Finlands svenska Marthaförbund

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Finlands svenska Marthaförbund
Marthaförbundet
Perustettu 1899
Tyyppi rekisteröity yhdistys[1]
Toimiala Kotitalous, neuvonta, vapaa-aika- ja harrasteyhdistys[2]
Kotipaikka Helsinki[1]
Toiminta-alue Svenskfinland
Jäsenet 167 jäsenjärjestöä
Viralliset kielet ruotsi[1]
Puheenjohtaja Andrea Hasselblatt
Jäsenlehti Martha
Aiheesta muualla
Sivusto

Finlands svenska Marthaförbund rf, lyhennetään usein Marthaförbundet on suomalainen marttaliikettä edustava kattojärjestö. Sen jäsenjärjestöihin kuuluu hieman lähes 9000 henkilöä, mikä tekee siitä jäsenmäärältään Suomen suurimman ruotsinkielisen naisjärjestön.[3]

Liiton puheenjohtaja on Andrea Hasselblatt. Hän on ollut liiton puheenjohtaja vuodesta 2014 alkaen.[4].

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liitto sai alkunsa vuonna 1899 suomenkielisen vastinjärjestönsä, Marttaliiton, tavoin ja aloitti tuolloin nimellä Bildning i hemmen, jonka kenraalikuvernööri Bobrikov hylkäsi. Kun marttaliikkeen pioneeri Lucina Hagman kehitti liikkeelle uuden nykyisen nimen, järjestö sai aloittaa toimintansa ja alkoi heti kampanjoimaan naisten äänioikeuden puolesta.[5]. Toinen tärkeä aloite oli opettaa naisväestöä lukemaan.[6]

Marttaliitto jakautui suomen- ja ruotsinkieliseen kattojärjestöön vuonna 1924. Toisaalta ruotsinkieliset martat painottivat myös hieman enemmän ruotsin kieltä ja paikallisidentiteettiä.[7].

Vuonna 2018 liitto aloitti sisäisen projektinsa, jossa liittoon kuuluvat paikallisjärjestöt arvioivat järjestön omaisuuden arvon vakuutusasioiden päivittämiseksi. Merkittävä osa järjestöjen omistamasta irtaimistosta, kuten huonekalut ja taideteokset, on peräisin vanhoilta jäseniltä eikä niiden mahdollisesti korkeaa arvoa ole koskaan virallisesti määritelty.[8].

Sekä suomen- että ruotsinkieliset martat juhlivat 120-vuotisjuhlaansa vuonna 2019. Juhlavuoden teemana olivat ympäristöystävällisyys, arjen kestävyys ja yhteisöllisyys. Juhlapäivänä 8. syyskuuta järjestettiin Turun tuomiokirkossa juhlajumalanpalvelus, jonka jälkeen liitot järjestivät yhdessä seurakunnan kanssa kahvitilaisuuden Tuomiokirkon torilla.[9][10].

Organisaatio ja toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liittoon kuuluu yhteensä 167 jäsenjärjestöä, jotka toimivat 13 eri maantieteellisellä alueella (sulkeissa paikallisyhdistysten määrä):[11]

  • Porvoon seutu (25)
  • Helsingin seutu (42)
  • Pietarsaaren seutu (18)
  • Kokkolan seutu (20)
  • Keski-Uudenmaan seutu (47)
  • Uudenkaarlepyyn seutu (17)
  • Etelä-Pohjanmaan seutu (23)
  • Ungmartha (nuorten liitto)
  • Vaasan seutu (42)
  • Länsi-Uudenmaan seutu (33)
  • Turun seutu (45)
  • Ahvenanmaan seutu (17)
  • Itä-Uudenmaan seutu (21)

Marthaförbundetin toiminta ei eroa suomenkielisten marttojen toiminnasta. Siihen kuuluu kotitalousneuvonta ja erilaisten kurssien järjestäminen. Vuonna 2018 liitto järjesti Spismannen-nimisen kurssin eri puolilla toiminta-aluettaan. Kurssin tavoitteena oli kannustaa miehiä keittiöön. Lisäksi kurssilla haluttiin kiinnittää huomiota kasvisten lisäämiseen miesten ruokavaliossa.[12].

