Suomen kielet

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Suomen kielellinen tilanne vuonna 2016

Suomi on kielellisesti verrattain homogeeninen maa, jossa suomen kielen asema on vahva, mutta maassa puhutaan pieneen asukaslukuun nähden useampia kieliä: Ethnologue listaa Suomessa tavattavan 15 elävää kieltä.[1] Maan viralliset kielet ovat suomi ja ruotsi, eikä laki määrittele erikseen vähemmistökieliä, vaikkakin se takaa valtion tuen joillekin kielille.[2]

Suomi ja ruotsi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2020 suomea puhui 86,9 % maan väestöstä ja ruotsia 5,2 %.[3] Molempia kieliä säätelee kielilaki, joka mm. velvoittaa virkamiehiä hallitsemaan molemmat viralliset kielet.[4]

Suomen suurruhtinaskunnan virallinen kieli oli yksinomaan ruotsi vuosina 1809–1902. Suomen kielen virallisen aseman puolesta alettiin kampanjoida jo 1820-luvulla, ja asia eteni erityisen kovaa, kun vuonna 1863 julkaistiin ns. kielimanifesti. Tätä ennen suomesta oli tehty ylimääräisellä asetuksella ylimääräinen oppiaine kaikissa poikakouluissa vuonna 1841 ja vuonna 1865 suomesta tuli ruotsin rinnalla koulukieli oppikouluissa ja kymnaaseissa.[5].

Ahvenanmaa on ainoa Suomen alue, joka on yksinomaan ruotsinkielinen. Suomen kielilaki ei koske maakuntaa eikä suomi ole siksi pakollinen aine kouluissa.[6][4]

Viittomakielet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viittomakielisten oikeudet on taattu perustuslaissa, minkä lisäksi vuonna 2015 voimaan astunut viittomakielilaki velvoittaa valtion edistämään viittomakielisten mahdollisuuksia käyttää kieltään. Lain mukaan viittomakielisen määritelmä ei ole sidoksissa henkilön mahdolliseen kuulovammaan.[7].

Suomalaista viittomakieltä käyttää arviolta noin 5500, joista kuuroja on arviolta 3000. Suomenruotsalaista viittomakieltä käyttää arviolta noin 300 henkilöä, joista kuuroja on noin puolet.[8] Suomalaisen viittomakielen vaikutukset ovat suomenruotsalaiseen kieleen ovat suuret johtuen suomenruotsalaisen viittomakielen käyttäjien vähäisestä määrästä ja viittojien yhteisön levittäytymisestä laajalle alueelle.[9] Vuonna 2020 Yle tulkkasi linnan juhlat molemmilla kotimaisilla viittomakielillä ensimmäistä kertaa.[10].

Saamelaiskielet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viisikielinen kyltti ivalolaisessa S-marketissa.

Suomen valtio tunnustaa kolme saamelaiskieltä: pohjoissaame, inarinsaame ja koltansaame. Näistä kaksi viimeisintä ovat erittäin uhanalaisia. Inarinsaamea puhutaan ainoastaan Suomessa; koltansaamea puhutaan myös jonkin verran Venäjän puolella. Pohjoissaamella on puhujia on Suomessa noin 2000, inarinsaamella 300–400 ja koltansaamella noin 300.[11] Näiden kolmen saamelaiskielen edustuksesta ja kehittämisestä vastaa Saamen kielineuvosto, joka toimii Saamelaiskäräjien alaisuudessa.[12]

Saamelaiskielillä on ollut vuodesta 1992 lähtien virallinen asema saamelaisten kotiseutualueilla (Inari, Enontekiö, Utsjoki ja Sodankylän pohjoisosat), joissa saamelaisilla on oikeus saada palvelua viranomaisilta omalla äidinkielellään.[13]

Karjalan kieli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karjalan kielen asemasta on käyty keskustelua, ja kielitieteen piireissä nykyinen konsensus on se, että karjala on oma kielensä ja sillä on mm. oma ISO 639-3 -koodi (krl).

Karjalan katsotaan olevan autoktoninen kieli, eli pitkään maassa käytetty kieli.[2] Suomessa arvioidaan olevan noin 11 000 aktiivista karjalan puhujaa, joista suurin osa on Karjalan evakkoja ja heidän jälkeläisiään. Lisäksi noin 20 000 ihmisen arvioidaan osaavan kieltä jonkin verran.[14].

