Siirry sisältöön

Suomen väestö

Tämä on lupaava artikkeli.
Wikipediasta

Väestötiedot
vuonna 2025
Väkiluku 5 652 881 [1]
Väentiheys 18,6 / km² [2]
Väestönkasvu 0,3[3] %
Syntyvyys 8,1[4] / 1 000 henkilöä
Kuolleisuus 10,5[5] / 1 000 henkilöä
Elinajanodote 82,3 (keskiarvo 2025)
 -miehet 79,8 vuotta[6]
 -naiset 84,7 vuotta[6]
Hedelmällisyysluku 1,30[7]
Lapsikuolleisuus 1,8[8] / 1 000 syntymää
Nettomaahanmuutto 5,5[9][3] / 1 000 henkilöä
Lukutaitoisia 99,99[10][11] % väestöstä
Ikärakenne
Mediaani-ikä 44,1[12] vuotta
0–14-vuotiaat 14,3 %[6]
15–64-vuotiaat 61,9 %[6]
65 vuotta täyttäneet 23,8 %[6]
Suomen väestötiheys maakunnittain, asukasta neliökilometriä kohden.

Suomen väestö koostuu Suomen tasavallan asukkaista. Maan väkiluku vuonna 2026 on yli viisi ja puoli miljoonaa.[13]

Pääosa väestöstä on etnisesti suomalaisia. Väestöstä 83,5 prosenttia puhui vuoden 2025 lopussa äidinkielenään suomea ja 5,0 prosenttia ruotsia. Vieraskielisten osuus väestöstä oli 11,4 prosenttia ja ulkomaalaistaustaisten 11,7 prosenttia. Samaan aikaan maassa asui 432 654 ulkomaan kansalaista, ja heidän osuutensa väestöstä oli 7,7 prosenttia.[14] Suurimmat ulkomaalaisten ryhmät olivat virolaiset, venäläiset, ukrainalaiset sekä irakilaiset.[15]

Suomi on yksi Euroopan harvimmin asutuista maista; väestötiheys on suhteellisen alhainen, noin 18 ihmistä neliökilometrillä.[16] Väestö on jakaantunut maantieteellisesti hyvin epätasaisesti – suurin osa väestöstä elää rannikon tuntumassa, maan etelä- ja lounaisosissa. Yli miljoona henkeä asuu pääkaupunkiseudulla. Lapissa asuu keskimäärin vain kaksi ihmistä neliökilometrillä.

Suomi on uskonnon ja äidinkielen suhteen varsin homogeeninen maa, sillä 83,5 prosenttia maan kansalaisista on suomenkielisiä ja 61,2 prosenttia kuuluu evankelisluterilaiseen kirkkoon.[17] Suurimman kielivähemmistön muodostavat suomenruotsalaiset, joita asuu etenkin Uudellamaalla, Ahvenanmaalla, Turun saaristossa ja Pohjanmaan rannikolla.

Suomen väestö on verrattain korkeasti koulutettua. Vuonna 2024 Suomen 15 vuotta täyttäneestä väestöstä 75,1 prosenttia oli suorittanut jonkin peruskoulun jälkeisen tutkinnon.[18]

Määrä Vuosi
Väestö yhteensä 5 650 152[19] 4/2026
Väestö (miehet) 2 797 259 4/2026
Väestö (naiset) 2 852 893
Kokonaishedelmällisyysluku 1,30[20] 2025
Kaupungistumisaste 87,2 %[21] 2023

Väestön rakenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomen väestöpyramidi 2020.

Vuoden 2025 lopussa Suomessa oli yhteensä 5 656 900 asukasta, joista 2 802 083 oli miehiä ja 2 854 817 naisia[22]. Väkiluku kasvoi 20 929 henkilöllä. Elävänä syntyneitä oli 45 835, kuolleita 59 030, uusia maahanmuuttajia 50 060 ja maastamuuttajia 15 208[23]. Suomen kansalaisuuden sai vuonna 2023 yhteensä 13 077 henkeä.[24]

Suomen suuret ikäluokat ovat vuosina 1945–1949 syntyneitä. Tuolloin syntyi vuosittain yli 100 000 lasta. Seuraavien viidenkymmenen vuoden aikana Suomen väestörakenne muuttuu ennusteiden mukaan merkittävästi. Vuoden 2021 väestöennusteen mukaan 65 vuotta täyttäneitä on vuonna 2070 jo 32,8 prosenttia väestöstä[25], kun vastaava väestöosuus vuoden 2026 huhtikuussa oli 23,9 prosenttia.[26]

Asuinpaikat ja asumismuodot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väestötiheys on Suomessa korkeinta Uudellamaalla: 188,4 henkilöä neliökilometrillä. Matalinta väestötiheys on Lapin maakunnassa, vain 1,9 henkilöä neliökilometrillä.[16]

Omakotitaloissa asuu 49 prosenttia suomalaisista.[27] Noin 1,3 miljoonaa henkeä asuu yksin. Vuosina 1992–2002 yksin asuvien määrä kaksinkertaistui. Liki puolessa Suomen asuinrakennuksista asuu vain yksi ihminen. Yksinasuvilla on muuta väestöä alempi tulotaso, joka selittyy sillä, että yksinasuvat ovat usein opiskelijoita tai eläkeläisiä. Kaikki yksin asuvat eivät kuitenkaan ole pienituloisia, sillä moni keski-iässä oleva ja työssäkäyvä asuu yksin. Näin ollen yksin asuvista ei voi puhua yhtenä ryhmänä.[28]

Taajamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Taajamat Suomessa

Vuoden 2022 lopussa 86,9 prosenttia väestöstä asui taajamissa.[29] Taajamia oli yhteensä 705, ja niiden maapinta-ala oli yhteensä 6 949,92 neliökilometriä. Yli viisi kuudesta suomalaisesta asui siis alueella, joka on ainoastaan 2,3 prosenttia koko maan maapinta-alasta.[30]

Suurimmat kaupungit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Suomen kaupungit

Suomessa on yhdeksän yli sadantuhannen asukkaan kaupunkia. Kuudesta yli 200 000 asukkaan kaupungista kolme, Helsinki, Espoo ja Vantaa, muodostavat noin 1,3 miljoonan asukkaan pääkaupunkiseudun.[31]

Suomen 10 suurinta kaupunkia 2025[32]
Kaupunki Väkiluku 31.12.2025 Muutos 2025 (%)
Helsinki695 5261,60
Espoo326 2801,64
Tampere263 5261,22
Vantaa253 3140,76
Oulu217 5560,63
Turku209 8091,83
Jyväskylä149 9670,47
Kuopio126 6260,76
Lahti121 8900,42
Pori83 044-0,33

Kieliryhmät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Suomen kielet

Kielten asema

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen väestö äidinkielittäin vuonna 2023:[33]

  Suomi (84,9 %)
  Ruotsi (5,1 %)
  Venäjä (1,8 %)
  Muut (8,2 %)
Vaalealla värillä yksikielisesti suomenkieliset kunnat, rannikon kaksikieliset kunnat turkoosilla (suomi enemmistökielenä) ja sinisellä (ruotsi enemmistökielenä) sekä yksikielisesti ruotsinkielinen Ahvenanmaa tummansinisellä. Punaisella kunnat, joissa saamelaiskielillä on virallinen asema.

