Saaren kartanon residenssi
Saaren kartanon residenssi on Koneen Säätiön ylläpitämä kansainvälinen taiteilija- ja tutkijaresidenssi Mynämäellä, jonne eri alojen ammattitaiteilijat voivat hakea kahden kuukauden työskentelyjaksolle. Myös Koneen Säätiön apurahalla työskentelevillä tutkijoilla on mahdollisuus työskennellä residenssissä. Saaren kartanon residenssi on ollut toiminnassa vuodesta 2008. Koneen Säätiön hallituksen puheenjohtaja Hanna Nurminen toimi Saaren kartanon residenssin toiminnanjohtajana vuoteen 2017 asti, jonka jälkeen toiminnanjohtajana on jatkanut performanssitaiteilija ja kuraattori Leena Kela.
Residenssissä työskentelee kahden kuukauden jaksoissa syyskuusta huhtikuuhun yhdeksän taiteilijaa ja tutkijaa kerrallaan, ja tilaisuuksia vuorovaikutukseen ja eri taiteenalojen ja taiteen ja tieteen välisten rajojen ylittämiseen on runsaasti. Samalla Saaren kartano on paikka rauhoittumiselle ja omaan työhön uppoutumiselle. Yksilöresidenssien aikana kartanolla työskentelee myös Saaren kartanon kutsutaiteilija[1]. Lisäksi residenssissä työskentelee läpi vuoden Saaren kartanon yhteisötaiteilija[2]. Kesäisin kartano on taiteilijaryhmien käytössä.
Vuonna 2017 Saaren kartanon residenssi liittyi Perpetuum Mobilen koordinoimaan ja kuratoimaan visuaalisen taiteen alan Artists at Risk -turvaresidenssiverkostoon. Kartano tarjoaa yhden residenssipaikan vuodessa AR-residenssin toimintaan.[3]
Vuonna 2020 taiteilijaresidenssissä käynnistettiin ekologisen residenssitoiminnan ohjelma, ja ohjelman tavoitteena on kehittää Saaren kartanon taiteilijaresidenssistä kestävien toimintamallien edelläkävijä kansainvälisellä residenssikentällä.[4]
Miljöö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Saaren kartanon residenssi sijaitsee rauhallisessa luonnonläheisessä maaseutumiljöössä Mietoisissa Mynämäellä, Mietoistenlahden rannalla 30 km:n päässä Turusta pohjoiseen. Residenssin monipuoliset työtilat ja rauhallinen ympäristö tarjoavat antoisat puitteet omaan työskentelyyn keskittymiseen sekä hedelmälliseen vuorovaikutukseen muiden residenssivieraiden kanssa.
Mietoisten Saaren kartanon miljöö on yksi Museoviraston määrittelemistä Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä[5] ja se on yksi harvoista säilyneistä kuninkaankartanoista. Lisäksi Saaren kartanon läheinen Mietoistenlahti on yksi Suomen arvokkaimmista lintuvesistä, ja se on tärkeä muuttolintujen levähdyspaikka. Osa alueesta on liitetty valtakunnalliseen Natura 2000 -verkostoon ja valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan.
Tilat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jokaisella yksilöresidenssiin valitulla on käytössään oma perusvarusteltu asunto sekä oma työskentelytila, jota ei tarvitse jakaa muiden kanssa. Työskentelytila on joko asunnon yhteydessä oleva työhuone (kirjallinen työskentely) tai navetalla oleva työskentelytila. Kesän ryhmäresidensseissä ryhmät majoittuvat tiiviimmin, mutta jokaisella ryhmällä on oma työskentelytila.
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Saaren kartanon navetta on kunnostettu monipuoliseksi työskentelytilaksi eri alojen taiteilijoille. Navetalla on yksi tanssistudio, kolme erikokoista kuvataiteilijan työtilaa sekä pieni ompelupiste ja puuverstas. Residenssissä ei ole pimiötä, printtimahdollisuutta, savityövälineistöä, grafiikan välineistöä, mediahuonetta, tekstiilintyöstövälineistöä (ompelukonetta lukuun ottamatta), mutta residenssipaikkaa voi hakea suunnitteluvaiheeseen.
Navetan työtiloissa on työpöydät ja mahdollisuudet rakentaa lisäpöytiä pukkijalkojen varaan. Työtiloissa ei ole vakiotyökaluja tai -välineistöä. Jokaisessa työtilassa on internet-yhteys (Ethernet). Saaren kartanossa ei ole langatonta verkkoa.
Ulkorakennukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kesäisin kartanolla työskentelevien ryhmien on mahdollista käyttää työskentelyynsä myös kartanon lämmittämättömiä ulkorakennuksia. Esimerkiksi jaakopinlato sopii sirkuksen tai teatterin käyttöön, mutta myös muita ulkorakennuksia voi käyttää esimerkiksi kokoontumistiloina.
Asunnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Residenssiasunnot sijaitsevat päärakennuksen pihapiirissä olevissa keittiö- ja lakeijarakennuksissa sekä puistoalueen renkituvassa. Asunnot ovat erikokoisia. Isommat asunnot on tarkoitettu kirjallista työtä tekeville taiteilijoille tai tutkijoille tai perheellisille taiteilijoille. Renkituvassa on yhteiskeittiö, muissa asunnoissa on perusvarusteltu keittiö tai minikeittiö. Jokaisessa asunnossa on internet-yhteys sekä oma suihku ja WC.
Residenssiin hakeminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Residenssipaikkaa voivat hakea yksittäiset eri alojen suomalaiset ja ulkomaiset ammattitaiteilijat, kirjailijat, säveltäjät, kääntäjät, kuraattorit, kriitikot ja taiteilijaryhmät (työryhmä tai y-tunnuksellinen yhteisö) ennalta esitetyn työsuunnitelman toteuttamiseen Saaren kartanossa. Yksilöresidenssiin sisältyy asunto, työhuone ja kuukausiapuraha, joka määräytyy kokemuksen mukaan. Erilaiset taiteilijaryhmät, kuten yhteisö- ja ympäristötaiteilijat tai vapaat teatteri- tai tanssiryhmät, voivat hakea työskentelyjaksoa ja ryhmäresidenssitukea matka- ja elinkustannuksiin residenssikauden ajaksi 2–4 viikon jaksolle touko–elokuussa. Saaren kartanon residenssivalinnoissa painotetaan taidetta uudistavaa ja ajankohtaista työtä sekä uusia taiteenaloja. Residenssien vuosittainen hakuaika on maaliskuu. Vain hakuaikana verkkopalvelun kautta lähetetyt hakemukset otetaan käsiteltäviksi. Residessihakemusten verkkopalvelu on auki vain hakuaikana.
Vuosittaisen avoimen haun kautta tulleiden hakemusten joukosta residenssipaikkoja myönnetään noin 30–50 taiteilijalle tai työryhmälle.
Saaren kartanon johtokunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Saaren kartanon toimintaa suunnittelee ja kehittää Koneen Säätiön hallituksen nimittämä Saaren kartanon johtokunta. Johtokunnan puheenjohtajana on toiminut vuodesta 2007 lähtien Sirpa Pietikäinen. Johtokuntaan kuuluvat Kirsti Lehmusto, Anna Kirveennummi, Tuula Närhinen, Kai Lehikoinen, Tuija Kokkonen, Henri Terho ja Heidi Grönstrand.
Kartanon historia [muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Saaren kartanon vaiheita voidaan asiakirjojen avulla seurata aina 1200-luvulle asti, jolloin se oli Turun piispan omaisuutta. 1500-luvulta alkaen Saari on toiminut muun muassa kuninkaankartanona ja everstin virkatalona. Tunnetuin Saaren kartanossa asuneista upseereista oli Augustin Ehrensvärd, joka laajensi kartanon puutarhaa ja kehitti maataloutta. Vuosien 1959–2005 aikana kartano oli Maatalouden tutkimuskeskuksen Lounais-Suomen tutkimusaseman käytössä. Koneen Säätiö osti päärakennuksen ja sitä ympäröivän puistoalueen rakennuksineen syksyllä 2006 ja osan pelloista sekä pienen metsäalueen 2009.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Kutsutaiteilija - Koneen Säätiö Koneen Säätiö. Viitattu 21.11.2018.
- ↑ Yhteisötaiteilija - Koneen Säätiö Koneen Säätiö. Viitattu 21.11.2018.
- ↑ Saaren kartano mukaan Perpetuum Mobilen AR-turvaresidenssiverkostoon Koneen Säätiö. 9.3.2017. Arkistoitu 22.11.2018. Viitattu 21.11.2018.
- ↑ Ekologisesti kestävä residenssitoiminta Koneen Säätiö. Viitattu 18.5.2021.
- ↑ Saaren virkatalo Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.