Turkin hyökkäys Pohjois-Syyriaan 2019

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Turkin hyökkäys Pohjois-Syyriaan 2019
Osa Syyrian sisällissotaa
Turkki aloitti kurdien vastaisen hyökkäyksensä ilmaiskuilla ja tykistökeskityksin.
Turkki aloitti kurdien vastaisen hyökkäyksensä ilmaiskuilla ja tykistökeskityksin.
Päivämäärä:

9. lokakuuta 2019 - 17. lokakuuta 2019

Paikka:

Pohjois-Syyria

Casus belli:

Turvavyöhykkeen perustaminen kurdikapinallisia vastaan Pohjois-Syyriaan.

Lopputulos:
Osapuolet
 Turkki
 Syyria
 Rojava (SDF)
Hyökkäyksen alku kartalla.
Turkin joukot tukivat myös syyrialaisia islamisteja.
Turkkilaiset pommittavat Tell Abaydia.

Turkin hyökkäys Pohjois-Syyriaan 2019 (koodinimi "Operaatio rauhanlähde") oli Turkin sotilasoperaatio Syyriassa lokakuussa 2019. Operaatio tähtäsi kurdikapinallisia vastaan suunnatun turvavyöhykkeen perustamiseen Pohjois-Syyriaan. Tarkoitus oli myös perustaa Syyriasta Turkkiin tulleille pakolaisille oleskelualue[1][2]. Kurdit ovat kapinoineet Turkissa maan hallintoa vastaan. Turkin mukaan Syyrian kurdit tukevat Turkin kurdeja[3]. Turkki aloitti hyökkäyksen, kun Yhdysvallat deaktivoi ja/tai veti joukkonsa pois Pohjois-Syyriasta. Raskaiden aseiden tukema maajoukkojen hyökkäys eteni hyvin. Se ajoi yli 100000 kurdia pakoon.[4]. Sen pelättiin luovan edellytyksiä Isisin terrorismille, koska hyökkäyksen takia vangittuja Isis-taistelijoita pakeni[5]. Presidentti Trumpin määräämää Yhdysvaltain vetäytymistä ja Turkin hyökkäystä kritisoitiin maailmalla hyvin laajalti. Kurdit katsoivat Yhdysvaltain pettäneen heidät. Yhdysvallat ja muut ulkomaat sopivat Turkin kanssa 5 päivän tulitauosta ja aseistettujen kurdijoukkojen vetäytymisestä yli 30 km päähän rajasta[6].

Kun kurdijoukot olivat vetäytyneet Turkin vaatimalta alueelta, Turkki ilmoitti tulitauon päätyttyä 23. lokakuuta 2019, ettei sillä ole tarvetta aloittaa hyökkäystä uudelleen.[7] Turkki jatkoi silti operaatiotaan pyrkien puhdistamaan suojavyöhykkeeksi aikomaansa aluetta kurditaistelijoista.[8] Marraskuun 2019 alussa Turkki ja Venäjä aloittivat yhteisen partioinnin Pohjois-Syyriassa Turkin valtaaman alueen molemmin puolin. Syyrian ja Turkin joukkojen välille puhkesi paikoin yhteenottoja. Kurdien SDF vetäytyi noin 30 kilometrin päähän rajalta.[9]

Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syyriassa oli käynnissä sisällissota. Turkki tuki joitain Damaskoksen hallintoa vastaan taistelleita islamistikapinallisia. Kurdit puolestaan olivat sisällissodan turvin perustaneet maan pohjoisosiin Rojavan itsehallintoalueen. Yhdysvallat oli 2010-luvulla auttanut kurdeja kukistamaan Isisiä mm lähettämällä erikoisjoukkoja Syyrian kurdialueelle. Syyrian armeija vetäytyi taisteluitta kurdialueelta.