Suomen kansalliskieliä ovat suomi ja ruotsi. Kansalliskieliä on oikeus käyttää valtion ja kaksikielisten kuntien viranomaisten kanssa asioidessa. Saamenkielisillä on oikeus käyttää saamen kieltä tuomioistuimissa sekä asioidessaan saamelaisalueen viranomaisten ja eräiden valtion viranomaisten kanssa.[34]

Suomen kielilain mukaan kunnat voivat olla yksi- tai kaksikielisiä – määritelmä riippuu kielten puhujamääristä kunnassa. Useimmat kunnat ovat yksikielisesti suomenkielisiä, ja kaikissa manner-Suomen kunnissa suomi on vähintään toisena virallisena kielenä. Vuoteen 2014 asti manner-Suomessa oli kolme yksikielisesti ruotsinkielistä kuntaa, mutta valtionosuusjärjestelmän muutosten rohkaisemana nämäkin kunnat muuttuivat kaksikielisiksi.[35][36] Ahvenanmaan itsehallintolain mukaan kaikki ahvenanmaalaiset kunnat ovat ruotsinkielisiä,[37] vaikka Ahvenanmaalla asuvista äidinkieleltään suomenkielisiä oli vajaat 5 prosenttia vuonna 2023.[33]

Katso myös: Suomen kielipolitiikka ja Luettelo Suomen ruotsin- ja kaksikielisistä kunnista

Suomenkieliset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa puhuttava suomi jakautuu useisiin murteisiin. Niiden pääryhmät ovat itä- ja länsimurteet. Ne voi erottaa toisistaan kirjakielen d:n avulla: länsimurteissa sen korvaa r tai l.[38]

Suomen kielen puhujamäärä oli suurimmillaan vuonna 2013 ja vuoteen 2022 se laski noin 90 000 hengellä.[39][40][41]

Suomenruotsalaiset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Suomenruotsalaiset

Suurin osa Suomen ruotsinkielisistä asuu Uudellamaalla ja Pohjanmaan rannikolla, Ahvenanmaalla sekä Varsinais-Suomessa. Esimerkiksi Pohjanmaalla sijaitsevan Luodon – ruotsiksi Larsmon – kunnassa asukkaista 92 prosenttia on ruotsinkielisiä.[42] Vuonna 2014 vieraskielisten määrä ylitti ruotsinkielisten määrän Suomessa.[43]

Muut viralliset kielivähemmistöt

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen laissa mainitut kielivähemmistöt ovat suomenruotsalaisten lisäksi saamelaiset, karjalaiset, romanit ja viittomakieliset.[44] Suomessa käytetään sekä suomalaista viittomakieltä että suomenruotsalaista viittomakieltä. Vuoden 2021 väestötilaston mukaan saamenkielisiä oli 2 023.[45] Romanien lukumäärää ei voi arvioida kielitiedoista, koska useimpien romanien äidinkieleksi on merkitty suomi tai ruotsi.[46]

Venäjänkieliset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäjänkielisistä erotetaan joskus omaksi ryhmäkseen niin sanotut vanhavenäläiset eli niiden venäläissukujen edustajat, jotka ovat asuneet Suomessa useiden sukupolvien ajan. Suomen Venäjänkielisten Yhdistysten Liitto on arvostellut jakoa vanhavenäläisiin ja uusvenäläisiin perusteettomana ja harhaanjohtavana, sillä näillä käsitteillä ei ole selkeitä määritelmiä.[47] THL arvioi vuonna 2012 Suomen 62 554 venäjänkielisestä vanhavenäläisiin kuuluvan noin 5 000.[48]

Tilastokeskuksen mukaan liki puolet Suomen venäjänkielisistä on Inkerin alueen suomalaisia eli inkeriläisiä tai suomensukuisten kansojen edustajia.[49] Näin on siksi, että inkeriläisiä on pakolla venäläistetty Neuvostoliitossa ja Venäjällä, josta he ovat muuttaneet Suomeen.[50][51]

Vuoden 2021 lopussa Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Ahvenanmaan maakunnissa ruotsinkielisiä oli enemmän kuin venäjänkielisiä. Muissa maakunnissa asui enemmän venäjän- kuin ruotsinkielisiä.[52]

Etnisyys ja kansalaisuus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Etniset ryhmät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa ei tilastoida etniseen ryhmään kuulumista, mutta väestötilastossa on eräitä etnistä taustaa kuvaavia muuttujia, kuten äidinkieli ja syntymämaa. Kansainvälisen väestölaskentasuosituksen mukaan etnisyys perustuu etnisen ryhmän omaan käsitykseen historiallisesta ja alueellisesta tai valtiollisesta alkuperästä, ja etnisyystiedon tulisi aina perustua henkilön omaan ilmoitukseen. Koska Suomessa väestölaskenta tehdään rekistereiden pohjalta, Suomi ei voi tuottaa virallista tilastoa etnisistä ryhmistä.[46]

Suomessa on selvitetty etnistä taustaa viimeksi vuoden 1970 väestönlaskennassa, jolloin laskettiin romanien ja saamelaisten määrä. Silloin saamelaisena pidettiin henkilöä, jonka ensiksi oppima kieli oli saame. Tämän lisäksi saamelaisiksi luettiin ne, joiden vanhemmista tai isovanhemmista jollakin ”on tai on ollut saamenkieli ensimmäisenä kielenään”. Lisäksi tutkimuksessa hyväksyttiin saamelaisiksi joitakin ”yleisen käsityksen mukaan saamelaisia henkilöitä”, vaikka yksikään vanhemmista tai isovanhemmista ei ollut saamenkielinen. Näillä perusteilla saamelaisia oli vuonna 1970 kaikkiaan 3 936.[46]

