Suomen somalit

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Suomen somalit
Väkiluku kielen mukaan määriteltynä 20 944 (2018)[1]
Kielet somali, suomi
Uskonnot sunnalaisuus

Suomen somalit ovat Suomessa asuvia etnisiä somaleja. Äidinkielenään somalia puhuvat muodostavat Suomen neljänneksi suurimman vieraskielisen väestöryhmän.[1] Suomen somalien historia juontaa vuoteen 1990 jolloin ensimmäiset somalialaiset pakolaiset saapuivat Suomeen Neuvostoliiton kautta. Somalialaiset olivat vuosituhannen vaihteessa useana vuotena Suomen suurimpien turvapaikanhakijaryhmien joukossa. Somalialaisten turvapaikanhakijoiden määrä kasvoi uudelleen vuonna 2015.[2]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa asui 21 000 ihmistä vuonna 2018, joiden äidinkieli oli somali. Heistä noin 6 500:lla oli Somalian kansalaisuus[3] loppujen koostuessa etupäässä Suomen kansalaisista.

Vuonna 2014 somalia äidinkielenään puhuvista oli miehiä ja poikia 52 prosenttia sekä naisia ja tyttöjä 48 prosenttia. Lasten osuus oli yhteensä 36 prosenttia.[4] 84 prosenttia Suomen somalinkielisistä asui Uudenmaan maakunnassa.[5]

Suomen kansalaisuuden sai vuosina 2007–2014 noin 3 800 Somalian kansalaista.[6]

Suomeen tulleiden somalinaisten kokonaishedelmällisyysluku (lapsimäärä, jonka naiset keskimäärin saavat elinaikanaan) oli vuosina 2012–2014 3,50. Suomalaisten naisten kokonaishedelmällisyysluku on 1,86.[7][8]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tilastoja vuosilta 1990–2019.[9]
Vuosi Somaliassa
syntyneet[4]
Somalian
kansalaiset[10]
Somalin
kielen
puhujat[5]
1990 51 44 0
1991 1 389 1 505 1 538
1992 1 693 1 882 1 913
1993 2 551 2 883 2 912
1994 2 988 3 538 3 566
1995 3 229 4 044 4 057
1996 3 451 4 555 4 558
1997 3 838 5 238 5 266
1998 4 138 5 371 5 910
1999 4 189 4 410 6 251
2000 4 149 4 190 6 454
2001 4 348 4 355 6 920
2002 4 554 4 537 7 332
2003 4 700 4 642 7 777
2004 4 771 4 689 8 096
2005 5 060 4 704 8 593
2006 5 261 4 623 8 990
2007 5 802 4 852 9 810
2008 6 352 4 919 10 647
2009 7 110 5 570 11 681
2010 8 073 6 593 12 985
2011 8 767 7 421 14 045
2012 9 079 7 468 14 769
2013 9 618 7 465 15 789
2014 10 054 7 381 16 721
2015 10 570 7 261 17 871
2016 11 102 7 018 19 059
2017 - - 20 009
2018 - - 20 944
2019 - - 21 920
Somalin kielen puhujat 1990–2015.

Ensimmäiset somalit saapuivat Suomeen Somaliasta vuonna 1990 poliittisina pakolaisina Neuvostoliiton kautta.[11] Somalian keskushallinnon romahdettua maa oli ajautunut täydelliseen sekasortoon. Somalien diasporaksi kutsuttiin laajamittaista maastamuuttoa. Suomesta turvapaikkaa hakeneille somaleille myönnettiin oleskeluluvat lähinnä humanitaaristen syiden tai suojelun tarpeen perusteella, varsinaisia turvapaikkoja on myönnetty vähän.[12][13]

Somalien tulo ajoittui Suomessa juuri 1990-luvun laman alkuun. Etenkin alkuaikoina uutisointi oli kielteistä ja jopa sensaatiohakuista. Myös kansalaiskeskustelussa osa väestöstä heijasti somalialaisiin monia ennakkoluuloja ja uhkakuvia.[14] Helsingin alueen ulkopuolelle sijoitetut Somaliasta saapuneet turvapaikanhakijat kokivat ongelmaksi perinneruokien valmistamisen mahdottomuuden sekä vapaa-ajan aktiviteettien puutteen.[15]