Yle aloitti vuonna 2015 karjalankieliset uutiset (Uudizet karjalakse), jotka lähetetään joka perjantai Yle Pohjois-Karjalan kanavalla sekä Areenassa. Uutislähetys syntyy yhteistyössä Ylen, Karjalan Kielen Seuran ja Itä-Suomen yliopiston kanssa.[15].

Suomen romanikieli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen romanikielen tulevaisuus on jo pitkään ollut uhattuna Suomessa. Vuonna 2012 arviolta vain 30 % Suomen 13 000 romanista osasi kieltä ja osaaminen painottui vanhempaan ikäluokkaan. Yhtenä syynä on ollut pätevien opettajien puute. Suomen romanikieli on myös ollut pitkään eristyksissä muista Euroopan romanikielistä.[16] Romanikieli on ennen kaikkea romanien kotikieli tai kryptolekti (salakieli) ja suurin osa kirjallisuudesta on tarkoitettu joko kielen opiskeluun tai hengelliseen käyttöön.[17] Suomen romanien ensisijaisia kieliä ovat yhä enenevässä määrin suomi tai ruotsi.[18]

Myös Suomen romanikieli on autoktoninen kieli Suomessa.[2]

Vieraat kielet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen vieraskieliset vuonna 2020, jotka eivät puhu äidinkielenään suomea, ruotsia tai saamelaisia kieliä.[19]

Vieraskielisten osuus on ollut nousussa vuodesta 1991 asti, jolloin maan koko väestöstä noin 25 000 oli vieraskielisiä. Vuonna 2019 vastaava luku oli 400 000.[20]. Eniten vieraskielisiä suhteessa kotoperäiseen väestöön on Ahvenanmaalla, pääkaupunkiseudulla, Närpiössä, Korsnäsissä, Pietarsaaressa ja Turussa. Vieraskielisen väestön osuus vaihtelee näillä alueilla 10–22 % välillä.[21].

Vuonna 2016 Suomen suurimmat vieraskieliset ryhmät olivat:[22]

Kieli Puhujia
Venäjä 75 444
Viro 49 241
Arabia 21 783
Somali 19 059
Englanti 18 758
Kurdi 12 226
Kiina 11 334
Persia 10 882
Albania 9 791
Vietnam 9 248

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Northern Europe Ethnologue. Viitattu 19.5.2021. (englanniksi)
  2. a b c Kielet Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 19.5.2021.
  3. Väestö Tilastokeskus. 2021. Viitattu 19.5.2021.
  4. a b Suomen viralliset kielet ovat suomi ja ruotsi Oikeusministeriö. Viitattu 19.5.2021.
  5. Suomen kieli ja kirjallisuus Opetushallitus. Viitattu 19.5.2021.
  6. Nelson, Marie: Språksituationen på Åland – speciell, om inte unik (pdf) Institutionen för svenska och flerspråkighet. Viitattu 19.5.2021.
  7. Viittomakielet Oikeusministeriö. Viitattu 19.5.2021.
  8. Suomen kaksi viittomakieltä www.kielikello.fi. 3/2011. Viitattu 19.5.2021.
  9. Suomen viittomakielet Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 19.5.2021.
  10. Yle välittää Linnan juhlat molemmilla kotimaisilla viittomakielillä ensimmäisen kerran Yle Uutiset. Viitattu 19.5.2021.
  11. Saamelaiset ja saamen kielet Samediggi. 2021. Viitattu 19.5.2021.
  12. Saamen kielineuvosto Samediggi. Viitattu 19.5.2021.
  13. Saame Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 19.5.2021.
  14. Kotimainen kielemme karjala Kielikello. 2/2019. Viitattu 19.5.2021.
  15. Karjalankieliset uutiset alkavat Ylellä – Yle Uudizet karjalakse, jälgimäi! Yle Uutiset. Viitattu 19.5.2021.
  16. Romanikieli on vaarassa kadota Yle Uutiset. Viitattu 19.5.2021.
  17. Suomen romanikieli Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 19.5.2021.
  18. Romanikieli ja karjalan kieli Oikeusministeriö. Viitattu 19.5.2021.
  19. https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_11ra.px
  20. Vieraskieliset www.stat.fi. 2021. Viitattu 19.5.2021.
  21. Maahanmuuttajat väestössä Tilastokeskus. 2021. Viitattu 19.5.2021.
  22. Satavuotiaan Suomen kielet Kielikello. 4/2017. Viitattu 19.5.2021.