1990-luvun puolivälissä tehtyjen arvioiden mukaan saamelaisia oli noin 5 800, romaneja 6 000–7 000, juutalaisia 1 400 ja tataareja noin 900. Arvio saamelaisten määrästä poikkeaa selvästi Tilastokeskusken lukemista (yllä), muista ryhmistä ei ole Tilastokeskuksen arvioita.[53] Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuonna 2015 julkaiseman arvion mukaan romaneja oli 10 000–12 000, saamelaisia noin 6 000–10 000 ja tataareja noin 900.[48]

Ulkomaalaiset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2025 Suomessa asui 428 486 ihmistä, joilla oli jonkun muun maan kansalaisuus kuin Suomen ja jotka olivat syntyneet Suomessa tai ulkomailla. Yhä kasvava osa ulkomaalaistaustaisista syntyy Suomessa. Tämän lisäksi vuonna 2025 Suomen kansalaisuuden saaneita ulkomaalaistaustaisia oli 232 314.[54] Ulkomaalaistaustaisia tilastoidaan nykyään äidinkielen perusteella. Vuonna 2025 vieraskielisiä oli 646 392, joista 628 488 oltiin tilastoitu ulkomaalaistaustaisiksi. Heistä 102 618 oli venäjänkielisiä ja 48 495 vironkielisiä. Tämän lisäksi äidinkielenään ukrainaa, arabiaa, englantia, somalia, farsia, kiinaa, albaniaa, kurdia, vietnamia, bengalia, turkkia, tagalogia ja thaita puhuvat olivat Suomen suurimpia kieliryhmiä.[55]

Suomen kansalaisuuden saajien määriä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2025 Suomen kansalaisuuden sai 14 168 henkilöä. Suomen kansalaisuuden saajien edellisiä kansalaisuuksia tilastoidaan maanosan mukaan, jossa maanosa määrittyy edellisen kansalaisuuden maan mukaan, mutta Tilastokeskuksen sivuilta voi löytää myös yksittäiset maakohtaiset tiedot. Vuonna 2025 Suomen kansalaisuuden saajista suurin osa oli Aasiasta.[54][56]

Maahanmuuttajien määriä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomeen muuttaneiden määrä on yltänyt uuteen ennätykseen 2000-luvulla. Vuosina 2004–2008 Suomeen muuttaneiden määrät olivat vuosittain 20 333, 21 355, 22 451, 26 029 ja 29 100 henkeä.[57] Vuosina 2011–2013 maahanmuuttajien määrät olivat vuosittain 29 500[58], 31 280[59] ja 31 941 henkeä. Vuonna 2016 maahanmuuttajia tuli Suomeen 34 905 henkeä[60] ja vuonna 2021 yhteensä 36 364 henkeä. Vuonna 2025 Suomeen tulleiden maahanmuuttajien määrä laski edellisvuosiin verrattuna, ja maahanmuuttajia tuli yhteensä 51 121 henkilöä.[54][61]

Tilastokeskuksen mittaushistorian korkein lukema Suomeen muuttaneita maahanmuuttajia mitattiin vuonna 2023, kun maahanmuuttajia muutti yhteensä 73 236 henkilöä.[61] Vuonna 2024 Suomeen oli saapunut yli 70 000 tilapäistä suojelua hakevaa ukrainalaista.[62] Sodan pitkittyessä ainakin 40 000 ukrainalaista on kuitenkin lähtenyt Suomesta vuoteen 2026 mennessä.[63]

Vieraskielisten ulkomaalaistaustaisten määriä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ulkomaalaistaustaisia tilastoidaan nykyään usein äidinkielen perusteella. Suomessa vuonna 2025 vieraskielisiä oli 646 392, joista 628 488 oli ulkomaalaistaustaisia. Tilastokeskuksen mukaan vieraskielisten ryhmien osuuksia vuonna 2025:[55][63]

Uskonnot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Uskonto Suomessa

Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuului 3 508 082 suomalaista vuonna 2024.[64] Luterilaisten määrä on laskenut kasvavalla vauhdilla: vuonna 1900 luterilaisia oli noin 98 prosenttia väestöstä, vuonna 1950 noin 95 prosenttia ja vuonna 2000 enää 85 prosenttia, minkä jälkeen se on jatkanut laskuaan.[65] Vuonna 2024 ortodoksisiin kirkkoihin kuuluvia oli 57 888 väestöstä. Ortodoksien osuus on pysynyt lähes samana 1990-luvulta asti.[66] Kirkkoon kuuluvista suomalaisista kuusi prosenttia kävi kirkossa vähintään kerran kuukaudessa vuonna 2012. Kirkossa käyminen on vähentynyt 2000-luvulla.[67]

Myös islamin harjoittajien määrä on kasvanut Suomessa viime vuosikymmeninä merkittävästi. Vuonna 2024 islamin alaisuuteen lukeutuviin uskonnollisiin yhdyskuntiin kuului noin 26 934 jäsentä. Muslimeja arvioidaan kuitenkin olevan huomattavasti enemmän. Muslimien määrän arvioidaan lisäntyneen muun muassa maahanmuuton myötä. Joidenkin arvioiden mukaan Suomessa olisi noin 120 000–130 000 muslimia, mutta tämä ei ota kantaa esimerkiksi heidän vakaumuksellisuuteensa.[68]

Tämän lisäksi helluntaiherätystä pidetään yhtenä Suomen suurimmista kristillisistä liikkeistä. Helluntailaisia on arvioiden mukaan noin 50 000, mikä tekee helluntailaisuudesta Suomen suurimman vapaakristillisen yhteisön.[69] Perinteisesti Suomen helluntaiherätys on toiminut yhdistyspohjaisena eikä siksi näy uskonnollisten yhdyskuntien jäsenmääriä vertailevissa tilastoissa. Vuonna 2002 rekisteröitiin helluntailaisuuden uskonnollinen yhdyskunta, Suomen Helluntaikirkko, mutta siihen kuuluu edelleen vain osa helluntailaisista, vuonna 2024 yhteensä noin 13 816 helluntailaista.[70][71][64]

Uskonnot Suomessa uskonnollisten yhdyskuntien yhteenlaskettujen jäsenmäärien perusteella vuonna 2024:[72][64]