Somalien kotoutumista haittasi 1990-luvulla myös lukutaidottomuus ja tottumus käyttää ennemmin puhuttua kuin kirjoitettua tietoa.[16] Vuonna 2012 julkaistun tutkimuksen mukaan seitsemän prosenttia Somaliassa syntyneistä 18–64-vuotiaista Suomessa asuneista maahanmuuttajista ei osannut lukea lainkaan tai heillä oli puutteellinen lukutaito. Lukutaidottomuus oli lähinnä naisten ongelma, sillä kaksitoista prosenttia ryhmän naisista osasi lukea puutteellisesti tai ei ollenkaan, kun taas miehistä vain alle prosentti oli lukutaidottomia.[17] Riku Perhoniemen ja Inga Jasinskaja-Lahden tutkimuksen mukaan somalit kokevat syrjintää useimpia muita maahanmuuttajaryhmiä enemmän, ja siksi he ovat eristäytyneet omiin ryhmiinsä.[18]

Monitori-lehden toimittaja Tuomo Tarvas kirjoitti vuonna 2009, että ”toisen polven somalialaistaustaisilla lapsilla ja nuorilla menee melko hyvin. Vanhempien kotoutumista haittaa suomalaisten haluttomuus tutustua naapureihinsa”. Hän kuitenkin huomauttaa, että ”heidän vanhempiaan kummastuttaa suomalaisten yksilökeskeisyys ja haluttomuus tutustua naapureihinsa”. Näin hän tiivistää filosofian maisteri Hawa Aallon pro gradu -tutkielman päähavainnot.[19] Myöhemmin arviot ovat muuttuneet, ja Helsingin kaupungin erikoistutkija Pasi Saukkonen totesi somalinuorista elokuussa 2017, että tällä hetkellä merkit eivät ole parhaat mahdolliset, mitä tulee koulumenestykseen ja etenemiseen työmarkkinoilla.[20]

Somalit avustavat aktiivisesti entistä kotimaatansa rahalähetyksin sukulaisille ja perustamalla kehityshankkeita Somaliaan. Suomen aiemmin Somalialle antaman kehitysavun korvaakin nykyään somalialaisten omien järjestöjen antama apu, jolla on muun muassa kunnostettu ja jatkettu suomalaisten aikoinaan käynnistämiä hankkeita.[21] Tilanne Somaliassa ei ole rauhoittunut. Humanitaarinen kriisi maassa jatkuu ja Afrikan sarven ruokakriisit ovat arkea.[22][23]

Työllisyys ja koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2003 Suomessa asuvien Somalian kansalaisten huoltosuhde (väestö/työlliset) oli 9,7. Se oli kahdestatoista suurimmasta ulkomaalaisryhmästä heikoin. Koko väestön osalta huoltosuhde oli 2,2.[24] Suomessa asuvien Somalian kansalaisten työttömyysaste oli Tilastokeskuksen mukaan 55,2 % ja työllisyysaste 21,7 % vuonna 2008.[25] Somalialaisten työllistyminen on heikkoa muun muassa kielitaidon puutteen ja alhaisen koulutustason vuoksi.[26] Kesällä 2017 työttömyysaste oli edelleen lähes 55 %.[20]

Joka neljännellä Somaliasta tulleella maahanmuuttajalla ei ole edes perustason tutkintoa. Erityisesti naiset ovat huonosti koulutettuja. Nuorempien somalisukupolvien osalta tämän on ennustettu korjaantuvan nopeasti suomalaisen koululaitoksen vaikutuksesta.[27] Asenteet ovat kuitenkin muuttuneet, sillä elokuussa 2017 Länsi-Suomen Somaliseuran puheenjohtaja Sagal Mohamud Ali totesi olevansa huolestunut toisen polven somaleista.[20]

Perusasteen jälkeisissä tutkintoon tähtäävissä opinnoissa somaliankieliset muodostivat 2,7 % vieraskielisistä opiskelijoista. Somaliankielisten osuus vieraskielisestä väestöstä vuoden 2007 lopussa oli 5,67 %.[28] Suurin osa somaleista opiskeli ammatillisessa koulutuksessa.[29]

Järjestöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Somalialaissyntyinen Zahra Abdulla on kätilö-sairaanhoitaja ja entinen Helsingin kaupunginvaltuutettu.

