Somalien diaspora

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Suurin osa lähteistä on yli kymmenen vuotta vanhoja, rikki ja artikkelissa on paljon lähdepyyntöjä. Tiedotkin ovat vanhoja ja aiheesta löytyy tuoreempaakin tietoa.

Somalien diaspora syntyi, kun Somalian sisällissota johti pakolaisuuteen ja kansalliseen hajaannukseen, diasporaan 1990-luvun alussa. Sodan vuoksi moni, erityisesti koulutettu somali lähti Eurooppaan, Lähi-itään ja Pohjois-Amerikkaan. Suurin osa Euroopan, Pohjois-Amerikan ja Lähi-idän somaleista saapui alueelle pakolaisina.lähde?

Euroopassa somaliyhteisöt ovat kasvussa. Euroopan suurin somaliyhteisö asuu Isossa-Britanniassa. Vuoden 2001 laskennassa Britanniassa asui noin 43 500 somalia. Suurin osa Britannian somaleista asuu Lontoossa, Sheffieldissä, Birminghamissa, Cardiffissa, Liverpoolissa, Manchesterissä, Leedsissä, Leicesterissä ja Boltonissa. Toinen merkittävä somaliyhteisö Euroopassa sijaitsee Rotterdamissa ja Amsterdamissa.lähde?

Pohjois-Amerikassa suurin somaliyhteisö asuu Kanadassa. Suurin osa Kanadassa asuvista somaleista asuu Torontossa ja Ottawassa. Kanadassa asuu noin 38 000 somalia. Yhdysvalloissa asuu 36 000 somalia, joista suurin osa asuu Minneapolisissa, Columbuksessa, Washingtonissa, Seattlessa ja Atlantassa.lähde?

Suurin somaliyhteisö Lähi-idässä, noin 25 000, asuu Arabiemiirikunnissa[1]. Somalit ovat suurin afrikkalainen yhteisö Arabiemiirikunnissa. Suurin osa Arabiemiirikuntien somaleista asuu Dubaissa.lähde?

Ensimmäiset somalit saapuivat Suomeen Somaliasta vuonna 1990 poliittisina pakolaisina Neuvostoliiton kautta[2]. Somalian keskushallinnon romahdettua maa oli ajautunut täydelliseen sekasortoon. Suomessa turvapaikkaa hakeneille somaleille myönnettiin oleskeluluvat lähinnä humanitaaristen syiden tai suojelun tarpeen perusteella, varsinaisia turvapaikkoja on myönnetty vähän.[3][4] Sodassa hajonneiden perheenjäsenet voivat nykyisin hakea turvapaikkaa muille Somaliaan jääneille perheenjäsenilleen.

Somalit avustavat aktiivisesti entistä kotimaatansa rahalähetyksin sukulaisille ja perustamalla kehityshankkeita Somaliaan. Suomen aiemmin Somalialle antaman kehitysavun korvaakin nykyään somalialaisten omien järjestöjen antama apu, jolla on muun muassa kunnostettu ja jatkettu suomalaisten aikoinaan käynnistämiä hankkeita.[5]. Edelleenkään tilanne Somaliassa ei ole rauhoittunut. Humanitaarinen kriisi maassa jatkuu ja Afrikan sarven ruokakriisit ovat arkea[6][7]. Vuonna 2006 Somalian väliaikaishallituksen hyökättyä islamistien hallitsemaan Mogadishuun kaupungissa oli eri arvoiden mukaan kymmeniä Suomen kansalaisia, jotka jäivät loukkuun taisteluiden keskelle. Tarkkaa lukua oli mahdoton sanoa, koska monet Suomen kansalaisuuden saaneet somalialaistaustaiset henkilöt matkaavat maahan kertomatta siitä Suomen suurlähetystölle.[8]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Somalia's Missing Million; The Somali Diaspora And Its Role In Development 2009 United Nations Development Programme, Somalia. 11.1.2013. Viitattu 14.1.2020. (englanniksi)
  2. ↑ Sivarikeskus (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. ↑ http://www.uvi.fi/netcomm/content.asp?article=2004 (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. ↑ http://www.uvi.fi/netcomm/content.asp?article=1945 (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. ↑ Pirkkalainen, Päivi: Somali diaspora in Finland : assistance of the country of origin. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylä: University of Jyväskylä, 2005. Teoksen verkkoversio (viitattu 14.1.2020). (englanniksi)
  6. ↑ Jeffrey Gettleman: Somalia’s Government Teeters on Collapse The New York Times. 29.3.2008. Viitattu 14.1.2020. (englanniksi)
  7. ↑ 000-paennut-somaliasta-alkuvuoden-aikana Uusi Suomi[vanhentunut linkki]
  8. ↑ Kymmeniä suomalaisia loukussa Mogadishussa Ilta-Sanomat. 29.12.2006. Viitattu 20.9.2008.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Nijenhuis, Gery & Liempt, Ilse van & Stenum, Helle & Tiilikainen, Marja & Ismail, Abdirashid & Hussain, Dilwar & Dahir, Jawaahir & Ahmed, Anya & Abdillahi, Asha & Carlson, Benny & Horst, Cindy: Somalis in European Cities – Overview. New York: Open Society Foundations, 2015. ISBN 978-1-940983-4-93.
  • Dianna Shandy & Shobha Das: Diaspora Engagement and the Global Initiative on Somali Refugees – Emerging Possibilities. Geneva, Switzerland: The UN Refugee Agency – United Nations High Commissioner for Refugees – UNHCR, 2016. Teoksen verkkoversio (viitattu 14.1.2020).
  • Population Movements U.S. Department of Health & Human Services – Centers for Disease Control and Prevention. 9.8.2018. Viitattu 14.1.2020. (englanniksi)
  • 5 facts about Somali diaspora Gulf News. 16.8.2018. Viitattu 14.1.2020. (englanniksi)
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Somalien_diaspora&oldid=20895359”