  1. Kristinusko 3 619 666
  2. Islam 26 934
  3. Jehovan todistajat 15 677
  4. Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko 3 056
  5. Buddhalaisuus 1 856
  6. Juutalaisuus 1 033
  7. Bahá'í-yhdyskunnat 626
  8. Hindulaisuus 378
  9. Suomen Kristiyhteisö 266
  10. Vapaa katolinen kirkko 110
  11. Alkuperäisuskonnot ja uuspakanuus 62

Koulutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Koulutus Suomessa
15 vuotta täyttäneiden suomalaisten koulutusaste vuonna 2013.[73]

Suomen väestö on verrattain korkeasti koulutettua. Vuoden 2024 lopussa Suomen 15 vuotta täyttäneestä väestöstä 75,1 prosenttia oli suorittanut jonkin peruskoulun jälkeisen tutkinnon: 41,0 prosenttia keskiasteen, 32,9 prosenttia korkeakouluasteen ja 1,2 prosenttia tutkijakoulutusasteen.[74]

Kansanterveys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa kroonisiksi kansantaudeiksi katsotaan sydän- ja verisuonitaudit, diabetes, astma ja allergia, krooniset keuhkosairaudet, syöpäsairaudet, muistisairaudet, tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet ja mielenterveyden ongelmat.[75]

Miesten ja naisten elinajanodote oli Suomessa vuonna 2021 Euroopan unionin keskiarvon yläpuolella[76]. Miesten ja naisten välinen kuolleisuusero on Suomessa suuri verrattuna useimpiin muihin läntisen Euroopan maihin.[77] Vuoden 2021 tietojen mukaan suomalaisten elinajanodote on edelleen jatkanut nousuaan ja oli 81,9 vuotta. Se oli 2021 korkeampi kuin esim. Tanskassa, Portugalissa, Alankomaissa, Kyproksella ja Itävallassa.[76] Miesten elinajanodote 79,3 vuotta oli noin kaksi vuotta lyhyempi kuin Ruotsissa ja Norjassa ja toisaalta sama kuin Tanskassa.

Suomalaisten yleisimmät kuolinsyyt vuonna 2024 olivat[78]

  1. Verenkiertoelinten sairaudet (31,57 %)
  2. Kasvaimet (23,57 %)
  3. Dementia, Alzheimerin tauti (20,43 %)
  4. Tapaturmat (3,92 %)
  5. Hengityselinten sairaudet (3,46 %)
  6. Alkoholiperäiset syyt (2,74 %)
  7. Ruuansulatuselinten sairaudet (2,33 %)

Väestön kehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Suomen asutushistoria
Suomen väkiluku 1200-2020
VuosiVäestö±%
1200-luku 65 000—    
1571 250 000+284,6 %
1650 300 000+20,0 %
1695 350 000+16,7 %
1721 391 000+11,7 %
1749 410 400+5,0 %
1760 491 000+19,6 %
1770 561 000+14,3 %
1780 663 000+18,2 %
1790 705 600+6,4 %
1800 832 700+18,0 %
1810 863 300+3,7 %
1820 1 177 500+36,4 %
1830 1 372 100+16,5 %
1840 1 445 600+5,4 %
1850 1 636 900+13,2 %
1860 1 746 700+6,7 %
1870 1 768 800+1,3 %
1880 2 060 800+16,5 %
1890 2 380 100+15,5 %
1900 2 655 900+11,6 %
1910 2 943 400+10,8 %
1920 3 147 600+6,9 %
1930 3 462 700+10,0 %
1940 3 695 617+6,7 %
1950 4 029 803+9,0 %
1960 4 446 222+10,3 %
1970 4 598 336+3,4 %
1980 4 787 778+4,1 %
1990 4 998 478+4,4 %
2000 5 181 000+3,7 %
2010 5 375 276+3,7 %
2020 5 533 793+2,9 %
Lähteet: [79][80][81][82][83]

Esihistoriallinen aika

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jääkausi päättyi Suomessa noin 11 000 vuotta sitten, minkä jälkeen alueen asutus alkoi. Saamelaisten esivanhemmat muodostivat todennäköisesti Suomen alkuperäisen väestön.[84] Kivi- ja pronssikaudella Suomen asukasluku oli vielä hyvin pieni, ja rautakaudellakin se on luultavasti ollut vain joitain kymmeniä tuhansia.

Keskiajalta 1700-luvulle

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskiajalla väestö kasvoi ja ensimmäiset kaupungit syntyivät etelän rannikkoseuduille. 1500-luvulla Suomen alueen väkiluvun arvioidaan olleen noin 250 000 henkilöä.[85] On odotettavissa, että myös vuosien 1695-1697 Suuret kuolonvuodet vaikuttivat väestön kasvun kehitykseen, sillä jopa kolmasosa väestöstä menehtyi nälänhätään ja tauteihin.[86]

Ruotsi teki ensimmäisen valtakunnallisen väestönlaskennan vuonna 1749, jolloin tilastollisesti Suomen alueen väkiluku oli 410 400 henkilöä.[87][88]

1700-luvulla kaupungeissa asui noin 48 000 henkilöä, aatelistoon kuului noin 2 500 ja papistoon noin 5 000 henkilöä. Nopeasti kasvavaan aatelittomaan säätyläisväestöön kuului virkamiehiä, maanmittareita ja tilanomistajia – heitä oli yhteensä noin 15 000 henkeä. Talonpoikaistaloja oli runsaat 58 000 ja torppia 24 000. Itselliset ja muut tilattomat muodostivat noin 19 000 hengen ryhmän.[89]

Venäjän vallan ajasta 1900-luvulle

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen sodan jälkeen Suomen alueen väkiluvuksi laskettiin noin miljoona vuonna 1811. Suomen alueella asui noin kaksi miljoonaa henkilöä vuonna 1879, kolme miljoonaa henkilöä vuonna 1912, neljä miljoonaa vuonna 1950 ja viisi miljoonaa vuonna 1991.[85][87][88]

1800-luvulla Suomen väestö alkoi kasvamaan ennennäkemättömän voimakkaasti, mutta toisaalta väestönkasvua hillitsivät tartuntataudit, kuten kolera, 1860-luvun Suuret nälkävuodet sekä 1900-luvulle siirryttäessä myös korkea siirtolaisuus ulkomaille eli maastamuutto. Suurin Suomen historian tunnettu väestötappiovuosi oli 1868, jolloin väestö väheni noin 96 000 henkilöllä nälänhädän ja tautien takia.[90]

