Naiset Suomessa
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Naiset Suomessa elävät muihin maailman maihin verrattuina varsin tasa-arvoisessa asemassa miesten kanssa. Erilaisissa kansainvälisissä vertailuissa Suomi on yleensä sijoilla 2–5: Maailman talousfoorumin (WEF) Global Gender Gap Indexin (2017) mukaan Suomi on maailman kolmanneksi tasa-arvoisin maa, kun taas The Economistin The Glass-Ceiling Indexin (2017) mukaan suomalaisnaisten tasa-arvo työelämässä on maailman neljänneksi paras. Suomessa on Euroopan maista kolmanneksi eniten naisia kansanedustajina.[1]
Väestötilastot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomessa on enemmän naisia kuin miehiä. Vuonna 2015 naisia oli 2,786 miljoonaa, miehiä 2,701 miljoonaa. Eniten eroa on vanhimmissa ikäluokissa: sata vuotta täyttäneitä naisia oli 647 ja miehiä 112, naisten keski-ikä oli 43,6 ja miesten 40,9 vuotta. Suomalaisen naisen elinajanodote on ollut aina pidempi kuin miehen, nykyisillä vastasyntyneillä 84,1 vuotta (miehillä 78,5 vuotta).[2]
Naisilla on enemmän korkea-asteen tutkintoja kuin miehillä, mutta tutkijakoulutuksen (tyypillisesti tohtorin tutkinnon) suorittaneista yli puolet on miehiä. Tämä on muuttumassa, vuonna 2014 myös tohtorintutkinnon suorittajista 58,6 % oli naisia. Koulutusalan valinta on vahvasti sukupuolittunutta: terveys- ja sosiaalialan koulutuksen saaneista 88 % on naisia, kun taas tekniikan alalla vain 16,1 prosenttia.[2]
Vuonna 2023 valituista kansanedustajista 92 oli naisia, 108 miehiä. Läpipäässeiden naisehdokkaiden määrä laski yhdellä prosentilla vuoden 2019 vaaleista. Kaikista ehdokkaista 42,9 prosenttia oli naisia.[4]
Suomalaisista naisista kuolee 37 % verenkiertoelinten sairauksiin, 22 % syöpään (yleisimpinä rinta- ja keuhkosyöpä) ja 22 % dementiaan. Dementiaan kuolleiden naisten osuus on suurempi kuin miesten, mutta tämä liittyy naisten pidempään elinikään, ikäkorjatuissa tilastoissa eroa ei ole.[5]
Yleisimmät naisten etunimet ovat Maria, Helena ja Johanna.[6] Maria on erittäin suosittu toinen ja kolmas nimi, mutta ei yleisin naisen kutsumanimenä. Suomen yleisin naisen kutsumanimi on Tuula.[7]
Naiset johtotehtävissä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Toistaiseksi ainoa naispresidentti oli Tarja Halonen 2000–2012, mutta useat naiset ovat olleet presidenttiehdokkaina: Merja Kyllönen, Laura Huhtasaari ja Tuula Haatainen 2018, Eva Biaudet ja Sari Essayah 2012, Heidi Hautala 2006, Riitta Uosukainen, Heidi Hautala ja Elisabeth Rehn 2000, Eeva Kuuskoski ja Elisabeth Rehn 1994 sekä Helvi Sipilä 1982.
Eduskunnan puhemiehinä ovat toimineet Riitta Uosukainen (1994–2003), Anneli Jäätteenmäki (2003), Maria Lohela (2015–2018), Paula Risikko (2018–2019) ja Anu Vehviläinen (2020–2022).
Pääministereinä ovat toimineet Anneli Jäätteenmäki (2003), Mari Kiviniemi (2010–2011) ja Sanna Marin (2019–2023).
Ensimmäinen naispiispa oli Irja Askola (2010–2017).
Naiset ovat päässeet upseerikoulutukseen vuodesta 1996. Ensimmäisen 20 vuoden aikana Reserviupseerikoulun suoritti noin 750 naista. Ensimmäiset kolme naista ylennettiin kapteeneiksi vuonna 2013, ja ensimmäinen majuri Eija Pulkki ylennettiin 2015. On arvioitu, että ensimmäinen naiskenraali saatetaan nähdä 2030-luvulla.[8][9][10]
Pörssiyhtiöiden toimitusjohtajina oli yhdeksän naista vuonna 2017. Vielä vuonna 2011 yhtään pörssiyhtiötä ei johtanut nainen, ja vuoteen 2014 asti vain yksi nainen toimi pörssiyhtiön toimitusjohtajana.[11] Hän oli kuitukankaita tuottavat Suominen-yhtiön Nina Kopola.[12] Hallitusten jäsenistä 27 prosenttia oli naisia vuonna 2017, suurissa pörssiyhtiöissä 33 prosenttia.[13]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Suomi maailman kärjessä Tilastokeskus. 2017. Viitattu 21.2.2018.
- ↑ a b Jaana Asikainen, Marjut Pietiläinen ja Miina Keski-Petäjä (toim.): Naiset ja miehet Suomessa 2016 (PDF) 2016. Tilastokeskus. Arkistoitu 22.2.2018. Viitattu 21.2.2018.
- ↑ 15 vuotta täyttänyt väestö koulutusasteen ja sukupuolen mukaan 2013 Tilastokeskus. Viitattu 21.2.2018.
- ↑ Eduskuntavaaleissa 2023 valituista 30,5 % uusia edustajia Tilastokeskus. Viitattu 8.4.2024.
- ↑ Itsemurhien määrä väheni edelleen vuonna 2015 Tilastokeskus. Viitattu 21.2.2018.
- ↑ Suosituimmat etunimet 19.2.2018 Väestörekisterikeskus. Viitattu 21.2.2018.
- ↑ Tässä Suomen Top100 yleisintä nimeä - onko omasi listalla? Yle Prisma. 2014. Viitattu 21.2.2018.
- ↑ "Suomessa ensimmäinen naiskenraali 2030-luvulla" – Naisupseerit pitävät etenemistä mahdollisena, mutta hitaana Yle. 2016. Viitattu 23.2.2018.
- ↑ Suomen reservin ensimmäinen naiskapteeni: "Naisilla ei ole oikotietä" Ilta-Sanomat. 4.6.2013. Viitattu 23.2.2018.
- ↑ Panssariprikaatin esikunta tuntuu omalta työmaalta Hämeen Sanomat. 6.12.2015. Arkistoitu 23.2.2018. Viitattu 23.2.2018.
- ↑ Naisjohtajaselvitys (s.26) Keskuskauppakamari. Arkistoitu 23.2.2018. Viitattu 23.2.2018.
- ↑ Pörssiyhtiöitä johtaa 118 miestä ja yksi nainen – "Rajat lienee nyt löydetty" Helsingin Sanomat. 2014. Viitattu 23.2.2018.
- ↑ Ennätysmäärä naisia pörssiyhtiöiden johdossa Kauppakamari. 23.11.2017. Arkistoitu 23.2.2018. Viitattu 23.2.2018.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Tasa-arvon virstanpylväitä (Arkistoitu – Internet Archive) THL
| ||||||||||||||||||||||||||
