Koneen Säätiö

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Koneen Säätiön logo.

Koneen Säätiö on riippumaton organisaatio, joka tukee tieteellistä tutkimustyötä, kulttuuria ja taidetta sekä tieteen yleistajuistamista apurahoin. Se myös ylläpitää kansainvälistä Saaren kartanon taiteilija- ja tutkijaresidenssiä Mynämäellä.[1]

Säätiön tavoitteena on myös aktiivisesti etsiä ja tarjota vaihtoehtoja valtavirralle. Vuonna 2017 säätiö jakoi apurahoja ja palkintoja yhteensä 30,5 miljoonaa euroa

Keväästä 2018 alkaen säätiön toimitilat ovat sijainneet Lauttasaaren kartanossa.

Vuonna 2018 Koneen Säätiössä työskenteli vakituisessa työsuhteessa 14 työntekijää. Säätiön johtajana toimii Anna Talasniemi. Koneen Säätiön hallituksen puheenjohtajana on vuodesta 2002 toiminut Hanna Nurminen.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koneen Säätiö perustettiin vuonna 1956. Säätiön perustivat Heikki H. Herlin ja Pekka Herlin, jotka toimivat myös Kone Osakeyhtiön johdossa. Alkuaikoina säätiöllä ja yrityksellä olikin läheinen yhteys. Pekka Herlinin kuoleman jälkeen vuonna 2003 säätiö itsenäistyi Kone Osakeyhtiöstä. Nykyisin säätiön päätöksenteko on itsenäistä ja Koneesta riippumatonta. Säätiön varallisuudesta suurin osa on kuitenkin edelleen Koneen osakkeissa. Koneen menestys 2000-luvulla on mahdollistanut myös säätiön toiminnan nopean laajenemisen.[2] Koneen Säätiö oli vuoden 2013 lopussa Suomen suurin säätiö taseen loppusumman markkina-arvolla mitaten.[3]

Lauttasaaren kartano[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koneen Säätiön toimitila Helsingissä sijaitsee Lauttasaaren kartanossa, jonne säätiö muutti keväällä 2018. Muuttoa edelsi kartanon päärakennuksen, sen pihapiirissä sijaitsevan Punaisen huvilan sekä kartanon puiston perusteellinen kunnostus, joka käynnistettiin säätiön ostettua kartanon Helsingin kaupungilta 2015. Lauttasaaren kartanoalue muodostaa kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokkaan kokonaisuuden, joka on historiallisesti kerrostunut.[4]

Kartanossa työskentelee säätiön henkilökunta, minkä lisäksi siellä järjestetään erilaisia tilaisuuksia säätiön sidosryhmille. Kartanon pihapiirissä sijaitsevassa Punaisessa huvilassa käynnistyy pienimuotoinen, taiteen ja tieteen yhteisötoimijoiden kutsumille vieraille tarkoitettu residenssi vuonna 2019. Punaisessa huvilassa toimii myös tiede-taidekahvila Puhuri.

Säätiön tavoitteena on tehdä Lauttasaaren kartanosta avoin kohtaamisten ja monialaisen vuorovaikutuksen paikka tieteen ja taiteen kentällä.

Saaren kartanon residenssi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saaren kartanon residenssi on vuonna 2008 toimintansa aloittanut, Koneen Säätiön ylläpitämä kansainvälinen taiteilija- ja tutkijaresidenssi Mynämäellä, jonne eri alojen ammattitaiteilijat ja Koneen Säätiön apurahalla työskentelevät tutkijat voivat hakea kahden kuukauden mittaiselle työskentelyjaksolle. Kesäisin kartano on taitelijaryhmien käytössä.[5]  

Saaren kartanon residenssivalinnoissa painotetaan taidetta uudistavaa ja ajankohtaista työtä sekä uusia taiteenaloja. Saaren kartanon residenssin toiminnanjohtajana vuoteen 2017 asti toimi Hanna Nurminen, jonka jälkeen tehtävässä on jatkanut performanssitaiteilija ja kuraattori Leena Kela.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Meistä - Koneen Säätiö Koneen Säätiö. Viitattu 20.11.2018.
  2. Koneen Säätiön historia - Koneen Säätiö Koneen Säätiö. Viitattu 20.11.2018.
  3. Melender, Tommi: Säätiöt tekevät hyvää myös pörssissä. Arvopaperi, marraskuu 2014
  4. Lauttasaaren kartanon historia - Koneen Säätiö Koneen Säätiö. Viitattu 20.11.2018.
  5. Saaren kartanon residenssi - Koneen Säätiö Koneen Säätiö. Viitattu 20.11.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]