Ikäluokat kasvoivat 1930-luvulla 60 000 lapsesta yli 75 000 lapseen, mutta ne pienenivät jyrkästi sotavuosina, ja kasvoivat jälleen sodan jälkeen vuoteen 1949 asti. Syntyvyys oli vuosina 1930–1949 selvästi sidoksissa talouden ja elintason kehitykseen. Sodanjälkeistä vauvabuumia vahvistivat asutustoiminta ja jälleenrakennus.[91] Viimeisimmät väestötappiovuodet ovat olleet 1969 ja 1970, jolloin suomalaisia muutti joukoittain Ruotsiin.[90]

1900-luvun maastamuutto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viimeisen sadan vuoden aikana noin miljoona suomalaista on muuttanut ulkomaille. Yhdysvaltoihin lähdettiin jo 1600-luvulla, myöhemmin houkuttelivat myös Kanada, Australia, Venäjä, Ruotsi ja Norja. Ruotsiin lähdettiin parempipalkkaisiin töihin etenkin 1960- ja 1970-luvuilla. Vasta 1980-luvulta alkaen Suomeen on muuttanut enemmän ihmisiä kuin Suomesta pois.[92] 1990-luvun jälkeen maastamuutto Suomesta on jatkunut vuosittain lähes tasaisena noin 6 500–19 900 henkilön verran.[61]

Maahanmuutto Suomeen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maahanmuuttajien osuus väestöstä on Suomessa Euroopan unionin maiden pienimpiä, vaikka se onkin noussut merkittävästi 2000-luvun aikana. Tilastokeskuksen väestötietojen mukaan Suomen luonnollinen väestönlisäys syntyvyyden kautta kääntyi vuositasolla negatiiviseksi vuonna 2016. Nettomaahanmuuton oletetaan pitävän kuitenkin väestönkasvua yllä vielä monia vuosia.[93] Vuonna 2025 Suomen väestö kasvoi maahanmuuton takia.[94]

Vuonna 2021 Yleisradio uutisoi, että aluekehittämisen konsulttitoimiston MDI:n väestöennusteen mukaan Suomen väestönkasvu perustuu tulevaisuudessa täysin vieraskielisten määrän kasvuun. MDI:n mukaan vieraskielinen väestö kasvaa Suomessa puolella miljoonalla ihmisellä vuoteen 2040 mennessä. Maahanmuuttajataustaisten kuolleisuus on vähäistä, koska he ovat iältään nuorempia ja syntyvyyskin on suurempaa kuin kantaväestöllä.[95]

Suomen syntyvyys laski vuonna 2023 samalle tasolle kuin 1800-luvun pahimpana nälkävuotena. Siitä huolimatta väestö kasvoi Suomessa yli 40 500 asukkaan verran maahanmuutosta johtuen. Vuonna 2023 Suomessa kuolemia kirjattiin toiseksi eniten sitten sotavuosien ja syntyvyys lähti jälleen laskuun koronaviruspandemian aikaisen vähäisen kasvun jälkeen. Vuoden 2023 aikana Suomeen muutti 73 236 ihmistä, joka on mittaushistorian suurin lukema ja jonka jälkeen maahanmuuttajien määrä on alkanut laskea.[61] Etenkin ukrainalaisia muutti viime vuonna Suomeen aiempaa enemmän. Osa kasvusta saattaa olla myös aiemmin tilapäisen suojelun nojalla oleskeluluvan saaneita ukrainalaisia, jotka ovat myöhemmin hakeneet kotikuntaa Suomesta.[96]

Vuoden 2023 syksyllä Helsingin kaupunginkanslia arvioi, että vieraskielisen väestön määrän ennakoidaan kaksinkertaistuvan Uudellamaalla vuoden 2040 loppuun mennessä. Ennusteen mukaan vuonna 2030 Uudenmaan alueella on jo lähes 400 000 vieraskielistä asukasta, vuonna 2040 jo 561 600. Vuoden 2021 lopussa vieraskielisiä oli Uudellamaalla 265 000 henkeä.[97] Vuonna 2027 lähes joka toisen (43,3 %) 35–64-vuotiaan espoolaisen arvioidaan olevan vieraskielinen. Espoossa vieraskielisten määrä nousee ennusteen mukaan 30 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.[98]

Suomen väkiluvun lasku ja nousu tulevaisuudessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Suomen syntyvyyskehityksen lasku

Suomen väkiluvun laskusta ja noususta on tehty monia erilaisia arvioita ja ennusteita. On muun muassa arvioitu, että Suomen väkiluku tulisi laskemaan vuoteen 2050 mennessä jopa 100 000 henkilöllä. Väkiluvun väheneminen vaikuttaa merkittävästi huoltosuhteeseen eli työllisten määrään suhteessa työttömiin, sillä väestö ikääntyy ja syntyvyys laskee.[99] Tilastokeskuksen vuoden 2021 ennusteen mukaan suomen väestön lukumäärä kääntyisi laskuun vuonna 2034.[100]

