Luettelo Suomen kaupunkien keskustaajamista
Tämä artikkeli on luettelo Suomen kaupunkien keskustaajamista eli kaupunkialueista. Luettelossa ovat ensin nykyiset Suomen kaupungit, joiden jälkeen ovat entiset kaupungit ja ne kauppalat, jotka eivät koskaan olleet kaupunkeina.
Kummassakin osiossa on ensin lueteltu ne tapaukset, joissa kaupungilla on oma keskustaajama, ja sen jälkeen tapaukset, joissa omaa keskustaajamaa ei ole ollut tai se on kasvanut yhteen jonkin toisen kaupungin keskustaajaman kanssa. Taajamat määriteltiin Suomessa ensimmäinen kerran vasta vuoden 1960 väestönlaskennassa, ja jotkin taajamat ulottuivat jo tällöin usean kunnan alueelle.
Keskustaajamien nimet perustuvat yleensä vastaavan kaupungin nimeen. Joissakin tapauksissa nimi kuitenkin poikkeaa kaupungin nimestä: Huittisten Lauttakylä, Kurikan Ilmajoki-Kurikka, Paimion Vista (tilastollisessa taajamaluettelossa kuitenkin Paimion keskustaajama), Pudasjärven Kurenalus ja Pyhäjärven Pyhäsalmi. Lisäksi kuntaliitosten myötä Akaassa on Toijalan keskustaajama, Mänttä-Vilppulassa Mäntän keskustaajama, Raaseporissa Tammisaaren keskustaajama ja Sastamalassa Vammalan keskustaajama.
Nykyiset kaupungit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Oma keskustaajama
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ei erillistä keskustaajamaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Entiset kaupungit ja kauppalat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Oma keskustaajama
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sija (vl) | Keskustaajama | Entinen kunta | Nykyinen kunta | Maakunta | Väkiluku (31.12.2019)[1] |
Huomautus |
---|---|---|---|---|---|---|
1. | Karjaan keskustaajama | Karjaa | Raasepori | Uusimaa | 7 811 | Liitetty Raaseporiin 2009 |
2. | Joutsenon kirkonkylä | Joutseno | Lappeenranta | Etelä-Karjala | 6 766 | Liitetty Lappeenrantaan 2009 |
3. | Myllykoski | Anjalankoski | Kouvola | Kymenlaakso | 5 714 | Liitetty Kouvolaan 2009, Anjalankosken keskuspaikka Keltakangas on osa taajamaa |
4. | Suolahden keskustaajama | Suolahti | Äänekoski | Keski-Suomi | 4 042 | Liitetty Äänekoskeen 2007 |
5. | Nilsiän keskustaajama | Nilsiä | Kuopio | Pohjois-Savo | 2 961 | Liitetty Kuopioon 2013 |
6. | Juankosken kirkonseutu | Juankoski | Kuopio | Pohjois-Savo | 1 873 | Liitetty Kuopioon 2017 |
Ei erillistä keskustaajamaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Keskustaajama | Entinen kunta | Nykyinen kunta | Maakunta | Väkiluku | Vuosi | Huomautus |
---|---|---|---|---|---|---|
Jämsänkosken keskustaajama[3] | Jämsänkoski | Jämsä | Keski-Suomi | 6 578 | 1985 | Liitetty Jämsään 2009, osa Jämsän keskustaajamaa |
Karhulan keskustaajama[2] | Karhula | Kotka | Kymenlaakso | 21 606[3] | 1985 | Kauppala liitetty Kotkaan 1977, osa Kotkan keskustaajamaa |
Kuusankosken keskustaajama[2] | Kuusankoski | Kouvola | Kymenlaakso | 16 067[3] | 1985 | Liitetty Kouvolaan 2009, osa Kouvolan keskustaajamaa |
Lauritsalan keskusta[6] | Lauritsala | Lappeenranta | Etelä-Karjala | Kauppala liitetty Lappeenrantaan 1967, osa Lappeenrannan keskustaajamaa jo ennen vuotta 1960 |
Ennen vuotta 1960 lakkautetut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen Neuvostoliitolle luovuttamilla alueilla sijaitsi kolme kaupunkia (Viipuri, Käkisalmi ja Sortavala) sekä kaksi kauppalaa (Koivisto ja Lahdenpohja). Nämä paikkakunnat luovutettiin vuonna 1940 ja uudelleen 1944, mutta taajamat määriteltiin Suomessa ensimmäinen kerran vasta vuoden 1960 väestönlaskennassa.
Haagan kauppala liitettiin Helsinkiin suuressa alueliitoksessa vuonna 1946, joka sekin tapahtui ennen kuin taajamat määriteltiin ensimmäisen kerran.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b 11s8 -- Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2019 Tilastokeskus. Arkistoitu 19.10.2021. Viitattu 30.10.2020.
- ↑ a b c http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/96453/xvael_c_197000_1976_dig_4.pdf?sequence=1&isAllowed=y
- ↑ a b c d e f g http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/152370/xvael_198500_1988_5_dig.pdf?sequence=1&isAllowed=y
- ↑ a b c d http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/102429/xvael_c_198000_1983_dig_13.pdf?sequence=1&isAllowed=y
- ↑ a b Taajamat 1995, s. 204–236. (Väestölaskenta 1995: Osa 4) Helsinki: Tilastokeskus, 1997. ISBN 951-727-322-3 Verkkoversio (PDF) (viitattu 8.2.2022).
- ↑ http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/94373/xvael_c_196000_1965_dig_11.pdf?sequence=1&isAllowed=y
|