Kansalaisareena

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kansalaisareena on Suomessa toimiva rekisteröity yhdistys. Se katsoo olevansa vapaaehtoistyön informaatio- ja kehittämiskeskus, joka edistää vapaaehtoista ja omaehtoista toimintaa, vertaistukea ja yhteisöllisyyttä.

Tavoitteet ja jäsenet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdistyksen strategian 2015−2018 mukaan tavoitteena on, että lainsäädäntö ja toimintakäytännöt tukevat kansalaisten keskinäistä omaehtoista toimintaa ja organisoitua vapaaehtoistoimintaa. Yhdistys sanoo kehittävänsä vapaaehtoistoiminnan laatua ja alan asiantuntemusta sekä luovansa uusia vapaaehtois- ja vertaistoiminnan malleja.[1]

Kansalaisareenalla oli vuoden 2017 lopussa 69 yhteisöjäsentä. Kansalaisareenan toiminnanjohtaja on Leo Stranius ja hallituksen puheenjohtaja Marianne Heikkilä.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansalaisareena perustettiin vuonna 1993. Perustamisen taustalla olivat 1990-luvun alun taloudellinen lama, työttömyyden kasvu ja hyvinvointipalvelujen purkaminen. Yhteiskunnallisten muutosprosessien keskellä nähtiin tarvetta kehittää kansalaisten vapaaehtois- ja oma-aputoimintaa ja lisätä kansalaistoiminnan omaehtoisuutta. Kansalaisareena perustettiin sitoutumattomaksi vapaaehtoisen ja oma-aloitteisen toiminnan yhteistyöfoorumiksi.[2]

Kansalaisareenan palveluasema avattiin RAY:n avustuksella vuonna 1996. Kolmivuotinen (1998−2000) Mikä hätänä? -projekti pyrki saamaan tietoa kansalaisten avuntarpeesta lamavuosien jälkeen sekä rakentamaan kansalaislähtöistä yhteiskuntaa. Kansalaisareena käynnisti vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden valikkotoiminnan 2002 Helsingissä ja on perustanut 2010-luvulla valikkoryhmiä eri puolille Suomea.[3]

Vuonna 2009 eduskuntaan perustettiin Kansalaisareenan aloitteesta vapaaehtoistoiminnan tukiryhmä. Tukiryhmässä on jäseniä kaikista eduskuntapuolueista. Kansalaisareena toimii tukiryhmän sihteerinä.[4]

Euroopan Unioni nimesi vuoden 2011 Euroopan vapaaehtoistoiminnan teemavuodeksi. Teemavuoden koordinaatiosta vastasi Suomessa Allianssi. Kansalaisareena osallistui teemavuoden tavoitteiden toteuttamiseen yhdessä Allianssin, Kansalaisyhteiskuntapolitiikan osallisuusjaoston ja verkostokumppaneiden kanssa. Vapaaehtoistoiminnan teemavuoden seurauksena syntynyt toimenpideohjelma Policy Agenda for Volunteering in Europe 2011 on ollut perustana Kansalaisareenan toimintastrategialle ja vaikuttamistyölle 2010-luvulla.[5]

Toimintamuodot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansalaisareenan strategian mukaan järjestön vaikuttamistyö tähtää siihen, että lainsäädäntö tukee ja mahdollistaa vapaaehtoistyötä. Järjestö tekee lainsäädännön selkiyttämiseksi yhteistyötä Eduskunnan tukiryhmän, valtioneuvoston asettaman Kansalaisyhteiskunnan neuvottelukunnan sekä järjestökentän kanssa. Lainsäädännön ja viranomaiskäytäntöjen epäselvyyksiä ja esteitä pyritään poistamaan.

Media- ja kampanjaviestinnällään Kansalaisareena pyrkii lisäämään vapaaehtoistoiminnan näkyvyyttä valtakunnallisessa ja paikallisessa mediassa. Tavoitteena on lisätä vapaaehtoistoiminnan arvostusta suomalaisessa yhteiskunnassa. Kansalaisareenan järjestämiä tapahtumia ja kampanjoita ovat Vapaaehtoistoiminnan messut, Liikuta minua -kampanja ja Vuoden vapaaehtoisen valinta. Kansalaisareena koordinoi Kansainvälisen vertaistuen päivän sekä YK:n Kansainvälisen vapaaehtoisten päivän viettämistä Suomessa.

Kansalaisareena kokoaa vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden alueellisia Valikko-verkostoja. Järjestön mukaan näissä verkostoissa kehitetään vapaaehtoistoimintaa, tehdään yhteistä vapaaehtoistoiminnan tiedotusta ja markkinointia sekä saadaan vertaistukea muilta koordinaattoreilta. Kansalaisareena järjestää vuosittain vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden valtakunnallisen seminaarin sekä alueellisia seminaareja.

Vuosina 2014−2016 Kansalaisareenan Avita kaveria -hanke lisäsi vertaisohjaajien määrää ja osaamista kouluttamalla vertaisohjaajakouluttajia sekä kokoamalla vertaistoiminnan verkostoa Suomessa. Vuosina 2017−2019 Jeesaan -nuori vapaaehtoistoiminnassa -hanke pyrkii lisäämään nuorten osallistumista vapaaehtoistyöhön.

Yhteistyö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansalaisareenan jäsenyhteisöjä ovat muun muassa Allergia-, iho- ja astmaliitto, EHYT, Kirkkopalvelut, Kuurojen liitto, Marttaliitto, Moniheli, Näkövammaisten liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto ja Suomen Palloliitto.

Kansalaisareena on mukana vapaaehtoistoimintaan liittyvissä kotimaisissa ja kansainvälisissä verkostoissa. Näitä ovat mm. Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta KANE, Kirkkohallituksen vapaaehtoistyön kehittämisryhmä, CIMOn Kansalaisten Eurooppa -ohjelman ohjausryhmä, maahan muuttaneita järjestötoimintaan auttava MaaVa -verkosto ja vapaaehtoistoiminnan opinnallistamista kehittävä Verkkovirta-hanke.

Kansalaisareena mainitsee yhteistyökumppaneikseen myös yhdistykset jotka ylläpitävät paikallisia vapaaehtoiskeskuksia, järjestötaloja ja toimintakeskuksia, vapaaehtoistoimintaa ja oma-aputoimintaa organisoivat ja kehittävät yhdistykset, asiakasliikkeitä edustavat yhdistykset, kansalaislähtöisiä hankkeita toteuttavat yhdistykset, vapaaehtoistoiminnan koordinaattorit sekä yhteiskuntavastuulliset yritykset.

Kansalaisareena on European Volunteer Centre CEV:n, European Self-Help Experts -verkoston sekä Global Network of National Volunteer Centers -verkoston jäsen.

Kansalaisareenan suurin rahoittaja on ollut STEA. Yhdistys on saanut myös Tekes-rahoitusta valtakunnalliseen vapaaehtoistoiminnan strategiseen kehittämiseen.

Lehti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vapaaehtoistoiminnan verkostolle suunnattu aikakauslehti Areena ilmestyi 1993−2006. Nettilehti VerkkoAreena on ilmestynyt vuodesta 2008 alkaen.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kansalaisareenan järjestöstrategia kansalaisareena.fi.
  2. Anitta Raitanen: Tämän päivän historiaa - Kansalaisareena 15 vuotta. Areena, 1/2008.
  3. Kansalaisareenan tarina kansalaisareena.fi.
  4. Kansalaisareenan tarina kansalaisareena.fi.
  5. Kansalaisareenan tarina kansalaisareena.fi.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]