Marthaförbundet jakaa vuosittain Årets samhällsinsats -palkintoa tahoille, jotka ovat tehneet merkittäviä panostuksia yhteiskunnalliseen keskusteluun. Vuonna 2018 palkinnon sai Maalahden paikallisosasto, joka kuvautti jäsenistönsä rintoja kalenteriin kerätäkseen rahaa rintasyöpätutkimukseen ja normalisoidakseen naisten rinnat. Ilta-Sanomat tarttui kampanjaan ja kirjoitti siitä artikkelin viihde-kategoriaansa, mikä aiheutti pahennusta.[13][14]. Muita liiton jakamia tunnustuksia ovat Årets Lucina ja Årets eldsjäl. Ensimmäinen on tarkoitettu ansioituneelle luottamustehtävässä toimivalle martalle ja toinen kenelle tahansa liikkeen hyväksi toimineelle jäsenelle.[15].

Vuonna 2020 Marthaförbundet sai opetus- ja kulttuuriministeriöltä 55 000 euron tukea hankkeisiin, joilla mm. kohennettaisiin alle 29-vuotiaiden nuorten talous- ja yrittäjyystaitoja.[16]

Liiton julkaisema jäsenlehti Martha ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Lehden alkuperäinen nimi oli Husmodern ja se perustettiin vuonna 1903. Nykyisen nimensä lehti sai 1999.[17].

Yhdessä suomalaisen vastinjärjestönsä kanssa liitto kuuluu Pohjoismaiden Naisliitoon.[18]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Finlands svenska Marthaförbund r.f. 9.3.2021. Asiakastieto.
  2. Finlands svenska Marthaförbund rf 9.3.2021. kansalaisyhteiskunta.fi.
  3. Om oss 2021. martha.fi. Viitattu 9.3.2021. (ruotsiksi)
  4. Andrea Hasselblatt omvaldes som ordförande för Marthaförbundet www.hbl.fi. 21.11.2020. Viitattu 9.3.2021. (ruotsiksi)
  5. Ginström, Gunilla: Finlands första feminister var radikala för sin tid - använde täcknamnet "Martha" svenska.yle.fi. 12.1.2019. Viitattu 9.3.2021. (ruotsiksi)
  6. Marthaförbundet 120 24.1.2019. Finlands svenska Marthaförbund. Viitattu 9.3.2021. (ruotsiksi)
  7. Historik 2021. martha.fi. Viitattu 9.3.2021. (ruotsiksi)
  8. Marthor värderar sin egendom - viktigt att kolla sina försäkringar svenska.yle.fi. Viitattu 22.4.2021. (ruotsiksi)
  9. Marthor firar stort sina 120 år – jubileet kulminerar i festgudstjänst i Åbo domkyrka Åbo Underrättelser. 3.9.2019. Viitattu 22.4.2021. (ruotsiksi)
  10. Nämä ovat 10 kaikkien aikojen parasta kodin niksiä - joko olet keksinyt ne? www.iltalehti.fi. Viitattu 22.4.2021.
  11. Distrikt, föreningar, kretsar 2021. martha.fi. Viitattu 9.3.2021. (ruotsiksi)
  12. Marthaförbundet vill ha in pappor och söner i köket - behövs det här år 2018? svenska.yle.fi. Viitattu 22.4.2021. (ruotsiksi)
  13. Marthor i Malax fick utmärkelse för 101 bröst - belönas för årets samhällsinsats svenska.yle.fi. Viitattu 22.4.2021. (ruotsiksi)
  14. Marttayhdistyksen naiset rinnat paljaina – haluavat herättää keskustelua Ilta-Sanomat. 7.10.2017. Viitattu 22.4.2021.
  15. Nominera till årets marthagärningar 2020 Martha. Viitattu 22.4.2021. (ruotsiksi)
  16. Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee nuorten yrittäjyys-, talous- ja työelämätaitoja Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2020. Viitattu 22.4.2021.
  17. Tidskriften Martha 2021. martha.fi. Viitattu 14.3.2021. (ruotsiksi)
  18. START - Nordens kvinnoförbund nordenskvinnoforbund.org. Viitattu 21.4.2021.