaa eikä heihin ole kohdistettu pakkokeinoja.[36]

Palautukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maa Kansalaisia

Syyrian

leireillä

Kotimaahan

palautettuja tai palanneita

Norja 4 naista ja 4 lasta[37] 5 orpolasta[38]1 nainen ja 2 lasta (tammikuu 2020)[39]
Suomi alle 10 naista ja parikymmentä lasta (elokuu 2020)[16] 2 orpolasta (joulukuussa 2019)[33][34]3 naista ja 9 lasta (toukokuussa 2020)[35]

1 nainen ja ainakin 2 lasta (elokuu 2020)[36]

Kanada 33[14]
Saksa 80[40] joitakin lapsia[40]
Venäjä yli 200[33]
Kosovo 110 naista ja lasta[33]
Bosnia ja

Hertsegovina

Australia
Ranska 10 lasta[9]
Ruotsi 30 äitiä ja 45–50 ­lasta[37] 7 tuotua orpolasta[37]

1 paennut nainen[41]

Tanska

Sekä Syyrian kurdien autonominen hallinto että Yhdysvallat ovat kehottaneet muita maita ottamaan vastaan omat kansalaisensa al-Holista.[42]

Venäjä on hakenut leiriltä yli 200 kansalaistaan.[33] Kosovo toi Syyrian leireiltä 110 naista ja lasta ja kertoo aloittaneensa heille ”uudelleenintegrointiohjelman”.[33] Kansalaisiaan ovat evakuoineet myös Bosnia-Hertsegovina[8] sekä Australia[14] ja Ranska.[14] Saksa hakee leiriltä äidin ja tämän kolme lasta.[40] Ruotsi, Norja ja Tanska ovat tuoneet al-Holin leiriltä orpolapsia, mutta ne kieltäytyvät kotiuttamasta aikuisia.[43][33] Norja kuitenkin palauttaa al-Holin leiriltä sairaan lapsen, hänen sisarensa ja äitinsä.[38] Kanada ei aio hakea al-Holista nelivuotiasta orpolasta, koska se olisi pääministeri Justin Trudeaun mukaan liian vaarallista.[14]

Norjassa palautukset aiheuttivat hallituskriisin[39]. Maahanmuuttovastainen edistyspuolue jätti hallituksen, koska Norjaan kotiutettiin sairaan lapsen lisäksi myös hänen äitinsä[37].

Salakuljettajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alueella toimii useita ihmissalakuljettajien joukkoja, jotka veloittavat naisen kuljetuksesta noin 10 000 – 100 000 euroa. Kurdien mukaan viime kuukausina alankomaalaisia, ranskalaisia, suomalaisia, sveitsiläisiä ja ruotsalaisia naisia on salakuljetettu Al-Holista.[41]

Hallinnointi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kurdien SDF-joukot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Leiriä hallinnoivat kurdit, jotka kuuluvat Syyrian demokraattisiin joukkoihin (SDF)[3]. Sitä vartioivat SDF ja paikallinen poliisijoukko.[4] Kymmeniä tuhansia asukkaita kohden leirillä on 400 vartijaa.[4] SDF pystyy ainoastaan suojelemaan leiriä ulkopuoliselta hyökkäykseltä, mutta ei pitämään leiriä hallinnassaan.[7] SDF:n joukot eivät uskaltaudu ollenkaan leirin 12 000 asukkaan suuruiseen ulkomaisten asukkaiden osaan.[4]

Ulkopuolinen kävijä saa liikkua leirissä kahden tunnin ajan kahden aseistetun vartijan suojaamana.[21]

