Suomen somalit

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Suomen somalit
Väkiluku vajaat 17 000 (kielen mukaan määriteltyinä)
Kielet somali, suomi
Uskonnot sunnalainen islam

Suomen somalit ovat Suomessa asuvia ihmisiä, jotka ovat etniseltä taustaltaan somaleja. Somalia äidinkielenään puhuvat ovat Suomen kolmanneksi suurin vieraskielinen väestöryhmä.

Vuonna 2012 Suomessa asui 7 261 Somalian kansalaista, mutta kieltä puhuvia oli 14 769.[1] Vuosituhannen vaihteessa somalialaiset olivat useana vuotena Suomen suurimpien turvapaikanhakijaryhmien joukossa. Vuonna 2015 turvapaikanhakijoiden määrä kasvoi uudelleen.[2]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2012 lopussa Suomessa asui 14 769 ihmistä, joiden äidinkieli on somali. Luvussa on mukana sekä nykyisiä ja entisiä Somalian kansalaisia että somalialaisille vanhemmille Suomessa syntyneitä lapsia. Lasten osuus kaikista somaliankielisistä oli 37 %. Somalia äidinkielenään puhuvat ovat Suomen kolmanneksi suurin vieraskielinen väestöryhmä viron- ja venäjänkielisten jälkeen, mutta englanninkielisiä on melkein yhtä paljon.[1] Vuonna 2015 Suomessa asui 7 261 Somalian kansalaista. Vuosina 2007-2014 Suomen kansalaisuuden sai noin 3800 entistä Somalian kansalaista.[3]

Vuonna 2014 somaliaa äidinkielenä puhuvia oli 16 721. Heistä naispuolisia 8005 (48 %) ja miespuolisia 8716 (52 %). Lasten osuus somaliankielisistä oli 6082 (36%).[4] 84 prosenttia Suomen somalinkielisistä asuu Uudenmaan maakunnassa.[5]

Suomeen tulleiden somalinaisten kokonaishedelmällisyysluku (lapsimäärä, jonka naiset keskimäärin saavat elinaikanaan) oli vuosina 2012–2014 3,5. Suomalaisten naisten kokonaishedelmällisyysluku on 1,86.[6][7]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tilastoja vuosilta 1990–2014.
Vuosi Somaliassa
syntyneet[4]
Somalian
kansalaiset[8]
Somalin
kielen
puhujat[5]
1990 51 44 0
1991 1 389 1 505 1 538
1992 1 693 1 882 1 913
1993 2 551 2 883 2 912
1994 2 988 3 538 3 566
1995 3 229 4 044 4 057
1996 3 451 4 555 4 558
1997 3 838 5 238 5 266
1998 4 138 5 371 5 910
1999 4 189 4 410 6 251
2000 4 149 4 190 6 454
2001 4 348 4 355 6 920
2002 4 554 4 537 7 332
2003 4 700 4 642 7 777
2004 4 771 4 689 8 096
2005 5 060 4 704 8 593
2006 5 261 4 623 8 990
2007 5 802 4 852 9 810
2008 6 352 4 919 10 647
2009 7 110 5 570 11 681
2010 8 073 6 593 12 985
2011 8 767 7 421 14 045
2012 9 079 7 468 14 769
2013 9 618 7 465 15 789
2014 10 054 7 381 16 721

Ensimmäiset somalit saapuivat Suomeen Somaliasta vuonna 1990 poliittisina pakolaisina Neuvostoliiton kautta.[9] Somalian keskushallinnon romahdettua maa oli ajautunut täydelliseen sekasortoon. Somalien diasporaksi kutsuttiin laajamittaista maastamuuttoa. Suomessa turvapaikkaa hakeneille somaleille myönnettiin oleskeluluvat lähinnä humanitaaristen syiden tai suojelun tarpeen perusteella, varsinaisia turvapaikkoja on myönnetty vähän.[10][11]

Somalien tulo ajoittui Suomessa juuri 1990-luvun lamakauden alkuun. Pakolaisinfo.fi:n mukaan se aiheutti mediakohun, joka leimasi heidät pitkäksi aikaa. Etenkin alkuaikoina uutisointi oli kielteistä ja jopa sensaatiohakuista. Myös kansalaiskeskustelussa osa väestöstä heijasti somalialaisiin monia ennakkoluuloja ja uhkakuvia.[12] Helsingin alueen ulkopuolelle sijoitetut Somaliasta saapuneet turvapaikanhakijat kokivat ongelmaksi perinneruokien valmistamisen mahdottomuuden sekä vapaa-ajan aktiviteettien puutteen.[13]