Suomen Somaliliitto on vuonna 1996 perustettu Suomen somalien kattojärjestö,[30] jonka puheenjohtajana vuonna 2020 on Mohamed Ali Jama.[31] Järjestö ilmoittaa tavoitteekseen edistää somalitaustaisten mahdollisuuksia kehittyä aktiivisiksi kansalaisiksi oikeuksineen ja velvollisuuksineen ja toimia yhteiskunnallisena vaikuttajana somaleja koskevassa päätöksenteossa. Somaliliitto järjestää esimerkiksi neuvontaa suomalaiseen työelämään liittyen.[32]

Kanava Nuoriso Ry on vuonna 1995 perustettu ja 1998 rekisteröity somalialaisvetoinen nuorisojärjestö, jonka toiminnanjohtaja on Mohamed Musse.[33] Järjestö pyrkii ehkäisemään erityisesti somalialaistaustaisten nuorten syrjäytymistä ja jengiytymistä esimerkiksi katupartioinnin, sovittelu- ja neuvottelutoiminnan, keskustelutilaisuuksien ja valistustoiminnan avulla.[34]

Suomi–Somalia-seura on suomalainen ystävyysseura, jonka perustivat suomalaiset kehitysyhteistyössä Somaliassa 1980-luvulla toimineet terveydenhuollon ja koulutuksen asiantuntijat.

Suomen somalit ovat perustaneet paljon muitakin yhdistyksiä. Patentti- rekisterihallituksen Yhdistysnetti -palvelusta löytyi vuonna 2020 kaikkiaan 161 rekisteröityä ja kaksi vireillä olevaa yhdistystä hakusanalla "somali". Yhdistyksistä useimmat (126) toimivat pääkaupunkiseudulla.[35]

Poliitikot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnanvaltuustoissa on useita somaleja, mutta eduskuntaan heitä ei ole vielä valittu. Lähimmäksi pääsi vuoden 2007 eduskuntavaaleissa Zahra Abdulla, joka ylsi toiselle varasijalle 4 198 äänellä.

Kehitysyhteistyö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Somalia oli aiemmin Suomen kehitysavun kohdemaa. Vuonna 2004 somalialaiset kansalaisjärjestöt perustivat Suomen Somalia-verkoston jatkamaan kehitysyhteistyötä.[36] Suomen somalien kansalaisjärjestöt ovat muun muassa kunnostaneet ja ylläpitäneet kouluja ja terveyskeskuksia.[37][38]

Somalian terveydenhuoltoa avustava Sahed Ry (Somali Association of Healthcare & Education Development) ylläpitää maan rauhallisessa keskiosassa terveyskeskuksia ja kouluja.

Kansainvälisen siirtolaisjärjestön (IOM) Suomen toimisto yrittää käyttää Suomessa koulutettuja somalialaisia terveydenhuollon ammattilaisia kouluttamaan somalialaisia terveydenhuollon ammattilaisia Pohjois-Somaliassa. Tarkoituksena on luoda Somaliassa infrastruktuuri paluumuuttoa varten.[39]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uskonnon merkitys on somaliperheissä suurempi kuin suomalaisissa perheissä keskimäärin. Vaikka lähes kaikki somalit ovat muslimeita, on perheiden ja yksilöiden välillä suuria eroja siinä, kuinka uskontoon liittyviä sääntöjä tulkitaan ja noudatetaan. Somalinaisten pukeutuminen Suomessa vaihtelee suurista hunnuista ja kasvojen peittämisestä tiukkoihin farkkuihin ja paljastaviin pikkupaitoihin.[40] Suomessa asuu myös kristityksi kääntyneitä somaleja ja ateistisomaleja.[41][42] Vuoden suuria juhlia ovat Id al-Fitr paastokuukausi ramadanin päättymisen kunniaksi ja Id al-Adha.[43]

Asennetutkimuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joulukuussa 2019 julkaistun tutkimuksen Samaa vai eri maata? Tutkimus viiden kieliryhmän arvoista ja asenteista Suomessa mukaan somalit ovat Suomen viidestä suurimmasta vieraskielisten ryhmästä isänmaallisimpia, ja he kokevat Suomen itsenäisyyden ”äärimmäisen tärkeäksi tai suorastaan pyhäksi”. Somalinkielisten äänestysprosentti vuoden 2017 kuntavaaleissa oli vieraskielisten keskuudessa korkein. Lisäksi somalinkieliset korostavat suomalaista identiteettiään muita enemmän. Somalinkieliset eroavat muista vieraskielisistä myös siinä, että he luottavat toisiinsa enemmän kuin kantasuomalaisiin. Poliisiin somalit luottavat vieraskielisistä vähiten. Tutkimuksessa tutkittiin venäjän-, viron-, somalin- arabian- ja länsimaisten englanninkielisten arvoja, asenteita ja luottamusta sekä identiteettejä. Tutkimuksen haastatteluihin osallistui yli 1 500 henkilöä, joista noin 300 kustakin kieliryhmästä.[44]

