Media Suomessa

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomen media käsittää Suomessa toimivat tiedotusvälineet kuten sanomalehdet, televisiokanavat, radiokanavat ja internet-sivustot. Useimmat viestimet ovat suomenkielisiä, mutta joillakin paikkakunnilla ilmestyy myös ruotsinkielisiä sanomalehtiä, ja televisiossa ja radiossa on ruotsinkielistä ohjelmaa. Julkinen ja verorahoitteinen Yleisradio omistaa useita televisio- ja radiokanavia. Niiden lisäksi maassa toimii useita kaupallisia televisiokanavia. Useat televisiokanavat ovat ilmaisia.[1]

Vapaus ja itsesääntely[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lehdistönvapaus takaa sen, että valtio ei Suomessa voi määrätä mitä tiedotusvälineissä sanotaan.[1] Julkisen sanan neuvosto on Suomen tiedotusvälineiden kustantajien ja toimittajien perustama elin, jonka tehtävänä on tulkita hyvää journalistista tapaa ja puolustaa sanan- ja julkaisemisen vapautta. Valtaosa suomalaisista tiedotusvälineistä kuuluu JSN:n perussopimuksen allekirjoittaneisiin yhteisöihin.[2]

Omistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen media on voimakkaasti keskittynyt muutamalle omistajalle. Alasta riippuen nämä neljä yhtiötä keräävät 59–97 prosenttia yleisöstä ja tuotosta. Kokonaisuudessaan neljä suurinta saavat 65 prosenttia alan tuotoista.[3]

Aktiivisesti toimivia vastamedioita Suomessa oli syksyllä 2017 kymmenkunta.[4]

Sanomalehdet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa ilmestyi vuonna 2009 noin 370 sanomalehteä ja 5 500 aikakauslehteä.[5] Suomen luetuin päivälehti on Helsingin Sanomat, jonka levikki vuonna 2017 oli 234 258.[6] Lehdellä on keskimäärin 859 000 lukijaa.[7] Helsingin Sanomien julkaisija Sanoma on Pohjoismaiden johtava viestintäyhtymä, jonka muita Suomessa julkaisemia sanomalehtiä ovat muun muassa Ilta-Sanomat ja Taloussanomat. Toinen Suomen mainosrahoitteisen viestinnän merkittävimmistä tekijöistä, Alma Media, julkaisee yli 30 sanomalehteä, mukaan lukien Aamulehti, Iltalehti ja Kauppalehti.

Suomen- ja ruotsinkielisten lehtien lisäksi Suomessa ilmestyy venäjänkielinen aikakauslehti Spektr.[1]

Televisio ja radio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtiollinen viestintäyhtiö Yleisradio omistaa neljä televisiokanavaa, jotka näkyvät koko maassa. Yleisradion toiminta kustannetaan erillisellä yleisradioverolla.[1]

Suomen suurin kaupallinen televisiokanava on vuonna 1957 perustettu MTV3, jonka omistaa ruotsalainen Bonnier.

Suomen kuunnelluin radiokanava on Yle Radio Suomi.[8] Suosituin kaupallinen radiokanava on Radio Nova.[9][10].

Luottamus mediaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marraskuussa 2007 tehdyn gallupin mukaan suomalaisista 49 prosenttia uskoi, että medialla on liikaa valtaa. Yli 60-vuotiaista osuus oli 62 prosenttia. Toisaalta 70 prosenttia vastanneista uskoi ettei valtaa luovuteta toimituksen ulkopuolelle. Eniten median sisältöön kohdistuvaa valtaa vastanneet arvelivat olevan mediayhtiöiden omistajilla, suuryrityksillä ja mainostajilla. Kysely mittasi myös uutismedian luotettavuutta: eniten luotetaan Ylen uutisiin. Suomalaisen median laatuun oli melko tyytyväisiä tai tyytyväisempiä 87 prosenttia vastaajista.[11]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Media Suomessa Infopankki.fi. Helsingin kaupunki. Viitattu 2.8.2018.
  2. JSN Julkisen sanan neuvosto. Viitattu 2.8.2018.
  3. Keskittyneet markkinat riski Suomen median monimuotoisuudelle , JyU, Ville Manninen
  4. Pesonen, Mikko: Vastamedioita syntyy nyt nopeaa tahtia - mainostajat arastelevat sekalaista joukkoa Yle Uutiset, Mediatutkimus. 19.10.2017. Yleisradio Oy. Viitattu 21.10.2017.
  5. Kansallisarkiston tiedotus. Kansalliskirjasto: Digitoitujen sisältöjen käyttö lisääntyi 42 prosentilla, 20.1.2009
  6. Levikkijakauma 2017 Media Audit Finland. Viitattu 3.4.2018.
  7. Levikintarkastus Oy: KMT Lukijamäärät.
  8. Radiovuosi 2016 RadioMedia. Viitattu 6.12.2017.
  9. Radio Nova on Suomen kuunnelluin kaupallinen radiokanava! Radio Nova. 22.5.2013. Viitattu 6.12.2017.
  10. Ylä-Anttila, Aleksi: Radio Novasta Suomen kuunnelluin kaupallinen radiokanava: ”Seisomme ikään kuin neljällä jalalla koko ajan” Markkinointi & Mainonta. 21.3.2017. Viitattu 6.12.2017.
  11. Kyselyn rahoitti Helsingin Sanomat osana Suomen Akatemian tutkimushanketta ”Media, kansalaisuus ja vallan piirit.” Räikkä, Jyrki: Suomalaiset uskovat median vallan kasvaneen. Helsingin Sanomat, 15.1.2008, s. C 1. HS Arkisto (maksullinen) Viitattu 27.1.2008.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Nordenstreng, Kaarle & Nieminen, Hannu (toim.): Suomen mediamaisema. Vastapaino, 2017. ISBN 978-951-768-616-7.
Tämä yhteiskuntaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.