Afrosuomalaiset

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Afrosuomalaiset
Väkiluku arviolta 20 000
Kielet lukuisia; suomen lisäksi suurimpana
yksittäisenä somalia
Uskonnot useita; etenkin islam (sunnalaisuus)[1] ja kristinusko[2]
Huomautukset
a14 769 somalin puhujaa vuonna 2012

Afrosuomalaiset ovat Suomessa asuvia tummaihoisia. Heitä on asunut Suomessa 1800-luvulta saakka. Nykyisin afrosuomalaisia arvioidaan olevan noin 20 000.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tiettävästi ensimmäinen Suomen kansalaisuuden saanut afrosuomalainen oli Ambomaalta lähetyssaarnaajien mukanaan tuoma Rosa Emilia Clay. Hän työskenteli sittemmin kansakoulun opettajana. 1900-luvun puolella afrosuomalainen Rudolf Prüss oli mukana Suojeluskuntien toiminnassa ja johti talvisodassa hiihtopartiota.[3]

Suomalaisten suhtautumista varhaisiin afrosuomalaisiin on kuvailtu lapsekkaaksi uteliaisuudeksi ja ihmetykseksi. Suomalaiset miehet painostivat kuitenkin naisia käyttäytymään siveellisesti ”eksoottisten” tummaihoisten seurassa. Rasismi alkoi kasvaa hälyttävästi somalipakolaisten alkaessa saapua Suomeen 1990-luvun alussa. Suomalaiset skinheadit tekivät hyökkäyksiä afrosuomalaisia vastaan ja etenkin Joensuu nousi tunnetuksi rasismin keskukseksi.[4] Nastolassa poliisin täytyi suojella paikallista vastaanottokeskusta paikallisten väkivallalta suomalaisten syyllistyttyä ammuskeluihin, joukkopahoinpitelyihin ja rasistisen musiikin soittamiseen radiossa.[5]

Nykyisin Suomessa asuu arviolta 20 000 afrosuomalaista. Afrosuomalaiset muodostavatkin suuremman vähemmistön kuin esimerkiksi saamelaiset tai romanit. Afrosuomalaisten oma identiteetti vaihtelee, jotkut pitävät itseään suomalaisina, kun taas osalla on kokonaan erillinen identiteetti.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Somalialaiset Turku.fi (Wayback)
  2. Afrikkalaisperäiset kirkot pääkaupunkiseudulla Teologia.fi
  3. a b Afro-Suomen historia Yle Teema. Yleisradio. Viitattu 1.4.2015.
  4. Muurinen, Heta: Suomen musta menneisyys Plan Suomi. Viitattu 1.4.2015.
  5. Kajava, Marie: Mustan Suomen historia Maailman kuvalehti. Kepa ry. Viitattu 1.4.2015.