Somalit katsovat Suomessa ainakin yhdeksää somaliankielistä televisiokanavaa, joista neljällä on oma edustaja Suomessa.[45]

Tyttöjen sukupuolielinten silpominen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naisten sukuelinten silpominen nousi esille Suomessa ensimmäisten somalipakolaisten tullessa Suomeen 1990, jolloin asia tuli vastaan synnytyksissä ja ympärileikkauksen avaamisleikkauksissa.[46] Somaliassa tapa on yleinen ja 98 %:ia tytöistä ja naisista on ympärileikattu.[47] Anu Isotalon väitöskirjan mukaan vuonna 2006 noin 80% leikkauksista oli infibulaatioita.[48] Sukuelinten silpominen on yleistä Somaliassa sosiaalisista, kulttuurisista ja uskonnollisista syistä. Silpominen on nähty positiivisena asiana ja vaatimuksena avioliittoon pääsemiselle. Suomessa silpominen on laitonta ja sitä pidetään pahoinpitelynä.[49]

Tavan katkaisemiseksi Suomessa on kampanjoitu 1990-luvun puolivälistä lähtien. Mulki Mölsän vuonna 1994 tekemässä tutkimuksessa suurin osa Suomeen pakolaisina tulleista somaleista kannatti silpomista. Mölsän 2004 tekemässä jatkotutkimuksessa käytännössä kaikki suhtautuivat kielteisesti emättimen sulkevaan Infibulaatioon, mutta monet pitivät yhä sunna-tyyppistä ympärileikkausta hyväksyttävänä. [50] Sunna-leikkauksella ei ole täsmällistä määritelmää.[48] Vuonna 2015 ilmestyneen Suomen somalit -kirjan mukaan tyttöjen ympärileikkauksista on luovuttu.[45]

Vuosina 2010—2012 toteutetussa maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimuksessa noin 70 % Suomessa asuvista somalitaustaisista naisista kertoi käyneensä läpi silpomisen. Silpominen oli sitä yleisempää, mitä vanhempi nainen oli. Vuonna 2020 tehdyssä silpomisen kieltävän lakiehdotuksen mietinnössä asiantuntijoiden yleisesti esittämä näkemys oli, että silpomista ei tehdä Suomessa ja useimmiten kyse on ulkomailla ennen maahantuloa tehdystä silpomisesta. Lakiehdotuksen taustalla on pelko siitä, että Suomesta vietäisiin tyttöjä muualle sukuelinten silpomista varten.[51]

Mietinnön mukaan kansalaisjärjestö Fenix ry:n selvityksessä vuonna 2017 oli neljä nuorta naista, jotka on Suomessa syntymisensä jälkeen viety eri maihin silvottaviksi 2000-luvun alussa. Lisäksi sairaanhoitopiireissä on ollut hoidettavina yksittäisiä Suomessa syntyneitä potilaita, jotka on silvottu ulkomailla. Muutamissa tapauksissa, joissa on epäilty silpomisen suunnittelua, viranomaisten neuvonnan ja ohjauksen ansiosta silpomista ei kuitenkaan ole toteutettu.[51]

Syinä asenteiden muutokseen Suomessa ovat lainsäädäntö, tieto terveyshaitoista, se ettei silpominen ole ympäröivän yhteiskunnan normi, ja se ettei varsinkaan infibulaatiota pidetä enää islamin mukaisena.[49]