Somalien kotoutumista haittasi myös lukutaidottomuus ja tottumus käyttää ennemmin puhuttua kuin kirjoitettua tietoa.[14] MTV3:n vuonna 2009 julkaiseman uutisen mukaan 90 prosenttia Suomeen tulevista somalialaisista turvapaikanhakijoista oli luku- ja kirjoitustaidottomia.[15] Riku Perhoniemen ja Inga Jasinskaja-Lahden tutkimuksen mukaan somalit kokevat syrjintää useimpia muita maahanmuuttajaryhmiä enemmän, mistä syystä he ovat eristäytyneet omiin ryhmiinsä.[16]

Monitori-lehden toimittaja Tuomo Tarvas kirjoitti vuonna 2009, että ”toisen polven somalialaistaustaisilla lapsilla ja nuorilla menee melko hyvin. Vanhempien kotoutumista haittaa suomalaisten haluttomuus tutustua naapureihinsa”. Hän kuitenkin huomauttaa, että ”heidän vanhempiaan kummastuttaa suomalaisten yksilökeskeisyys ja haluttomuus tutustua naapureihinsa”. Näin hän tiivistää filosofian maisteri Hawa Aallon pro gradu -tutkielman päähavainnot.[17]

Somalit avustavat aktiivisesti entistä kotimaatansa rahalähetyksin sukulaisille ja perustamalla kehityshankkeita Somaliaan. Suomen aiemmin Somalialle antaman kehitysavun korvaakin nykyään somalialaisten omien järjestöjen antama apu, jolla on muun muassa kunnostettu ja jatkettu suomalaisten aikoinaan käynnistämiä hankkeita.[18] Edelleenkään tilanne Somaliassa ei ole rauhoittunut. Humanitaarinen kriisi maassa jatkuu ja Afrikan sarven ruokakriisit ovat arkea[19][20].

Työllisyys ja koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2008 lopussa Somalian kansalaisten työttömyysaste oli 55,2 % ja työllisyysaste 21,7 %.[21] Vuonna 2003 Somalian kansalaisten huoltosuhde (väestö/työlliset) oli 9,7. Se oli kahdestatoista suurimmasta ulkomaalaisryhmästä heikoin. Koko väestön osalta huoltosuhde oli 2,2.[22] Somalien työllistyminen on heikkoa muun muassa kielitaidon puutteen ja alhaisen koulutustason vuoksi.[23]

Joka neljännellä somalialaisella ei ole edes perustason tutkintoa. Erityisesti naiset ovat huonosti koulutettuja. Nuorempien somalisukupolvien osalta tämän ennustetaan korjaantuvan nopeasti suomalaisen koululaitoksen vaikutuksesta.[24] Perusasteen jälkeisissä tutkintoon tähtäävissä opinnoissa somaliankieliset muodostivat 2,7 % vieraskielisistä opiskelijoita. Somaliankielisten osuus vieraskielisestä väestöstä vuoden 2007 lopussa oli 5,67 %.[25] Suurin osa somaleista opiskeli ammatillisessa koulutuksessa.[26]

Järjestöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Somalialaissyntyinen Zahra Abdulla on kätilö-sairaanhoitaja ja Helsingin kaupunginvaltuutettu.

Suomen Somaliliitto on vuonna 1996 perustettu Suomen somalien kattojärjestö, jonka puheenjohtajana toimii tällä hetkellä Arshe Said.[27] Järjestö ilmoittaa tavoitteekseen edistää somalitaustaisten mahdollisuuksia kehittyä aktiivisiksi kansalaisiksi oikeuksineen ja velvollisuuksineen ja toimia yhteiskunnallisena vaikuttajana somaleja koskevassa päätöksenteossa. Somaliliitto järjestää esimerkiksi neuvontaa suomalaiseen työelämään liittyen.[28]

Kanava Nuoriso Ry on vuonna 1995 perustettu ja 1998 rekisteröity somalialaisvetoinen nuorisojärjestö, jonka toiminnanjohtaja on Mohamed Musse.[29] Järjestö pyrkii ehkäisemään erityisesti somalialaistaustaisten nuorten syrjäytymistä ja jengiytymistä esimerkiksi katupartioinnin, sovittelu- ja neuvottelutoiminnan, keskustelutilaisuuksien ja valistustoiminnan avulla.[30]

Suomi–Somalia-seura on suomalainen ystävyysseura, jonka perustivat suomalaiset kehitysyhteistyössä Somaliassa 1980-luvulla toimineet terveydenhuollon ja koulutuksen asiantuntijat.