Leirin islamilainen poliisi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Leirillä kerrotaan toimivan Isisin islamilainen poliisi hisbah, joka pitää leirissä kuria ja vaikeuttaa asukkaiden yhteydenpitoa ulkopuolisten kanssa.[21] Espanjalaisen El País -lehden mukaan radikaalit naiset ovat muodostaneet leirille kalifaattinsa, ”radikaalin matriarkaatin”. Sitä johtaa ”emiiri”, joka muun muassa kontrolloi aluetta, edesauttaa leiriltä pakenemista sekä määrää säännöistä ja rangaistuksista. Emiiri on perustanut leirille neljä prikaatia, jotka määräytyvät asukkaiden kansallisuuksien mukaan ja vastaavat eri tehtävistä. Yksi prikaateista panee toimeen kuolemantuomioita.[44] Useita leiriläisiä on tapettu tai pahoinpidelty.[45] Kurdien Hawar-uutistoimiston mukaan seitsemän telttaa tuhonneessa tulipalossa loukkaantui Turkin kansalainen ja hänen kaksi lastaan. Sytyttämisestä epäillään leirin kovan linjan jihadisteja. Leiriltä on löytynyt murhattuna nainen, jonka on kerrottu kieltäytyneen noudattamasta Isisin ideologiaa ja hisbahin sääntöjä. Irakilainen hisbahin kanssa konfliktiin joutunut naispakolainen on surmattu vasaralla kidutuksen jälkeen.[12]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Hannula, Tommi: Al-Holin leirillä kuoli viime vuonna yli 500 ihmistä, joista yli 300 lapsia: ”Tilanne on traaginen ja taakka valtava” Helsingin Sanomat. 16.1.2020. Viitattu 17.1.2020.
  2. a b c Sillanpää, Sami: Suomi on jo neuvotellut al-Holin suomalaislasten kotiuttamisesta – Kurdipoliitikko HS:lle: Lapsia ei voi erottaa äideistään pakolla Helsingin Sanomat. 10.12.2019. Viitattu 20.12.2019.
  3. a b c d Ossi Rajala: Suomi ei hae mahdollisia kansalaisia pois, al-Holin karu pakolaisleiri on todennäköisesti olemassa pitkään Syyriassa – leirin olosuhteista ei SPR:n havaintojen mukaan tule siedettäviä Aamulehti. 28.6.2019. Viitattu 5.9.2019.
  4. a b c d e f McKernan, Bethan: Inside al-Hawl camp, the incubator for Islamic State's resurgence The Guardian. 31.8.2019. Viitattu 5.9.2019. (englanniksi)
  5. Wedeman, Ben & Said-Moorhouse, Lauren: ISIS has lost its final stronghold in Syria, the Syrian Democratic Forces says CNN.com. 23.3.2019. Viitattu 20.12.2019. (englanniksi)
  6. a b c Lara Seligman: In Overflowing Syrian Refugee Camps, Extremism Takes Root Foreign Policy. 29.7.2019. Viitattu 20.12.2019. (englanniksi)
  7. a b c d e Hall, Richard: Syrian camp for Isis families described as ‘time bomb’ following spate of violence The Independent. 4.10.2019. Viitattu 20.12.2019. (englanniksi)
  8. a b c Costello, Norma: Orpolapsia al-Holin leirillä hoitanut Isis-Heli pohtii, pääsevätkö naisetkin takaisin Suomeen – ”Mitä meille tapahtuu?” Ilta Sanomat. 18.12.2019. Viitattu 7.1.2020.
  9. a b c d I.-Mediat Oy: Kymmenen ranskalaislasta palautetaan Syyriasta – Suomalaislasten kotiinpääsy al-Holin leiriltä on jäissä, sillä "keskusteluyhteys on poikki" Ilkka-Pohjalainen. Viitattu 23.6.2020.
  10. a b c d Kuronen, Antti & Ortamo, Simo: Al-Holin leirillä on kaksi kuolleen suomalaisnaisen lasta – orpojen omaiset ovat vedonneet viranomaisiin, jotta heidät noudettaisiin Suomeen Yle uutiset. 2.9.2019. Viitattu 5.9.2019.
  11. a b c d e f g Sillanpää, Sami & Paananen, Veera: Keitä al-Holin leirillä on? Millainen turvallisuusuhka leiriläiset ovat? HS kokosi vastaukset keskeisiin kysymyksiin al-Holista Helsingin Sanomat. 11.12.2019. Viitattu 20.12.2019.