Tunnettuja Suomen somaleita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Väestö | Väestö kielen mukaan tilastokeskus.fi. 3.4.2017. Tilastokeskus. Viitattu 14.6.2017.
  2. Turvapaikka- ja pakolaistilastot Maahanmuuttovirasto. Arkistoitu 30.4.2016. Viitattu 18.4.2016.
  3. Väestö | Väestö syntyperän, syntymämaan ja kielen mukaan 2018 ja Ulkomaiden kansalaiset tilastokeskus.fi. 1.4.2019. Tilastokeskus. Viitattu 22.2.2020.
  4. a b Syntymävaltio iän ja sukupuolen mukaan maakunnittain 1990 - 2016 tilastokeskus. Viitattu 9.5.2017.
  5. a b Kieli iän ja sukupuolen mukaan maakunnittain 1990 - 2016 Tilastokeskus. Viitattu 9.5.2017.
  6. Väestö Tilastokeskus. 1.4.2016. Viitattu 17.4.2016.
  7. Ovaskainen, Teppo: Hankkivatko maahanmuuttajat enemmän lapsia kuin valtaväestö? Uusi Suomi.
  8. Aalto, Sirkku: Vieraskieliset eivät lisää Helsingin syntyvyyttä – tässä syy 4.7.2015. Helsingin Uutiset. Viitattu 5.7.2015.
  9. Väestö 31.12. muuttujina Maakunta, Kieli, Ikä, Sukupuoli, Tiedot ja Vuosi Tilastokeskus. Viitattu 11.9.2020.
  10. Tilastokeskus: Kansalaisuus iän ja sukupuolen mukaan maakunnittain 1990 - 2014
  11. Soinio, Eero & Kukkonen, Antti: Siviilipalveluskeskus Lapinjärven koulutuskeskus. 2004. Arkistoitu . Viitattu 27.2.2020.
  12. Turvapaikanhakijat ja päätökset 1990-1999. Ulkomaalaisvirasto – Uvi. Arkistoitu 5.2.2007. Viitattu 16.10.2020.
  13. Tilastot – Avainlukuja. Arkistoitu 10.12.2007. Viitattu 16.10.2020.
  14. Takalo, Pirjo: Somalialaiset pakolaiset Suomessa Suomen pakplaisapu. Arkistoitu 11.2.2008. Viitattu 27.2.2020.
  15. Lindqvist, Mikko: Syrjäseutu ahdistaa turvapaikanhakijoita Yle Uutiset. 25.1.2009. Viitattu 27.2.2020.
  16. Valtioneuvoston kertomus kielilainsäädännön soveltamisesta 2006, s. 28. Helsinki: Valtioneuvosto, 2006. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 10.9.2009).
  17. Castaneda, Anu E. & Rask, Shadia & Koponen, Päivikki & Mölsä, Mulki & Koskinen, Seppo (toim.): Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi. Tutkimus venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisista Suomessa, s. 17, 202. Raportti 61/2012. Tampere: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2012. ISBN 978-952-245-807-0. Teoksen verkkoversio (viitattu 27.2.2020).
  18. Kaikkonen, Raija: Maahanmuuttajat sopeutuvat yhä hitaasti pääkaupunkiseudulla Helsingin Sanomat. 25.5.2006. Arkistoitu 24.11.2011. Viitattu 27.2.2020.
  19. Tarvas, Tuomo: Hawa Aalto: Somalialaistaustaiset lapset ja nuoret sopeutuvat suomalaiseen elämänmenoon. Monitori – Maahanmuuttoasioiden ammattilehti, 2009, nro 2. Sisäasiainministeriö. Artikkelin verkkoversio Viitattu 27.2.2020. (englanniksi)
  20. a b c Ristola, Petra: Joka toinen työvoimaan kuuluva Suomen somalialainen on työtön – lasten tulevaisuus huolettaa Yle Uutiset. 18.8.2017. Viitattu 18.8.2017.
  21. Pirkkalainen Päivi (2005) Somali diaspora in Finland – assistance of the country of origin.University of Jyväskylä
  22. Gettleman, Jeffrey: Somalia’s Government Teeters on Collapse The New York Times. 29.3.2009. Viitattu 27.2.2020. (englanniksi)
  23. Ainakin 15 000 paennut Somaliasta alkuvuoden aikana Savon Sanomat. 31.3.2008. Viitattu 27.2.2020.
  24. Väestörakenteen muutos ja maahanmuutto. Opetat. 16.11.2007. Arkistoitu 20.8.2009. Viitattu 16.10.2020.
  25. Työssäkäynti 2008 – Pääasiallinen toiminta ja ammattiasema Tilastokeskus. Viitattu 16.10.2020.