Vuoden 2024 lopulla julkistetun Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Suomen väkiluku nousisi 6,6 miljoonaan vuoteen 2075 mennessä. Taustalla muuttuneessa ennusteessa on se, että Suomeen ulkomailta muuttaneiden määrä on kasvanut rajusti parissa vuodessa, erityisesti Aasiasta. Vuodesta 2016 lähtien Suomen väestö on kasvanut vain maahanmuuton ansiosta, ja vuodesta 2022 alkaen Suomeen on muuttanut enemmän ihmisiä kuin maassa on syntynyt.[101] Suomen muuttovoitto olisi ennusteessa vuositasolla 40 000 ja 52 000 henkilön välillä.[102]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/statfin_vaerak_pxt_11ra.px/table/tableViewLayout1/[vanhentunut linkki]
  2. ↑ https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/statfin_vaerak_pxt_11ra.px/table/tableViewLayout1/[vanhentunut linkki]
  3. 1 2 https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/statfin_vaerak_pxt_11ra.px/table/tableViewLayout1/[vanhentunut linkki]
  4. ↑ https://stat.fi/tilasto/synt
  5. ↑ https://stat.fi/tilasto/kuol
  6. 1 2 3 4 5 https://stat.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html (Arkistoitu – Internet Archive)
  7. ↑ https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__synt/statfin_synt_pxt_12dt.px/table/tableViewLayout1/
  8. ↑ https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__kuol/statfin_kuol_pxt_12aq.px/table/tableViewLayout1/
  9. ↑ https://stat.fi/fi/julkaisu/cmfkx2ozsl54w07w0x1ebt9jj
  10. ↑ https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/lahes-jokainen-suomalainen-osaa-lukea-mutta-se-ei-riita-kaikista-halyttavin-ilmio/8394930#gs.ejk842
  11. ↑ https://valtioneuvosto.fi/-//1410845/selvitys-turvapaikanhakijoiden-koulutustaustaa-tyokokemusta-ja-opiskeluvalmiuksia-kartoitettiin
  12. ↑ https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/statfin_vaerak_pxt_11ra.px/table/tableViewLayout1/[vanhentunut linkki]
  13. ↑ Väestörakenteen ennakkotiedot muuttujina Kuukausi, Alue, Sukupuoli, Ikä ja Tiedot PxWeb. Viitattu 22.5.2026.[vanhentunut linkki]
  14. ↑ Tunnuslukuja väestöstä muuttujina Alue, Tiedot ja Vuosi PxWeb. Viitattu 22.5.2026.[vanhentunut linkki]
  15. ↑ Väestö 31.12. muuttujina Maakunta, Kansalaisuus, Ikä, Sukupuoli, Vuosi ja Tiedot pxdata.stat.fi.[vanhentunut linkki]
  16. 1 2 Tunnuslukuja väestöstä muuttujina Alue, Tiedot ja Vuosi PxWeb. Viitattu 18.2.2023.[vanhentunut linkki]
  17. ↑ Tunnuslukuja väestöstä muuttujina Alue, Tiedot ja Vuosi PxWeb. Viitattu 22.5.2026.[vanhentunut linkki]
  18. ↑ 15 vuotta täyttänyt väestö koulutusasteen, kunnan, sukupuolen ja ikäryhmän mukaan muuttujina Vuosi, Alue, Ikä, Sukupuoli, Koulutusaste ja Tiedot PxWeb. Viitattu 25.11.2025.[vanhentunut linkki]
  19. ↑ Väestörakenteen ennakkotiedot muuttujina Kuukausi, Alue, Sukupuoli, Ikä ja Tiedot PxWeb. Viitattu 22.5.2026.[vanhentunut linkki]
  20. ↑ Maahanmuuttojen määrä laski vuonna 2025 jälleen reilusti Suomessa | Tilastokeskus stat.fi. 22.1.2026. Viitattu 26.1.2026.
  21. ↑ Finland Population (2023) - Worldometer www.worldometers.info. Viitattu 19.12.2023. (englanniksi)
  22. ↑ Väestörakenteen ennakkotiedot muuttujina Kuukausi, Alue, Sukupuoli, Ikä ja Tiedot PxWeb. Viitattu 26.1.2026.[vanhentunut linkki]
  23. ↑ Maahanmuuttojen määrä laski vuonna 2025 jälleen reilusti Suomessa | Tilastokeskus stat.fi. 22.1.2026. Viitattu 26.1.2026.
  24. ↑ Maahanmuuton tilastot 2023: Maailman konfliktien ja talouden taantuman vaikutukset maahanmuuttoon Maahanmuuttovirasto. 31.1.2024. Viitattu 31.1.2024.
  25. ↑ Väestöennuste: Väestö 31.12. muuttujina Vuosi, Sukupuoli, Ikä ja Tiedot Tilastokeskuksen PxWeb-tietokannat. Viitattu 9.1.2022.[vanhentunut linkki]
  26. ↑ Väestörakenteen ennakkotiedot muuttujina Kuukausi, Alue, Sukupuoli, Ikä ja Tiedot PxWeb. Viitattu 22.5.2026.[vanhentunut linkki]
  27. ↑ Asuntokunnat ja asuntoväestö muuttujina Huoneiden lkm keittiö pl., Vuosi, Talotyyppi, Alue, Asuntokunnan koko ja Tiedot Tilastokeskuksen PX-Web tietokannat. Viitattu 24.3.2020.[vanhentunut linkki]
  28. ↑ Yksin asuvat suomalaiset on unohdettu, sanoo ekonomisti – näin eriarvoisuus näkyy Yle Uutiset. 16.12.2022. Viitattu 20.12.2022.
  29. ↑ Taajama-aste muuttujina Vuosi, Alue ja Tiedot PxWeb. Viitattu 22.11.2023.[vanhentunut linkki]
  30. ↑ Väestö 31.12. muuttujina Vuosi, Taajama ja Tiedot PxWeb. Viitattu 22.11.2023.[vanhentunut linkki]
  31. ↑ Väestörakenteen ennakkotiedot muuttujina Kuukausi, Alue, Sukupuoli, Ikä ja Tiedot PxWeb. Arkistoitu 25.2.2023. Viitattu 23.1.2025.
  32. ↑ Väestörakenteen ennakkotiedot muuttujina Kuukausi, Alue, Sukupuoli, Ikä ja Tiedot PxWeb. Viitattu 26.1.2026.[vanhentunut linkki]
  33. 1 2 Reaaliaikainen väkiluku sivulta https://dvv.fi[vanhentunut linkki] PxWeb - Valitse taulukko statfin.stat.fi. Viitattu 5.6.2023.