Eduskuntaan ei ole valittu somaliedustajaa. Lähimmäksi pääsi vuoden 2007 eduskuntavaaleissa Zahra Abdulla, joka ylsi toiselle varasijalle 4198 äänellä.

Kehitysyhteistyö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Somalia oli aiemmin Suomen kehitysavun kohdemaa. Vuonna 2004 somalialaiset kansalaisjärjestöt perustivat Suomen Somalia-verkoston jatkamaan kehitysyhteistyötä.[31] Suomen somalien kansalaisjärjestöt ovat muun muassa kunnostaneet ja ylläpitäneet kouluja ja terveyskeskuksia.[32][33]

Somalian terveydenhuoltoa avustava Sahed Ry (Somali Association of Healthcare & Education Development) ylläpitää maan rauhallisessa keskiosassa terveyskeskuksia ja kouluja.

Kansainvälisen siirtolaisjärjestön (IOM) Suomen toimisto yrittää käyttää Suomessa koulutettuja somalialaisia terveydenhuollon ammattilaisia kouluttamaan somalialaisia terveydenhuollon ammattilaisia Pohjois-Somaliassa. Tarkoituksena on luoda Somaliassa infrastruktuuri paluumuuttoa varten.[34]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uskonnon merkitys on somaliperheissä suurempi kuin suomalaisissa perheissä keskimäärin. Vaikka lähes kaikki somalit ovat muslimeita, on perheiden ja yksilöiden välillä suuria eroja siinä, kuinka uskontoon liittyviä sääntöjä tulkitaan ja noudatetaan. Somalinaisten pukeutuminen Suomessa vaihtelee suurista hunnuista ja kasvojen peittämisestä tiukkoihin farkkuihin ja paljastaviin pikkupaitoihin.[35] Suomessa asuu myös kristityksi kääntyneitä somaleja ja ateistisomaleja.[36][37]

Somaliassa 95 %:ia naisista ympärileikataan, ja poliisi epäilee, että myös Suomesta lähetetään lapsia ympärileikattaviksi. Tyttöjen ympärileikkaus uskonnollisista syistä on Suomessa laitonta.[38][vanhentunut linkki] Voima-lehden vuonna haastatteleman somalialaissyntyisen tytön ja Tyttöjen Talo -projektivetäjän mukaan myös Suomesta viedään lapsia ulkomaille silvottavaksi.[39][vanhentunut linkki] Vaikka 1990-luvun alussa Suomeen muuttaneet somalit pitivät tyttäriensä ympärileikkausta itsestäänselvyytenä, Ihmisoikeusliiton Saido Mohamedin mukaan asia ei enää ole niin. Asia saattaa kuitenkin nousta esiin vanhassa kotimaassa vieraillessa ja siksi keskustelua pitää hänen mielestään jatkaa Suomessakin.[40] Vuonna 2015 ilmestyneen kirjan Suomen somalit mukaan tyttöjen ympärileikkauksista on luovuttu, ja vanhemmat pyrkivät saaamaan tyttärilleen hyvän koulutuksen.[41]

Somalit katsovat Suomessa ainakin yhdeksää somaliankielistä televisiokanavaa, joista neljällä on oma edustaja Suomessa.[41]

Vuoden suuria juhlia ovat Id al-Fitr paastokuukausi ramadanin päättymisen kunniaksi ja Id al-Adha.[42]