  26. Mäkeläinen, Jukka: Kielitaito ja kulttuuri haasteena. Työyhteisöviesti, 2004, nro 3. Työturvallisuuskeskus. Artikkelin verkkoversio Viitattu 23.9.2008.
  27. Paananen, Seppo & Pohjanpää, Kirsti: Maahanmuuttajat opiskelevat ahkerasti (Somalialaisten työllistyminen heikkoa) 15.12.2003. Tilastokeskus. Viitattu 23.9.2008.
  28. Suomen väestö 2007 Tilastokeskus. 28.3.2008. Viitattu 16.10.2020.
  29. Perusasteen jälkeisen tutkintotavoitteisen koulutuksen vieraskieliset1) opiskelijat koulutussektoreittain äidinkielen mukaan 2007 Tilastokeskus. 23.1.2009. Viitattu 16.10.2020.
  30. Toiminta Suomen somalialaisten liitto. Viitattu 27.2.2020.
  31. Hallinto Suomen somalialaisten liitto. Viitattu 27.2.2020.
  32. Liiton säännöt Suomen somalialaisten liitto. Viitattu 22.8.2009.
  33. Dialogi 8/2006: "Maahanmuuttajat eivät tee kaikkea väärin" dialogi.stakes.fi. Viitattu 22.8.2009. [vanhentunut linkki]
  34. RAY Projektirekisteri: Selviydy ja mene eteenpäin-projekti rayinternet1.ray.fi. Viitattu 22.8.2009. [vanhentunut linkki]
  35. Laaja yhdistyshaku Patentti- ja rekisterihallitus. Viitattu 11.9.2020.
  36. Suomen Somalia-verkosto[vanhentunut linkki]
  37. Suomen Somalia-verkoston toukokuun kuukasitiedote (pdf) Suomen Somalia Verkosto. 4/2006. Viitattu 16. heinäkuuta 2008. [vanhentunut linkki]
  38. Sahed RY:n UM Kehitysyhteistyöosastolle tehty vuosiraportti 2007
  39. MIDA Health Somalia project FAQ[vanhentunut linkki]
  40. Mölsä, Mulki & Tiilikainen, Marja: Potilaana somali - Auttaako kulttuurinen tieto lääkärin työssä?. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim, 2007, 123. vsk, nro 4, s. 451–456. Artikkelin verkkoversio Viitattu 27.2.2020.
  41. Taura-Jokinen, Erja: Pääkaupunkiseudulle rukoillaan kristittyjen somalien seurakuntaa Seurakuntalainen -lehti. 4.3.2015. Viitattu 27.2.2020.
  42. Lahdenmäki, Ari: Somalitaustainen koomikko luopui islamista – nyt Fathi Ahmed pelkää seurauksia Suomen Kuvalehti. 31.7.2015. Viitattu 27.2.2020.
  43. Tiilikainen, Marja: Somalialainen perhe- ja tapakulttuuri Oppi.uef.fi. 18.5.2011. Viitattu 17.4.2016.
  44. Oksanen, Kimmo: Tutkimus: Somalit ovat Suomessa asuvista vieraskielisistä isänmaallisimpia Helsingin Sanomat. 18.12.2019. Viitattu 18.12.2019.
  45. a b Markkanen, Kristiina: Tätä et tiennyt Suomen somaleista – tietokirja avaa Suomen uusimman vähemmistön elämää Helsingin Sanomat. 25.5.2015. Viitattu 17.4.2016.
  46. Naisten sukuelinten silpominen - Suomen World Vision web.archive.org. 9.2.2008. Viitattu 10.11.2020.
  47. Katsaus turvaverkottomien naisten asemaan Somaliassa, s. 5. Maahanmuuttovirasto – Migri, 28.12.2018. MIGDno-2018-40. Teoksen verkkoversio (viitattu 27.2.2020).
  48. a b Anu Isotalo: Mistä on hyvät tytöt tehty? Somalitytöt ja maineen merkitykset (väitöskirja, s.157) utupub.fi. 7.8.2015. Viitattu 10.11.2020.
  49. a b Anu Isotalo: Mistä on hyvät tytöt tehty? Somalitytöt ja maineen merkitykset (väitöskirja, s.153-170) utupub.fi. 7.8.2015. Viitattu 10.11.2020.
  50. Janneke Johansson: Methods for the Prevention of Female Genital Cutting in Finland. Finnish Journal of Ethnicity and Migration, Vol. 3, No. 2 / 2008, s. 96. Etnisten suhteiden ja kansainvälisen muuttoliikkeen tutkimuksen seura. Artikkelin verkkoversio.
  51. a b LaVM 6/2020 vp www.eduskunta.fi. Viitattu 10.11.2020.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]