Maryan Abdulkarim

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Maryan Abdulkarim
Henkilötiedot
Syntynyt12. toukokuuta 1982 (ikä 41)
Mogadishu, Somalia
Kirjailija
Tyylilajit tietokirjallisuus
Esikoisteos Noin 10 myyttiä feminismistä (yhdessä Eveliina Talvitien kanssa)
Palkinnot
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Maryan Abdulkarim (s. 12. toukokuuta[2] 1982 Mogadishu, Somalia) on kansalaisaktivisti, kolumnisti ja kirjailija, joka on kirjoittanut kolumneja Yleisradiolle ja Hufvudstadsbladetiin. Hän oli mukana Ylen Jälkiviisaiden raadissa vuosina 2017–2022.[3][4][5] Maryan Abdulkarim oli perustamassa rasisminvastaista Rasmus-yhdistystä[6] ja vuonna 2016 hän oli mukana perustamassa feminististä puoluetta.[7] Abdulkarim toimi Naisasialiitto Unionin varapuheenjohtajana vuosina 2014–2016.[3] Abdulkarimille myönnettiin vuonna 2019 Minna Canth -palkinto ja 2021 Helsinki-mitali.[1][8]

Koulutus ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Abdulkarim valmistui leipuri-kondiittoriksi vuonna 2004. Tämän jälkeen hän opiskeli sosionomiksi ja työskenteli Kelan asiakaspalvelijana ja Väestöliiton monikulttuurisuusasiantuntijana.[9][4]

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hän on kirjoittanut yhdessä Eveliina Talvitien kanssa teoksen Noin 10 myyttiä feminismistä, joka julkaistiin Minna Canthin päivänä 19. maaliskuuta 2018.[10]

Abdulkarim on käsikirjoittanut Tuffi Filmsin tuottamaan Yksittäistapaus-sarjaan Unelmaduuni-nimisen lyhytelokuvan.[11] Abdulkarim on The Miracle Workers Collectiven jäsen, Frame valitsi kollektiivin edustamaan Suomea Venetsian biennaaleilla 2018 teoksella The Great Miracle of Perception.[12]

Jälkiviisaat hän jätti protestina sille, että raatiin 2022 kutsuttiin Perussuomalaisten entinen puheenjohtaja Timo Soini.[5]

Abdulkarim on ollut Yhdysvaltain entisen presidentin Barack Obaman Obama-säätiön verkoston keskustelutilaisuudessa Amsterdamissa vuonna 2018.[13]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Abdulkarim on syntynyt Mogadishussa ja muutti Suomeen perheensä kanssa lapsena. Hän on kasvanut Tampereella, josta muutti myöhemmin Helsinkiin.[9]

Tunnustukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Abdulkarimille myönnettiin Helsingin kirjamessuilla vuonna 2019 Minna Canth -palkinto. Palkinnon myöntämisen perusteluina oli muun muassa: ”Hän on Minna Canthin tavoin rohkea yhteiskunnallinen kirjoittaja ja keskustelija. Hän ottaa väsymättä kantaa naisten ja vähemmistöjen puolesta ja tekee epätasa-arvoa näkyväksi myös alueilla, joilla moni ajattelee tasa-arvon jo vallitsevan.[1] Vuonna 2021 Helsingin kaupunginhallitus myönsi Abdulkarimille kultaisen Helsinki-mitalin. Kaupunginhallituksen mukaan Abdulkarimin työn ja puheenvuorojen ansiosta Helsinki oli herännyt paremmin monimuotoistuvan kaupungin vaatimiin muutoksiin.[8]

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Abdulkarim, Maryan & Talvitie, Eveliina: Noin 10 myyttiä feminismistä. Helsinki: SKS, 2018. ISBN 9789522229618.
  • The Miracle Workers Collective: The Greater Miracle of Perception
  • Unelmaduuni - lyhytelokuva Yksittäistapaus sarjaan, tuottaja: Tuffifilms

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Armanto, Teija: Kolmatta kertaa jaettavan Minna Canth -palkinnon sai Maryan Abdulkarim Messukeskus. 25.10.2019. Viitattu 12.1.2020.
  2. TV-ohjelma "Puoli seitsemän" pe 11.5.2018 ”Puoli seitsemän | pe 11.5.2018”. fi
  3. a b Järvinen, Miikka: Huiviin pukeutunut feministi Maryan Abdulkarim: ”Olin aina se pieni somalityttö, jolta odotettiin nöyryyttä” Seura -lehti. 14.03.2016 07.39 päivitetty 11.02.2019 10.29. Viitattu 12.1.2020.
  4. a b Erho, Nina: Miksi vähemmistön asiat näyttäytyvät enemmistön kiusana, kysyy Maryan Abdulkarim Journalisti. 22.8.2019. Arkistoitu 12.1.2020. Viitattu 12.1.2020.
  5. a b Latvala, Jussi: Toimittaja Maryan Abdulkarim jättää Ylen aamun Jälkiviisaat Timo Soinin takia – Yle olisi toivonut jatkoa Yle Uutiset. 13.5.2022. Viitattu 13.5.2022.
  6. Rasmus ry – Yhdistyksen perustajajäsenet ja yhdistykset rasmus.fi. Rasmus – Rasismin ja muukalaispelon vastainen yhdistys ry. Arkistoitu 8.3.2014. Viitattu 12.2.2017.
  7. Feministinen puolue aloittaa kannattajakorttien keräämisen Kansan Uutiset. 15.6.2016. Viitattu 28.7.2016.
  8. a b Kultainen Helsinki-mitali kymmenelle ansioituneelle kansalaiselle koronavuoden erityisperustein Helsingin kaupunki. Viitattu 20.1.2021.
  9. a b Viitanen, Kaisa: Mieluummin radikaali Maailman Kuvalehti. 17.06.2015. Viitattu 12.1.2020.
  10. Siistonen, Miia: Maryan Abdulkarim muistuttaa, että feministit eivät vihaa miehiä: ”Tasa-arvo palvelee kaikkia sukupuolia” Anna -lehti. 2.4.2018. Viitattu 12.1.2020.
  11. Roosak: Creators – Yksittäistapaus – Now you see it Yksittäistapaus. Viitattu 18.4.2020. (englanniksi)
  12. Miracle Workers Collective: Iterations Frame Contemporary Art Finland. Arkistoitu 15.11.2019. Viitattu 18.4.2020. (englanniksi)
  13. Get to know the leaders who joined President Obama for a conversation in Amsterdam Obama Foundation. Viitattu 18.4.2020. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]