Tunnettuja Suomen somaleita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Ulkomaalaiset ja siirtolaisuus 2012 (s. 16) Väestö 2013. 2013. Tilastokeskus. Viitattu 17.4.2016.
  2. Turvapaikka- ja pakolaistilastot. Julkaisija = Maahanmuuttovirasto Viitattu 18.4.2016.
  3. Väestö Tilastokeskus. 1.4.2016. Viitattu 17.4.2016.
  4. a b Syntymävaltio iän ja sukupuolen mukaan maakunnittain 1990 - 2014 tilastokeskus. Viitattu 17.4.2016.
  5. a b Kieli iän ja sukupuolen mukaan maakunnittain 1990 - 2015 Tilastokeskus. Viitattu 17.4.2016.
  6. Hankkivatko maahanmuuttajat enemmän lapsia kuin valtaväestö? Uusisuomi.fi.
  7. Vieraskieliset eivät lisää Helsingin syntyvyyttä – tässä syy Helsingin Uutiset. Viitattu 5.7.2015.
  8. Tilastokeskus: Kansalaisuus iän ja sukupuolen mukaan maakunnittain 1990 - 2014
  9. Sivarikeskus[vanhentunut linkki]
  10. http://www.uvi.fi/netcomm/content.asp?article=2004[vanhentunut linkki]
  11. http://www.uvi.fi/netcomm/content.asp?article=1945[vanhentunut linkki]
  12. Pakolaisinfo
  13. YLE [vanhentunut linkki]
  14. Valtioneuvoston kertomus kielilainsäädännön soveltamisesta 2006, s. 28. Helsinki: Valtioneuvosto, 2006. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 10.9.2009).
  15. http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2009/01/781561
  16. Helsingin Sanomat
  17. Monitori-lehti 2/2009, http://www.intermin.fi/intermin/periodic.nsf/vwarchivedlist1/F8BFFA589D09FDDBC22575DD002B8E93
  18. Pirkkalainen Päivi (2005) Somali diaspora in Finland – assistance of the country of origin.University of Jyväskylä
  19. Somalia’s Government Teeters on Collapse NY Times 2008
  20. Uusi Suomi[vanhentunut linkki]
  21. Tilastokeskus - Työssäkäynti 2008
  22. http://www.tat.fi/opetat/taloustieto/vaestorakenteen_muutos_maahanmuutto.shtml
  23. Jukka Mäkeläinen: Kielitaito ja kulttuuri haasteena. Työyhteisöviesti, 2004, nro 3. Työturvallisuuskeskus. Artikkelin verkkoversio Viitattu 23.9.2008.
  24. Paananen, Seppo & Pohjanpää, Kirsti: Maahanmuuttajat opiskelevat ahkerasti (Somalialaisten työllistyminen heikkoa) 15.12.2003. Tilastokeskus. Viitattu 23.9.2008.
  25. http://www.stat.fi/til/vaerak/2007/vaerak_2007_2008-03-28_tie_001_fi.html
  26. http://www.tilastokeskus.fi/til/opiskt/2007/opiskt_2007_2009-01-23_tau_007.html
  27. Somaliliiton hallitus Viitattu 17.1.2013.
  28. Somaliliitto Viitattu 22.8.2009.
  29. Dialogi 8/2006: "Maahanmuuttajat eivät tee kaikkea väärin" Viitattu 22.8.2009.
  30. RAY Projektirekisteri: Selviydy ja mene eteenpäin-projekti Viitattu 22.8.2009.
  31. Suomen Somalia-verkosto
  32. SUOMEN SOMALIA-VERKOSTON TOUKOKUUN KUUKASITIEDOTE (pdf) Suomen Somalia Verkosto. 4/2006. Viitattu 16. heinäkuuta 2008.
  33. Sahed RY:n UM Kehitysyhteistyöosastolle tehty vuosiraportti 2007
  34. MIDA Health Somalia project FAQ
  35. Potilaana somali - Auttaako kulttuurinen tieto lääkärin työssä? Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim, 2007;123(4):451-6. Viitattu 15.6.2010.[vanhentunut linkki]
  36. Pääkaupunkiseudulle rukoillaan kristittyjen somalien seurakuntaa
  37. Somalitaustainen koomikko luopui islamista – nyt Fathi Ahmed pelkää seurauksia
  38. Helsingin Sanomat
  39. Voima: Vaiennettu väkivalta
  40. Kirsi Elo: Vuosituhantisesta perinteestä on vaikea päästä eroon. Kirkkomme Lähetys, 1/2009, s. 14-15. Kirkon lähetystyön keskus. Artikkelin verkkoversio (PDF) Viitattu 12.7.2013.
  41. a b Tätä et tiennyt Suomen somaleista – tietokirja avaa Suomen uusimman vähemmistön elämää hs.fi. 25.5.2015. Viitattu 17.4.2016.
  42. Tiilikainen M: Somalialainen perhe- ja tapakulttuuri 2011. Viitattu 17.4.2016.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]