  34. ↑ Perus- ja ihmisoikeudet suomi.fi. Viitattu 5.10.2015.
  35. ↑ Ruotsinkieliset kunnat häviävät – Luotokin jatkossa kaksikielinen? Yle. 2014. Viitattu 5.10.2015.
  36. ↑ Närpiöstä voi tulla sittenkin kaksikielinen Yle. 4.5.2015. Viitattu 5.10.2015.
  37. ↑ Ahvenanmaan itsehallintolaki, 36 § Finlex. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 9.10.2015.
  38. ↑ Suomen murteet Kielitieto. KOTUS. Viitattu 5.10.2015.
  39. ↑ Räsänen, Matti: Satavuotiaan Suomen kielet Kielikello. 4/2017. Viitattu 2.11.2021.
  40. ↑ Suomen- ja ruotsinkielinen väestö ikäryhmän ja sukupuolen mukaan alueittain, 1990-2021 Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2022.
  41. ↑ Tilastokeskus: Tilastokeskus www.tilastokeskus.fi. Arkistoitu 6.12.2018. Viitattu 3.7.2023.
  42. ↑ Osa suomenruotsalaisista asuu paikkakunnilla, joilla lasten kaksikielisyys on vaikea säilyttää Helsingin Sanomat. Arkistoitu 7.10.2015. Viitattu 5.10.2015.
  43. ↑ Vieraskielisiä nyt enemmän kuin ruotsinkielisiä Yle Uutiset. 24.4.2014. Viitattu 27.10.2022.
  44. ↑ Vähemmistöt Suomessa suomi.fi. Viitattu 5.10.2015.
  45. ↑ Väestö 31.12. muuttujina Alue, Kieli, Sukupuoli, Vuosi ja Tiedot PxWeb. Viitattu 7.1.2023.[vanhentunut linkki]
  46. 1 2 3 Etnisyystiedon merkitys kasvaa maahanmuuton lisääntyessä 2013. Tilastokeskus. Viitattu 5.10.2015.
  47. ↑ Leskinen A & Karvonen I: Venäjänkielinen vähemistö ennen, tänä päivänä ja tulevaisuudessa (s. 78) Suomen kansalliset vähemmistöt – kulttuurien ja kielten rikkautta. 2012. Vähemmistöoikeuksien ryhmän Suomen jaosto. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 20.10.2015.
  48. 1 2 Väestöryhmät Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 20.10.2015.[vanhentunut linkki]
  49. ↑ Jarmo Koponen: Uusi tutkimus Suomen venäläisväestöstä Uusi Suomi. Viitattu 30.6.2020.
  50. ↑ Koiviston inkeriläislausunto avasi ovet kaikille Neuvostoliiton etnisille suomalaisille Yle Uutiset. Viitattu 30.6.2020.
  51. ↑ Venäjän uralilaisten kansojen tilanne 2010 Suomen PEN. 28.1.2011. Viitattu 30.6.2020.
  52. ↑ Väestö 31.12. muuttujina Maakunta, Kieli, Ikä, Sukupuoli, Vuosi ja Tiedot PxWeb. Viitattu 7.1.2023.[vanhentunut linkki]
  53. ↑ 3. Yhteiskunnalliset taustatekijät Etniset vähemmistöt ja kirjastot -Monikulttuurisuus Helsingin kaupunginkirjastossa. 1997. Arkistoitu 7.6.2014. Viitattu 5.10.2015.
  54. 1 2 3 Maahanmuuttajat ja kotoutuminen | Tilastokeskus stat.fi. Viitattu 18.9.2026.
  55. 1 2 Väkiluvun kasvu hidastui vuonna 2025 | Tilastokeskus stat.fi. 1.4.2026. Viitattu 18.9.2026.
  56. ↑ Suomen kansalaisuuden saamiset | Tilastokeskus stat.fi. 12.5.2026. Viitattu 18.9.2026.
  57. ↑ Saari, Matti: Maahanmuuttoa ja muuttovoittoa ennätysmäärä 2008 (Muuttoliike 2008) www.stat.fi. Tilastokeskus. Viitattu 12.6.2020.
  58. ↑ Maahanmuuton vuosikatsaus 2011 Sisäasiainministeriö. Viitattu 12.6.2020.
  59. ↑ Saari, Matti: Maahanmuuttoa viime vuotta selvästi enemmän (Muuttoliike 2012) www.stat.fi. 26.4.2013. Tilastokeskus. Viitattu 12.6.2020.
  60. ↑ Nikander, Timo: Maahanmuutto uuteen ennätykseen vuonna 2016 (Muuttoliike 2016) www.stat.fi. 17.5.2017. Tilastokeskus. Viitattu 12.6.2020.
  61. 1 2 3 4 Maahanmuuttojen määrä väheni Suomessa vuonna 2025 | Tilastokeskus stat.fi. 22.5.2026. Viitattu 18.9.2026.
  62. ↑ Venäjän sota Ukrainassa on tuonut Suomeen yli 70 000 ukrainalaista – nyt he kaipaavat uudenlaista apua Yle Uutiset. 18.7.2024. Viitattu 20.7.2024.
  63. 1 2 Tuhannet nuoret ukrainalaiset lähtevät Suomesta muihin EU-maihin – ”En saa edes hylkäysilmoitusta työhakemuksiini” Yle Uutiset. 28.3.2026. Viitattu 28.3.2026.
  64. 1 2 3 Väestö 31.12.2024 Kaikki uskonnolliset yhdyskunnat PxWeb. Viitattu 28.3.2026.
  65. ↑ Evankelis-luterilaisen kirkon jäsenmäärä 1990-2019 PxWeb. Viitattu 28.3.2026.
  66. ↑ Väestö (Päivittyvä sivu) Tilastokeskus. Arkistoitu 27.11.2018. Viitattu 4.10.2015.
  67. ↑ HS: Kirkossa käy miljoona ihmistä vähemmän kuin vuonna 2000 mtv3. 2012. Arkistoitu 7.10.2015. Viitattu 5.10.2015.
  68. ↑ Muslimit Suomessa :: Suomen Muslimifoorumi ry www.muslimifoorumi.fi. 26.2.2025. Viitattu 28.3.2026.
  69. ↑ Helluntailaisuuden suosio kasvaa – ”Kuljen Jumalan kanssa ja rakennan hänen valtakuntaansa” Yle Uutiset. 22.6.2025. Viitattu 28.3.2026.
  70. ↑ Helluntaiheratys Helluntaiseurakunnat. Arkistoitu 11.8.2014. Viitattu 19.10.2015.
  71. ↑ Haastettu kirkko: Uskonnolliset yhdyskunnat (sivu 30) evl.fi. Arkistoitu 23.9.2018. Viitattu 5.10.2015.
  72. ↑ Väestö 31.12.2024 PxWeb. Viitattu 28.3.2026.
  73. ↑ 15 vuotta täyttänyt väestö koulutusasteen ja sukupuolen mukaan 2013 Koulutustilastot 2014. Tilastokeskus. Viitattu 30.9.2015.