Syyrian sisällissodasta tuli kurdipakolaisia vuonna 2014-2015, kun isis hyökkäsi mm Kobaneen. Turkin armeija ei päästänyt näitä rajansa yli. Turkin kurdit protestoivat tätä ja Turkin hallitusta vastaan. Turkin väitettiin salaa tukevan Isisiä. Näin alkoi uudestaan kurdien sissi- ja terrorisota Turkissa. Turkki vastasi tähän omilla toimillaan, jotka ulottuivat myös Syyrian puolelle. Turkki hyökkäsi Syyrian puolelle ensi kertaa jo 2016, seuraavaksi 2018.

Syyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turkki piti kurdeja vihollisinaan, ja halusi häätää nämä myös Syyrian puolelta rajansa läheisyydestä. Samalla se pystyi luomaan sinne maassa oleskelevien syyrialaispakolaisten säilytysalueen. Turkki ei kyennyt toteuttamaan operaatiotaan silloin, kun Yhdysvaltain joukot oleskelivat kurdialueella. Ulkomaisia sotilasoperaatioita yleisesti vastustanut Yhdysvaltain presidentti Donald Trump päätti vastoin puolustusministeriön ajatusta vetää joukkonsa pois tukemasta kurdeja[10]. Hän katsoi, että Isis oli lyöty, ja Venäjä ja Iran eliminoisvat Isisin rippeet. Yhdysvaltain joukkoja siirtyi ja dekativoitui Turkin armeijan tieltä[11]. Trump piti Turkin Erdogania läheisenä liittolaisenaan[12]. Joidenkin mukaan Trump pyrki sunnalaista Turkkia tukemalla

patoamaan Iranin kasvanutta vaikutusvaltaa Lähi-idässä. Toisaalta Trumpin ja Erdoganin konservatiiviset maailmankuvat sopivat yhteen.

Tapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

9. lokakuuta 2019 Turkin armeija aloitti ilmaiskut ja tykistötulituksen. Varhain seuraavana päivänä alkoi itse päähyökkäys. Hyökkäyksessä oli mukana myös syyrialaisia SNA:n islamistikapinallisia. Näissä oli mm entisiä al-Nusran rintaman jäseniä, jotka eivät osallistuneet Isisn vastaiseen taisteluun aiemmin[13]. Turkin joukoilla oli selvä ylivoima, koska Rojavan kurdeilla oli lähinnä vain keveitä aseita.Turkin joukot menettivät muutaman ensimmäisen hyökkäyspäivän aikana vain yhden sotilaan, mutta kurdit yli 100 kaatuneina, haavoittuneina ja vankeina. Siiviiliuhreja tuli noin 50 viiden ensimmäisen päivän aikana[14]t/. Turkin ja kurdien tulitus osui myös siviilipaskiaisiin, jotka hengailivat sotatoimialueella. Turkin puolella oli myös syyrialaisia islamistitaistelijoita. Kurdit syyttivät näitä siviilien tappamisesta[15], vaikka itse asettivat siviilit vaaraan jättämällä nämä keskelle sotatoimialuetta. Turkin tukemat Ahrar al-Sharqiyan islamistitaistelijat teloittivat kurdien puoluejohtaja Hevrin Khalafin[16]. Washington Postin mukaan Turkin armeija ampui pelotustarkoituksessa tykistöllä myös amerikkalaisjoukkojen lähelle tarkoituksella[17][18]. Syyrian hallitus päätti 13. lokakuuta lähettää armeijansa Turkin armeijaa vastaan[19]. Kurdien SDF pyrki neuvottelemaan edes jonkinlaisen sopimuksen Syyrian hallinnon kanssa[20]. Yhdysvallat veti käytännössä kaikki joukkonsa pois 14. lokakuuta. Yhdysvallat vaati Turkkia lopettamaan hyökkäyksensä. Erdogan sanoi, ettei maa lopeta hyökkäystään, ennen kuin turvavyöhyke on perustettu. 16. päivään mennessä 30000 kurdisiviiliä oli paennut, ja 70 siviiliä kuollut[21]. Yhdysvallat ja muut ulkovallat neuvottelivat 17. lokakuuta viiden päivän tulitauon. Tulitauon tarkoitus oli Turkin mukaan antaa "terroristijärjestölle aikaa poistua turva-alueelta". Tulitaukoa rikottiin[22]. Turkki jatkoi sotatoimia, eivätkä kurdijoukot vetäytyneet sovitusti. Syyrian armeijan yksiköitä saapui lisää kurdialueelle. Venäjän ja Turkin välillä sovittiin yhteisistä partioista, jotka varmistavat kurditaistelijoiden vetäytymisen[23]. Kurdijoukot vetäytyivät pois 30 km rajavyöhykkeeltä[24]. Syyrian presidentti Assad näyttäytyi pitkästä aikaa julkisuudessa ja lupasi tukea kurdeille[25]. Syyrian ja Turkin joukot kävivät lokakuun lopussa Ras al-Ainin lähellä taisteluja[26].

Seuraukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kurdit, monet amerikkalaiset virkamiehet ja ihmiset muualla maailmassa syyttivät Trumpia kurdien hylkäämisestä ja jättämisestä Turkin armeijan armoille[27]. Saksa ja Ranska jäädyttivät asevientinsä Turkkiin[28]. EU tuomitsi Turkin hyökkäyksen[29]. Turkki uhkasi päästää maassa olevat syyrialaisapakolaiset Euroopaan, jos EU arvostelee näkyvästi Turkin toimia Syyriassa[30]. Venäjän presidentti Putin varoitti maailmaa terrorismista. Myös Yhdysvallat pyrki osin hillitsemään Turkin hyökkäystä, mutta kumpikaan suurvalta ei välittömästi puuttunut operaatioon. Monet länsimaat ja Kiina tuomitsivat Turkin toimet, ja mm Venäjä ei ottanut kantaa. Arabiliitto, Iran, Israel ja Intia vastustivat hyökkäystä. Ainoastaan Pakistan ja Azerbaidzhan hyväksyivät Turkin toimet.lähde?Yhdysvalloissa ja maailmalla arvosteltiin sitä, että Yhdysvaltain presidentti Donald Trump vetäytymispäätöksellään hylkäsi kurdit.lähde?

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. [1]
  2. Tämän tiedämme nyt Turkin hyökkäyksestä – mitkä ovat osapuolten voimasuhteet, horjuttaako Trumpin vetäytymispäätös Yhdysvaltojen asemaa? Yle Uutiset. Viitattu 13.10.2019.
  3. Miksi Turkki hyökkää Syyriaan, ja mitä siitä seuraa? Tässä 100 ja 400 sanan mittaiset vastaukset Yle Uutiset. Viitattu 13.10.2019.
  4. Sadattuhannet Syyrian kurdit joutuvat pakenemaan Turkin hyökkäystä – "meillä ei ole paikkaa, minne mennä", "lapsillamme ei ole ruokaa" Yle Uutiset. Viitattu 13.10.2019.
  5. Kurdit: Lähes 800 Isis-taistelijoiden perheenjäsentä on paennut Ain Issan leiriltä Yle Uutiset. Viitattu 13.10.2019.
  6. Yhdysvaltain varapresidentti: Väkivalta loppuu – Turkki hyväksyi viiden päivän tulitauon Syyriaan Yle Uutiset. Viitattu 19.10.2019.
  7. Turkki sanoo, ettei sillä ole tarvetta aloittaa uudelleen hyökkäystä Pohjois-Syyriassa Yle uutiset. 23.10.2019. Viitattu 17.1.2020.
  8. Turkin lupaama tulitauko repeili – Turkki aikoo jatkaa hyökkäystä tiistaina Yle Uutiset. Viitattu 19.10.2019.
  9. Turkin ja Venäjän yhteispartiointi alkoi Pohjois-Syyriassa – Turkin tukemat joukot vapauttivat vankeja Yle uutiset. 1.11.2019. Viitattu 17.1.2020.
  10. Kasperi Summanen: USA:n rooli Syyriassa – Donald Trump: Vedin pois 50 sotilasta verkkouutiset.fi. 10.9.2019. Viitattu 13.10.2019.
  11. USA:n hallinnon viranomainen: Trumpin päätös ei tarkoita, että Yhdysvallat vetää kokonaan joukkonsa Syyriasta Yle Uutiset. Viitattu 13.10.2019.
  12. Puhelu, joka aloitti sodan: Näin Trumpin ja Erdoğanin poikkeuksellinen suhde syöksi Lähi-idän entistä syvempään kriisiin Helsingin Sanomat. 12.10.2019. Viitattu 13.10.2019.
