Tuki- ja liikuntaelinsairaudet

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tuki- ja liikuntaelinsairaus, lyhennettynä TULES, on sairaus tai oireyhtymä, joka vaikuttaa osaan tai koko tuki- ja liikuntaelimeen. Liikuntaelimistön vaivat ovat kaikkein tavallisimpia työhön liittyviä terveysongelmia sekä Suomessa että muissa maissa[1]. Tuki ja liikuntaelinsairauden oireet voivat johtua esimerkiksi tulehduksesta.

Suomi ja muut länsimaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noin viidesosa suomalaisista kärsii vähintään yhdestä tuki- ja liikuntaelinsairaudesta. Nämä sairaudet ovat yleisimpiä eläkeikäisten keskuudessa, joista kolmannes kärsii tuki- ja liikuntaelinsairauksien aiheuttamista toimintakyvyn vajauksista.[2]

Krooninen alaselkäoireyhtymä on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan Suomen yleisin tuki- ja liikuntaelinsairaus. Suomen aikuisväestöstä 17 % sairastaa sitä[3][4].

Käsikäyttöisen pyörätuolin käyttäjillä esiintyy noin kuusi kertaa tavallista enemmän olkapääkipua. Myös niska- kyynärpää-, ranne- käsi- ja alaselkäkivut ovat yleisiä. Lähes joka toisella pyörätuolin käyttäjillä esiintyy olkapään vammoja ja kiputiloja kuten kiertäjäkalvosimen repeämiä, jännetulehduksia ja jänteiden rappeutumista. Olkapäävaivojen riski on havaittu olevan suorassa yhteydessä pyörätuolilla liikutun ajan kanssa ja kipujen esiintymisen todennäköisyys kasvaa pyörätuolivuosien määrän kasvaessa.[5][6]

Vain noin 0,7 prosenttia työikäisistä suomalaisista on selkäkivun perusteella myönnetyllä työkyvyttömyyseläkkeellä[3][4]. TULES oli kuitenkin yleisin syy sairauspäivärahan myöntämiselle vuosina 2004–2008. Kela maksoi vuonna 2008 TULES-oireiden aiheuttamien sairauspoissaolojen vuoksi 15,20 euron suuruista sairauspäivärahaa yhteensä 5,4 miljoonalta päivältä eli yhteensä noin 82 miljoonaa euroa.[7][8] Tuki- ja liikuntaelinsairauksien yrityksille aiheutuvista kustannuksista ei ole tehty virallisia arvioita.

Noin 10–15 prosenttia nuorista urheilijoista kärsii alaselkäkivusta.

Riskitekijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puutteellinen palautuminen työn rasituksista voi johtaa tuki- ja liikuntaelinsairauksien syntyyn[1]. Hyvät vaikutusmahdollisuudet työaikoihin vähentävät tuki- ja liikuntaelinoireiden riskiä. Esimerkiksi vuorotyön yksilöllinen työvuorosuunnittelu auttaa työntekijöitä nukkumaan paremmin ja vähentää sairauspoissaoloja.[9]

Myös liian viileä sisäilma saattaa aiheuttaa lihas- ja nivelkipuja[10].

TULE-sairauksia ja -oireyhtymiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Tuki- ja liikuntaelinten terveys Työterveyslaitos. 19.10.2016. Viitattu 27.11.2021.
  2. Tuki- ja liikuntaelinongelmista kärsii joka kolmas eläkeläinen – seminaarissa annetaan neuvoja ongelmien ehkäisyyn Lappeenrannan Uutiset. 21.10.2016. Viitattu 8.10.2022.
  3. a b Palveluvalikoimaneuvoston perustelumuistio Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto (Palko). 2017. Viitattu 2.4.2020. [vanhentunut linkki]
  4. a b Selkäsairaudet Duodecimlehti.fi. Viitattu 12.4.2021.
  5. Musculoskeletal Pain Due to Wheelchair Use: A Systematic Review and Meta-Analysis. August 2021. Pain and Therapy 10(8).https://www.researchgate.net/publication/353889072_Musculoskeletal_Pain_Due_to_Wheelchair_Use_A_Systematic_Review_and_Meta-Analysis
  6. Rasmus Huhtala: Manuaalisella pyörätuolilla liikkuvien yleisimmät olkapäävammat ja niiden ennaltaehkäisy. Integroitu kirjallisuuskatsaus. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/781731/Opinnaytetyo_Huhtala_Rasmus.pdf?sequence=2&isAllowed=y
  7. Kelan tiedote 18.12.2009
  8. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta
  9. Jatkuva yötyö altistaa terveysriskeille, varoittaa tuore tutkimus – poliisi, sairaanhoitaja ja vartija kertovat vaikutuksista: "On kausia, jolloin nukun huonommin" Yle Uutiset. Viitattu 13.11.2020.
  10. Huoneilman lämpötila Hengitysliitto. Viitattu 23.4.2022.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]