  74. ↑ 15 vuotta täyttänyt väestö koulutusasteen, kunnan, sukupuolen ja ikäryhmän mukaan muuttujina Vuosi, Alue, Ikä, Sukupuoli, Koulutusaste ja Tiedot PxWeb. Viitattu 25.11.2025.[vanhentunut linkki]
  75. ↑ Yleistietoa kansantaudeista THL. Arkistoitu 6.10.2015. Viitattu 5.10.2015.
  76. 1 2 Life expectancy at birth by sex ec.europa.eu. Viitattu 5.6.2023.
  77. ↑ Suomalaisten terveys kansainvälisessä vertailussa Terveyskirjasto. 2005. Arkistoitu 6.10.2015. Viitattu 5.10.2015.
  78. ↑ Kuolleisuus väheni kaikissa suurimmissa kuolemansyyryhmissä vuonna 2024 | Tilastokeskus stat.fi. 29.10.2025. Viitattu 31.8.2026.
  79. ↑ Pirkko-Liisa Lehtosalo-Hilander. Keski- ja myöhäisrautakausi. Teoksessa: Weilin + Göös: Suomen historia, osa 1. Espoo 1985. ISBN 951-35-2490-6, s. 274.
  80. ↑ Aunesluoma, Heikkonen, Ojakoski 2006 Lukiolaisen yhteiskuntatieto
  81. ↑ tacitus.nu: Population of Scandinavia tacitus.nu. Viitattu 24.5.2017. (englanniksi)
  82. ↑ https://www.tilastokeskus.fi/til/vaerak/2014/vaerak_2014_2015-03-27_tie_001_fi.html
  83. ↑ https://www.worldometers.info/world-population/finland-population/
  84. ↑ Ensimmäiset tutkimus­tulokset suomalaisten muinais­geeneistä julkistettiin: Suomen varhaisten asukkaiden perimä muistuttaa nyky­saamelaisia. HS 26.3.2018. https://www.hs.fi/paivanlehti/26032018/art-2000005614234.html
  85. 1 2 Huuhtanen Taina, Marja-Liisa Pynnönen & Veli-Pekka Alare: Ennen vanhaan, s. 76. Kirjayhtymä, 1980. ISBN 951-26-1980-6
  86. ↑ 1600-luvun nälänhätä ajoi äärimmäisiin tekoihin Yle Uutiset. 15.8.2012. Viitattu 12.2.2026.
  87. 1 2 Tilastokeskus: Tilastokeskus stat.fi. Arkistoitu 15.5.2025. Viitattu 9.9.2024.
  88. 1 2 Tilastokeskuksen tietopalvelu: Tilasto-oppaat: Historiallisen tilastotiedon opas: Väestölaskennat guides.stat.fi. Viitattu 9.9.2024.
  89. ↑ Yrjö Blomstedt: Väestö- ja yhteiskuntarakenne Ruotsin vallan lopulla, s. 334–335. (Teoksessa Suomen historia 4: Vapauden aika) Espoo: Weilin & Göös, 1986. ISBN 951-35-2493-0
  90. 1 2 Tilastokeskus: Väestönkehitys vuosina 1749–2050 (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 15.12.2013.
  91. ↑ Meinander, Henrik: Tasavallan tiellä, s. 282. Schildts Kustannus Oy, 1999. ISBN 951-50-1055-1
  92. ↑ Lasonen J. ja muut: Suomen muuttoliike Materiaalia maahanmuuttotyötä tekeville ja heidän kouluttajilleen. 2013. Jyväskylän yliopisto. Arkistoitu 8.10.2015. Viitattu 8.10.2015.
  93. ↑ ? pxdata.stat.fi. Viitattu 25.10.2018.[vanhentunut linkki]
  94. ↑ Syntyvyyden elpyminen jatkui alkuvuonna | Tilastokeskus stat.fi. 23.7.2026. Viitattu 18.9.2026.
  95. ↑ Iäkkäiden määrä kasvaa voimalla, lapsia ei synny, vieraskielisten osuus nousee – tällainen on oman kuntasi arki 20 vuoden päästä Yle Uutiset. Viitattu 2.6.2021.
  96. ↑ Muuttoliike | Grafiikat näyttävät, miksi väestö kasvaa, vaikka syntyvyys on romahtanut Helsingin Sanomat. 12.5.2024. Viitattu 6.7.2024.
  97. ↑ Joka viides puhuu muuta kuin suomea tai ruotsia Uudellamaalla vuoteen 2030 mennessä – Helsingissä etenkin kiinaa, vietnamia ja nepalia Yle Uutiset. 1.9.2023. Viitattu 7.9.2023.
  98. ↑ Espoon kaupunki: Talousarvio 2018 sekä taloussuunitelma Espoon kaupunki. Espoon kaupunki. Arkistoitu 11.5.2021. Viitattu 11.4.2018.
  99. ↑ Petteri Lindholm: Miksi syntyvyys laskee ja miten se saadaan nousemaan? – "Vapaaehtoinen lapsettomuus" yleistyy uutena ilmiönä ts.fi. 30.9.2019. Viitattu 9.9.2024.
  100. ↑ Väestöennuste: Väestö 31.12. muuttujina Vuosi, Sukupuoli, Ikä ja Tiedot Tilastokeskuksen PxWeb-tietokannat. Viitattu 27.1.2022.[vanhentunut linkki]
  101. ↑ Nämä kuvat näyttävät, millainen Suomi on 50 vuoden päästä Yle Uutiset. 24.10.2024. Viitattu 28.10.2024.
  102. ↑ Perussuomalaisten Mäkelä arvostelee väestöennustetta – ”En pidä kovin uskottavana” Yle Uutiset. 24.10.2024. Viitattu 28.10.2024.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Koskinen, Seppo ym. (toim.): Suomen väestö. Helsinki: Gaudeamus, 2007. ISBN 978-951-662-963-9
  • Pentikäinen, Juha & Hiltunen, Marja (toim.): Suomen kulttuurivähemmistöt. (Pohjautuu teokseen Cultural minorities in Finland: An overview towards cultural policy, 1995. Suomen Unesco-toimikunnan julkaisuja 72) Helsinki: Suomen Unesco-toimikunta, 1997. ISBN 951-53-1699-5
  • Aunesluoma, Juhana; Heikkonen, Esko; Ojakoski, Matti (2006). Lukiolaisen yhteiskuntatieto. WSOY.
  • Vaittinen, Risto & Vanne, Reijo: Väestörakenne ja Suomen talouskehitys. Kansantaloudellinen aikakauskirja, 2015, 111(3). vsk, s. 396-415. Artikkelin verkkoversio.
  • Parkkinen, Pekka: Sadantuhannen vuosiluokista suuriin ikäluokkiin. Kansantaloudellinen aikakauskirja, 1994, 90(4). vsk, s. 531–536. Artikkelin verkkoversio.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Suomen_väestö&oldid=24247903”