  12. a b Nuutinen, Anna: Al-Holin tilanne synkkenee – humanitääristen ongelmien lisäksi yksi merkittävä vaara: ”Äärimmäisen häijyjä” Ilta Sanomat. 19.1.2020. Viitattu 19.1.2020.
  13. Damon, Arwa & Khadder, Kareem & Laine, Brice: This forgotten camp could be the birthplace of ISIS' revenge generation CNN.com. 12.9.2019. Viitattu 20.12.2019.
  14. a b c d e Kamel, Sonia El: Kanada ei aio hakea nelivuotiasta orpolasta al-Holista, koska se olisi Trudeaun mukaan ”liian vaarallista” Helsingin Sanomat. 19.12.2019. Viitattu 7.1.2020.
  15. Saarikoski, Jyrki: Millaiset ovat olot Isis-leirillä Syyriassa? Mikä on Suomen kansalaisten tilanne? Paikalla käynyt Ylen toimittaja Antti Kuronen vastasi yleisön kysymyksiin Yle Uutiset. 29.5.2019. Viitattu 17.12.2019.
  16. a b Al-Hol | Al-Holin leiriltä paennut äiti ja hänen alle 10-vuotiaat lapsensa palasivat Suomeen – ”Perhe on itse ollut tilanteessa aloitteellinen” Helsingin Sanomat. 1.8.2020. Viitattu 1.8.2020.
  17. a b Toivonen, Terhi & Strömberg, Jari: Al-Hol nostatti monta kiperää kysymystä: Voidaanko lapset erottaa äideistään, onko äidin äärimielipide riittävä syy lapsen huostaanotolle? Yle uutiset. 13.12.2019. Viitattu 17.12.2019.
  18. Kansalaisuuslaki, 16.5.2003/359 Finlex. 16.5.2003. Viitattu 20.12.2019.
  19. Rigatelli, Sara & Kuronen, Antti: Al-Hol-leiriläisen omainen kertoo Ylelle: Nainen pyysi apua ulkoministeriöstä jo vuosia sitten päästäkseen Isisistä – on tarvittaessa valmis salakuljetuksiin Yle Uutiset. 19.12.2019. Viitattu 20.12.2019.
  20. Kuronen, Antti: Ainakin viisi al-Holin leirillä olevaa naista haluaisi palata Suomeen, kertovat Ylen tavoittamat omaiset ja leirillä olevat naiset Yle Uutiset. 14.12.2019. Viitattu 20.12.2019.
  21. a b c Kuronen, Antti & Kerola, Päivi & Ortamo, Simo: Suomalainen Minna al-Holin leirillä: "Menen mieluummin sharia-valtioon kuin Suomeen" – Muut naiset toivovat paluuta kotimaahan Yle Uutiset. 31.8.2019. Viitattu 5.9.2019.
  22. Paananen, Arja: Supon päällikkö: Isis-äidit olisivat Suomessa suurempi uhka kuin Syyrian leirillä Ilta-Sanomat. 17.12.2019. Viitattu 22.4.2020.
  23. a b Sillanpää, Sami & Manner, Maria: Al-Holin leirin evakuointioperaatio on käynnistynyt: viranomaiset tuovat kaksi orpolasta Suomeen Helsingin Sanomat. 18.12.2019. Viitattu 20.12.2019.
  24. Sutinen, Teija & Paananen, Veera: Koko oppositio jätti välikysymyksen hallituksen toiminnasta al-Holiin liittyen, Halla-aho: ”Epäselvää ja salakähmäistä” Helsingin Sanomat. 11.12.2019. Viitattu 20.12.2019.
  25. Kinnunen, Pekka: Ulkoministeri Pekka Haavisto sai eduskunnan luottamuksen – katso miten edustajat äänestivät Yle Uutiset. 18.12.2019. Viitattu 20.12.2019.
  26. Edita Publishing Oy: FINLEX ® - Ajantasainen lainsäädäntö: Suomen perustuslaki 731/1999 www.finlex.fi. Viitattu 23.6.2020.
  27. Edita Publishing Oy: FINLEX ® - Ajantasainen lainsäädäntö: Konsulipalvelulaki 498/1999 www.finlex.fi. Viitattu 1.8.2020.
  28. Kellman, Kaija: Kansainvälisen oikeuden professori Koskenniemi: Lapset ja äidit tuotava Suomeen al-Holista Yle Uutiset. 23.12.2019. Viitattu 7.1.2020.
