Eveliina Talvitie
Eveliina Talvitie (s. 1970 Pori)[1] on suomalainen kirjailija ja toimittaja. Hän on kirjoittanut romaaneja, elämäkertoja, tietokirjoja ja lastenkirjallisuutta. Tietokirjoissaan Talvitie on käsitellyt etenkin naisten yhteiskunnallista asemaa, tasa-arvoa ja feminismiä.[2]
Elämä ja ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Talvitie on opiskellut kirjallisuustiedettä, filosofiaa, yhteiskuntatieteitä ja naistutkimusta Helsingin yliopistossa.[3][4] Hän on työskennellyt toimittaja-juontajana Yleisradiossa, uutistoimittajana ja kolumnistina Satakunnan Kansassa, viestintä- ja yhteiskuntasuhdepäällikkönä Perheyritysten liitossa ja viestinnän tekijänä viestintätoimisto Ellun Kanoissa.[5] Hän on toiminut myös Koneen Säätiön rahoittamassa Tasa-arvotietoa talouteen -hankkeessa[6] ja Viron-kirjeenvaihtajana MustRead-verkkojulkaisussa.
Vuonna 2006 ilmestyi Talvitien teos Ilkka Kanervasta ja vuonna 2011 Matti Vanhasesta.[7] Keitäs tyttö kahvia -kirjassa (2013) naispoliitikot kertoivat matkastaan politiikan huipulle. Teoksessa Hieno vai huono (2015) Talvitie käsitteli naisten mainetta ja teoksessa Miten helvetissä minusta tuli feministi? (2016) omaa matkaansa feministiksi[8]. Yhdessä Maryan Abdulkarimin kanssa Talvitie on julkaissut keskustelukirjan Noin 10 myyttiä feminismistä (2018).[7] Vuonna 2020 ilmestyi naisen vanhenemista käsittelevä teos Vanha nainen tanssii.
Vuonna 2019 ilmestyi Talvitien esikoisromaani Kovakuorinen.[9] Elokuussa 2021 julkaistiin Talvitien toinen romaani Kävin vaan uimassa, sisko, joka on saanut inspiraationsa tosielämän tragediasta. Teos on myös käännetty viroksi. Kolmas, Ateenaan osin sijoittuva romaani Pieniä ilkeitä tarinoita ilmestyi vuonna 2023.
Talvitien ensimmäinen, kuvittaja Jani Ikosen kanssa työstetty lastenkirja Ai niin, minä olen muuten Lee (Enostone Kustannus) voitti vuonna 2024 Lastenkirjainstituutin Punni-palkinnon.[10]
Yksityiselämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Talvitie asuu Tallinnassa.[7]
Teokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Tietokirjat
- Moniottelija Ilkka Kanerva. WSOY, 2006. ISBN 951-0-31859-0
- Matti Vanhanen: Mies joka halusi olla asia. WSOY, 2011. ISBN 978-951-0-38024-6
- Keitäs tyttö kahvia: Naisia politiikan portailla. WSOY, 2013. ISBN 978-951-0-39485-4
- Hieno vai huono: Nainen jolla on maine. WSOY, 2015. ISBN 978-951-0-40565-9
- Miten helvetissä minusta tuli feministi. WSOY, 2016. ISBN 978-951-0-41613-6
- Maryan Abdulkarim & Eveliina Talvitie: Noin 10 myyttiä feminismistä. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2018. ISBN 978-952-222-961-8
- Eveliina Talvitie & Jyri Pitkänen (kuvat): Erilaiset. Maahenki, 2019. ISBN 978-952-301-152-6
- Vanha nainen tanssii. Helsinki: Into, 2020. ISBN 9789523513693.
- Kunniaton mutta vapaa. Erään afgaaninaisen tarina. Like, 2022. ISBN 978-951-1-40993-9.
- Kata. Helsinki: Like, 2023. ISBN 978-951-1-42979-1
- Romaanit
- Kovakuorinen. Helsinki: Into, 2019. ISBN 978-952-351-112-5
- Kävin vaan uimassa, sisko. Into, 2021. ISBN 9789523516915.
- Käisin vaid ujumas, õde. Kirjastus Sinisukk, 2022. ISBN 9789949082353.
- Pieniä ilkeitä tarinoita. Minerva Kustannus, 2023. ISBN 9789523756427.
- Helga. Helsinki: Into, 2025. ISBN 978-952-393-576-1
- Matleena. Helsinki: Into, 2026. ISBN 978-952-393-754-3
- Lastenkirjat
- Ai niin minä olen muuten Lee. (Kuvitus Jani Ikonen) Enostone Kustannus, 2023. ISBN 9789523990746.
- Kukas muu kuin Lii. (Kuvitus: Jani Ikonen) Enostone, 2025. ISBN 978-952-399-148-4
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Talvitie, Eveliina Kirjasampo.fi. Viitattu 3.11.2021.
- ↑ Eveliina Talvitie Like. Viitattu 3.11.2021.
- ↑ Eveliina Talvitie: "Feminismi on vapautta olla niin monimutkainen kuin haluan" Kodin Kuvalehti. 21.4.2017. Viitattu 12.4.2021.
- ↑ Hänen tarinansa | Feminismissä on kyse ihmisoikeuksista Helsingin Sanomat. 8.8.2016. Viitattu 12.4.2021.
- ↑ Ellun Kanat vahvistuu: Pasi Heiskanen ja Eveliina Talvitie hyppäävät remmiin 23.3.2016. Ellun Kanat. Viitattu 3.11.2021.
- ↑ Kuvaja, Sini: Eveliina Talvitie vaihtaa uusiin tehtäviin, tulossa myös Poria koskeva kirja. Satakunnan Kansa, 4.3.2016. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 11.8.2016. Arkistoitu 14.8.2017.
- 1 2 3 Eveliina Talvitie sai kuulla, että hänen olisi parasta olla hiljaa loppuelämänsä – Sitten tunnettu feministi irtisanoutui, muutti maasta ja kirjoitti romaanin oman käden oikeudesta Helsingin Sanomat. 14.7.2019. Viitattu 12.4.2021.
- ↑ Ånäs, Markus: Feministi Eveliina Talvitien muistelmissa naisesta tulee vapaa ihminen Suomen Kuvalehti. 6.8.2016. Viitattu 3.11.2021.
- ↑ Hiltunen, Jari Olavi: Porilaislähtöinen Eveliina Talvitie kirjoitti esikoisromaanin, josta puolet sijoittuu ankeaan porilaiseen kerrostalolähiöön Satakunnan Kansa. 15.6.2019. Arkistoitu 14.10.2019. Viitattu 3.11.2021.
- ↑ Punni-palkinto Eveliina Talvitien kirjoittamalle ja Jani Ikosen kuvittamalle teokselle Ai niin, minä olen muuten Lee (Enostone kustannus, 2023) | Enostone kustannus www.sttinfo.fi. Viitattu 7.2.2025.