Saamelaisneuvosto

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Saamelais­neuvoston logo suunniteltiin 1950-luvulla. Kolme suurta rengasta symboloivat kolmen valtion saamelaisia, jotka yhtyvät pienemmässä renkaassa.[1]

Saamelaisneuvosto (saamenkielillä Sámiráđđi, uusnorjaksi Sameråd, ruots. Samerådet, ven. Союз Саамов, Sojuz Saamov) on kansainvälinen kattojärjestö, joka edistää ja valvoo saamelaisten oikeuksia. Saamelaisneuvoston sihteeristö sijaitsee Suomen Utsjoella.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saamelaisneuvosto perustettiin vuonna 1956 nimellä Pohjoismainen Saamelaisneuvosto. Neuvoston perustaminen sai alkunsa käsitöistä: tammikuussa 1952 Tukholmassa pidetty pohjoismainen käsityökonferenssi, johon osallistui useita saamelaisperäisiä henkilöitä, synnytti ajatuksen laajemmasta pohjoismaisesta yhteistyöstä saamelaisten kesken. Ensimmäinen valmistava kokous pidettiin Oslossa ja toinen joulukuussa, jolloin laadittiin ensimmäisen saamelaiskonferenssin ohjelma.[1][2]

Kun Saamelaiskonferenssi, neuvoston korkein päättävä elin, hyväksyi vuonna 1992 Kuolan niemimaan saamelaisjärjestön jäsenekseen, nimestä jätettiin sana "pohjoismainen" pois. Saamelaisneuvoston tarkoituksena on edistää saamelaiskansan etuja, lujittaa saamelaisten yhteenkuuluvuuden tunnetta ja saada tunnustua saamelaisille kansana sekä säilyttää saamelaisten taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset oikeudet neljän maan lainsäädännössä (Norja, Ruotsi, Suomi ja Venäjä). Näitä tavoitteita pyritään toteuttamaan näiden maiden ja saamelaisia edustavien elinten, eri maiden omien saamelaiskäräjien, välisillä sopimuksilla.[1]

Konferenssit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. konferenssi, vuonna 1953 Jokimukassa (Ruotsi)
  2. konferenssi, vuonna 1956 Kaarasjoella (Norja)
  3. konferenssi, vuonna 1959 Inarissa (Suomi)
  4. konferenssi, vuonna 1962 Kiirunassa (Ruotsi)
  5. konferenssi, vuonna 1965 Tenassa (Norja)
  6. konferenssi, vuonna 1968 Hetassa (Suomi)
  7. konferenssi, vuonna 1971 Jällivaarassa (Ruotsi)
  8. konferenssi, vuonna 1974 Snåsassa (Norja)
  9. konferenssi, vuonna 1976 Inarissa (Suomi)
  10. konferenssi, vuonna 1978 Arjeplogissa (Ruotsi)
  11. konferenssi, vuonna 1980 Tromssassa (Norja)
  12. konferenssi, vuonna 1983 Utsjoella (Suomi)
  13. konferenssi, vuonna 1986 Åressa (Ruotsi)
  14. konferenssi, vuonna 1989 Lemmijoella (Norja)
  15. konferenssi, vuonna 1992 Helsingissä (Suomi)
  16. konferenssi, vuonna 1996 Murmanskissa (Venäjä)
  17. konferenssi, vuonna 2000 Kiirunassa (Ruotsi)
  18. konferenssi, vuonna 2004 Honningsvågissa (Norja)
  19. konferenssi, vuonna 2008 Rovaniemellä (Suomi)

[2]

Puheenjohtajat vuodesta 1980[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Matti Morottaja (1980)
  • Marianne Nilsson (1981)
  • Leif Halonen (1982, 1989, 1991)
  • Helvi Nuorgam-Puotasuo (1983-84, 1995)
  • Odd Erling Smuk (1985)
  • Lars-Anders Baer (1986–87, 1990, 1993, 1999–2000)
  • Irja Seurujärvi-Kari (1988, 1992)
  • Olav Mattis Eira (1994, 1997–98)
  • Nina Afanasjeva (1996)
  • Anne Nuorgam (2001–02)
  • Geir Tommy Pedersen (2003–04)
  • Aleksander Kobelev (2005–06)
  • Pauliina Feodoroff (2007–08)

[2] [3] [4]

Neuvoston jäsenjärjestöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jäsenyyden ehtona on Kiirunan ja Honningsvågin julistusten hyväksyminen. Jokaista järjestöä edustaa neuvostossa vähintään yksi henkilö. Yhdeksästä jäsenjärjestöstä kolme on Norjasta, kolme Ruotsista, kaksi Venäjältä ja yksi Suomesta.