  29. Strömberg, Jari: Hallituksen al-Hol-linjaus: Selkeä tahtotila kotiuttaa lapset niin pian kuin mahdollista, aikuisten avustamiseen ei ole velvoitetta Yle Uutiset. 16.12.2019. Viitattu 17.12.2019.
  30. Ortamo, Simo: Suomi päätti kotiuttaa al-Holin lapset, mutta milloin ja tulevatko äidit mukaan? Tämän tiedämme hallituksen linjauksesta Yle Uutiset. 17.12.2019. Viitattu 17.12.2019.
  31. Manner, Maria: Al-Holissa olevan suomalaisnaisen äiti HS:lle: Naiset eivät ole valmiita luovuttamaan lapsiaan Suomeen ja jäämään itse leirille Helsingin Sanomat. 12.12.2019. Viitattu 17.12.2019.
  32. Hevonoja, Jaana : Psykologiliitto: Al-Holin lapsia ja äitejä ei pidä erottaa toisistaan Yle Uutiset. 16.12.2019. Viitattu 20.12.2019.
  33. a b c d e f g Hakala, Pekka & Sippola, Jussi: Poliisi: Kaksi al-Holin leiriltä kotiutettua suomalaislasta saapui Suomeen – Operaatio aloitettiin kiireellisenä maanantaina lasten haavoittuvuuden takia Helsingin Sanomat. 21.12.2019. Viitattu 7.1.2020.
  34. a b c Haukka, Inka & Uusitalo, Kaisa & Bjurström, Elis & Hirsimäki, Tiina: Poliisi: Kaksi suomalaislasta al-Holin leiriltä kotiutettu – lapset Suomen sosiaaliviranomaisten hallussa Yle Uutiset. 21.12.2019. Viitattu 7.1.2020.
  35. a b c d e Al-Hol | Ulkoministeriö vahvistaa HS:n tiedot: Al-Holin leiriltä saapui iltapäivällä Suomeen kolme naista ja yhdeksän lasta, tulijat pääsivät leiriltä pois omin avuin Helsingin Sanomat. 31.5.2020. Viitattu 1.6.2020.
  36. a b c d e f Al-Holista palasi jälleen äiti lapsineen Suomeen – UM myönsi matkustusasiakirjat mutta ei auttanut perhettä paossa Yle Uutiset. Viitattu 1.8.2020.
  37. a b c d Ruotsilta katosi lapsia, Norjassa hallitus hajosi, Suomessa Haavisto joutui laillisuustutkintaan – Kolmen Pohjoismaan ulkoministerit kertovat HS:n haastattelussa, miksi al-Hol vetää politiikan solmuun Helsingin Sanomat. 8.2.2020. Viitattu 1.8.2020.
  38. a b Aftenposten: Norja on palauttamassa al-Holin leiriltä äidin ja kaksi lasta, syynä lapsen sairaus Helsingin Sanomat. 14.1.2020. Viitattu 16.1.2020.
  39. a b Isis-taistelijan vaimo tuotiin viikonloppuna lapsineen Norjaan, ja nyt tapaus uhkaa hajottaa maan hallituksen Helsingin Sanomat. 18.1.2020. Viitattu 1.8.2020.
  40. a b c Mahlamäki, Hanna: Saksa hakee Isis-äidin ja hänen lapsensa kotiin vankileiriltä Pohjois-Syyriasta Helsingin Sanomat. 22.11.2019. Viitattu 16.1.2020.
  41. a b Sanna Klinghoffer, Philip Rudolfsson: Svenska kvinnan var fånge i IS-lägret – nu har hon rymt till Sverige SVT Nyheter. 17.6.2020. Viitattu 23.6.2020. (ruotsiksi)
  42. Kuronen, Antti : Al-Holin leirillä ammuskelua ja paloittelusurma – suomalaisnaiset ja järjestöt kertovat huononevasta turvallisuustilanteesta Yle Uutiset. 2.10.2019. Viitattu 20.12.2019.
  43. Pelli, Petja: Muut Pohjoismaat ovat tuoneet al-Holin leiriltä orpolapsia – Ruotsin ulkoministeriö vahvistaa olevansa ”jatkuvassa yhteydessä” Suomeen Helsingin Sanomat. 11.12.2019. Viitattu 20.12.2019.
  44. Nuutinen, Anna: Al-Holin leirillä tikittää aikapommi – naispuolisen emiirin johtama ”radikaali matriarkaatti” kontrolloi vankeja ja langettaa kuolemantuomioita Ilta-Sanomat. 26.10.2019. Viitattu 26.10.2019.
  45. Kuronen, Antti : Al-Holin leirillä ammuskelua ja paloittelusurma - suomalaisnaiset ja järjestöt kertovat huononevasta turvallisuustilanteesta Yle Uutiset. 2.10.2019. Viitattu 20.12.2019.