  13. Ahrar al-Sharqiya. Wikipedia, 18.10.2019. Artikkelin verkkoversio. en
  14. Syyrian armeija ottanut haltuunsa useita kaupunkeja kurdialueella – Erdoğan ei usko ongelmiin vaan luottaa Venäjään Yle Uutiset. Viitattu 14.10.2019.
  15. Turkin hyökkäys Syyriaan: Saksa jäädytti asevientiluvat Turkkiin, kurdit syyttävät Turkin liittolaisia siviilien tappamisesta Yle Uutiset. Viitattu 13.10.2019.
  16. Puoluejohtaja Hevrin Khalaf surmattiin teloitustyyliin Syyriassa, tapaus voi YK:n mukaan olla sotarikos Helsingin Sanomat. 15.10.2019. Viitattu 19.10.2019.
  17. Riika Nykänen: Lähteet Washington Postille: Turkki ampui tarkoituksella kohti amerikkalaisjoukkoja – tilanne vakavampi kuin julkisuuteen kerrottiin Ilta-Sanomat. 13.10.2019. Viitattu 13.10.2019.
  18. IS–Reuters: Pentagon: Turkki ampui Syyriassa kohti amerikkalaisjoukkoja Ilta-Sanomat. 12.10.2019. Viitattu 13.10.2019.
  19. Uutistoimistot: Syyria siirtää joukkojaan pohjoiseen vastatakseen Turkin hyökkäykseen Yle Uutiset. Viitattu 13.10.2019.
  20. Ina Kauppinen: Syyrian valtionmedia: Syyrian armeija siirtää joukkoja pohjoiseen kohtaamaan Turkin armeijan Ilta-Sanomat. 13.10.2019. Viitattu 13.10.2019.
  21. Erdoğan lupaa Turkin operaation loppuvan, jos kurdit hylkäävät alueen Pohjois-Syyriassa – tapaa sittenkin Yhdysvaltain varapresidentin
  22. Perttu Koistinen: Turkki ja kurdit syyttelevät toisiaan tulitauon rikkomisesta verkkouutiset.fi. 19.10.2019. Viitattu 19.10.2019.
  23. Venäjän presidentin Vladimir Putinin mukaan Turkki voi jatkaa operaatiotaan "turvallisuusvyöhykkeellä" Syyriassa – Venäjä ja Turkki suunnittelevat yhteisiä partioita Yle Uutiset. Viitattu 23.10.2019.
  24. MTV UUTISET- STT: Syyrian kurdit kertovat vetäytyneensä ja täyttäneensä tulitauon ehdot mtvuutiset.fi. 22.10.2019. Viitattu 23.10.2019.
  25. STT-AFP: Erdogan: ”Turkki ja Venäjä eivät salli mitään separatistista toimintaa Syyriassa” – Maat alkavat partioida yhdessä Syyrian pohjoisosissa Ilta-Sanomat. 22.10.2019. Viitattu 23.10.2019.
  26. Fierce clashes erupt between Syrian army and Turkish forces www.aljazeera.com. Viitattu 31.10.2019.
  27. Presidentti Trumpille arvosteluryöppy Syyria-päätöksestä: ”Katastrofaalinen virhe”, ”Kurdien pettäminen ja kuolemaan jättäminen” Yle Uutiset. Viitattu 13.10.2019.
  28. Ranska liittyy Saksan seuraan – jäädyttää asevientinsä Turkkiin www.iltalehti.fi. Viitattu 13.10.2019.
  29. EU tuomitsee Turkin hyökkäyksen Syyriaan – asevientikiellosta ei sopua Yle Uutiset. Viitattu 14.10.2019.
  30. Kasperi Summanen: ”Avaamme portit” – Turkki uhkaa Eurooppaa pakolaisten vyöryllä verkkouutiset.fi. 10.10.2019. Viitattu 13.10.2019.