  • Norjan saamelaisporonhoitajien järjestö (NBR/NRL, Norgga boazosápmelaččaid riikkasearvi)
  • Norjan saamelaisten järjestö (NSR, Norgga sámiid riikkasearvi)
  • Saamen kansan liitto (SÁL/SFF, Sámiid álbmotlihttu)
  • Saamelaisjärjestö (SSR, Sámiid riikkasearvi)
  • Ruotsin saamelaisjärjestö (RSÄ, Riikkasearvi Sámi Ätnam)
  • Ruotsalainen poronhoitoliitto (BEO, Boazoeaiggádiid Oktavuohta)
  • Kuolan niemimaan saamelaisjärjestö (GSS, Guoládat(njárgga) sámiid searvi)
  • Murmanskin alueen saamelaisjärjestö (OOSMO, Murmánskka guovllu Sámesearvi)
  • Suomen saamelaisten keskusjärjestö (SSG, Suoma sámiid guovddášsearvi)

[5]

Saamelaisneuvosto jäsenet 2009–2012[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Olav Mathis Eira, NBR/NRL (varajäsenenä Nancy Porsanger) – varapuheenjohtaja
  • Inge Even Danielsen, NBR/NRL (varaj. Ellen Merete Omma)
  • Áile Jávo, NSR (varaj. Káre Elle Partapuoli)
  • Geir Tommy Pedersen, NSR (varaj. Trond Are Anti)
  • Ann Karin Sørli, SÁL/SFF (varaj. Henrik Kolstrøm)
  • Niko Valkeapää, SSG (varaj. Siiri Jomppanen)
  • Anne Länsman, SSG (varaj. Keijo Pirttijärvi)
  • Jouni Lukkari, SSG (varaj. Jouni S. Laiti)
  • Inger-Anne Äärelä, SSG (varaj. Ara Aikio)
  • Ivan Matrekhin, OOSMO (varaj. Anna Igontova)
  • Lena Koroljova, GSS (varaj. Natalija Gavrilova)
  • Mattias Åhrén, SSR (varaj. Johan Skogsfeldt)
  • Åsa Larsson, SSR (varaj. Lars Miguel Utsi)
  • Kristina Nordling, RSÄ (varaj. Lars-Nila Lasko)
  • Ellen Omma, BEO (varaj. Per-Olof Nutti)

[5]

Saamelaisneuvoston osallistuminen muihin toimielimiin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saamelaisneuvosto on edustettuna Yhdistyneiden Kansakuntien Yhdistyneiden kansakuntien talous- ja sosiaalineuvostossa alkuperäiskansoja ja ihmisoikeuskysymyksiä käsittelevissä komiteoissa ja työryhmissä. Saamelaisneuvosto on myös Arktisen neuvoston ja sen työryhmien pysyvä jäsen. Lisäksi se on pysyvä edustaja Alkuperäiskansojen oikeuskeskuksen hallituksessa, Nils-Aslak Valkeapään muistorahasto Lássagámmissa ja pohjoismaisessa kirjallisuus- ja kirjastokomitea Nordbokissa. Tarkkailijajäsenen status Saamelaisneuvostolla on Saamelaisten parlamentaarisessa neuvostossa, Pohjoismaisessa saamelaisinstituutissa ja Barentsin euroarktisen neuvoston alkuperäiskansojen alueellisessa työryhmässä.[6]

Palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saamelaisneuvosto myöntää kahta palkintoa:[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Saamelaisneuvosto – Saamelaisneuvostosta saamicouncil.net. Viitattu 2.3.2009.
  2. a b c Rantala,Leif: Historiikki: Saamelaisneuvosto 50 vuotta (PDF) saamicouncil.net. Viitattu 2.3.2009.
  3. Saamelaisneuvoston lausunto pohjoismaisesta saamelaissopimusehdotuksesta saamicouncil.net. Viitattu 2.3.2009.
  4. Saamelaisneuvostolta täysi tuki Inarin poronhoitajien vaatimuksille saamicouncil.net. Viitattu 2.3.2009. [vanhentunut linkki]
  5. a b Saamelaisneuvosto – Jäsenet saamicouncil.net. Viitattu 2.3.2009.
  6. Saamelaisneuvosto – Statukset saamicouncil.net. Viitattu 2.3.2009.
  7. Saamelaisneuvosto

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]