A-klinikkasäätiö

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
A-klinikkasäätiö sr
Perustettu 1955
Kotipaikka Helsinki[1]
Tarkoitus päihdehaittojen vähentäminen
Johtaja Hannu Jouhki toimitusjohtaja[2]
Hallitus Mikko Alkio, Maritta Iso-Aho, Esa Kankainen, Anne Kouvonen, Teemu Leinonen, Atte Oksanen, Olavi Sydänmaanlakka, Heli Vaaranen (2023-2025)[3]
Säätiön sivut

A-klinikkasäätiö on vuonna 1955 perustettu voittoa tavoittelematon yleishyödyllinen säätiö.[4] Sen toiminnan tavoitteena on vähentää päihdehaittoja ja muita psykososiaalisia ongelmia tarjoamalla tietoa ja tukea verkossa ja kasvokkain.[5]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäiset A-klinikat perustettiin Helsinkiin ja Vaasaan vuodenvaihteessa 1953–1954. Kun A-klinikkasäätiö perustettiin vuonna 1955, ne siirrettiin osaksi säätiön toimintaa.[6] A-klinikkasäätiö perustettiin 10.10.1955. Sen perustajayhteisöjä olivat Oy Alko Ab, Alkoholitutkimussäätiö, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Finska Läkaresällskapet rf, Kansan Raittiusapu (sulautunut toiseen järjestöön), Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto, Kirkkopalvelut ry, Suomen Kirkon Sisälähetysseura ry, Suomen Kuntaliitto, Suomen Lääkäriliitto, Suomen Mielenterveysseura, Suomen Punainen Risti, Suomen Raittiusjärjestöjen liitto (lakkautettu), Työterveyslaitos (nykyinen edustaja Kuntoutussäätiö), VAK ry ja Väestöliitto.lähde? Vuonna 1957 säätiö avasi A-klinikat Lahteen, Tampereella ja Turkuun. Vuoteen 1975 mennessä toimipisteitä oli yli 40. Lakimuutoksen vuoksi osa klinikoista siirtyi kuntien ylläpidettäväksi. Vuonna 1977 säätiö perusti Helsinkiin Suomen ensimmäisen huumeita pistämällä käyttäville suunnatun neuvontapisteen ja muutaman vuoden kuluttua aloitettiin korvaushoitopalvelu.[6]

Vuonna 1994 valtio siirsi Järvenpään sosiaalisairaalan A-klinikkasäätiölle.[6]

Vuonna 2014 A-klinikkasäätiöllä oli 800 työntekijää. Vuosittain palveluja ja neuvontaa annettiin noin 30 000 henkilölle. Säätiö teki yhteistyötä yli sadan kunnan kanssa.[7]

Vuonna 2016 A-klinikkasäätiö perusti A-klinikka Oy:n.[6] Säätiön palvelutuotanto siirtyi sen kokonaan omistamaan A-klinikka Oy:hyn alkuvuonna 2018. Säätiöltä siirtyi uuteen yritykseen 500 työntekijää.[6] Toiminnan tuotot palautuvat A-klinikkasäätiön tarkoituksen mukaisesti suomalaisen päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen.[6]

Elokuussa 2021 säätiön toimitusjohtajana aloitti Hannu Jouhki.[8]

Organisaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

A-klinikkasäätiön toiminta on voittoa tavoittelematonta.[4] A-klinikkasäätiö on Sosten jäsenjärjestö.[9]

A-klinikkasäätiö on perustanut A-klinikka Oy:n, jonka tuottoja se käyttää suomalaisen päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen.[6] A-klinikka Oy tarjoaa päihde- ja mielenterveyspalveluita.[10]

Toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

A-klinikkasäätiö tekee työtä päihde-ja riippuvuusongelmien ehkäisemiseksi tarjoamalla tietoa ja tarvittavia palveluita. A-klinikkasäätiössä tehdään tutkimusta, tarjotaan tukea ja apua verkossa ja kasvokkain.[5] Vaikuttamistyötä tehdään muun muassa julkaisuilla ja tutkimuksilla[11], addiktioita mittaavilla riippuvuustesteillä[12] ja ottamalla kantaa ajankohtaisiin asioihin, esimerkiksi koronapandemian vaikutusta alkoholin käyttöön[13], alkoholilain uudistuksiin[14] tai alkoholinkäytön puheeksiottamiseen työpaikalla.[15]

Yhdessä Sininauhaliiton kanssa toteutetaan Peluuri-palvelua, joka tarjoaa apua ongelmallisessa pelaamisessa.[5]

Kasvokkain tehtävä työ[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Säätiö tekee työtä kasvokkain työtä kadulla, vertaisryhmissä ja matalan kynnyksen kohtaamispaikoilla[5]

  • Et­si­vää nuo­ri­so­työtä tehdään Salossa.[5]
  • Jal­ma-hanke auttaa maahanmuuttajataustaisia nuoria[5]
  • Ka­tuk­li­nik­ka tekee etsivää työtä kadulla Helsingissä, Tampereella ja Oulussa.[5]
  • Kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään Salossa ja Kotkassa [5]
  • Osis toimii Helsingin Hakaniemessä ja se auttaa niitä, jotka elävät tai ovat eläneet huumemaailmassa.[5]
  • Va­paaeh­tois­työtä tehdään kadulla, jossa kohdataan ihmisiä, joilla on ongelmia päihteiden käytön, asunnottomuuden tai mielenterveyden vuoksi. Työtä tehdään Helsingissä, Hämeenlinnassa ja Tampereella.[16]
  • Völ­jy auttaa Tampereella huumeita käyttäviä ihmisiä tarjoten heille päivätoimintaa ja tukea asumiseen.[5]

Verkkopalvelutyö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

A-klinikkasäätiöllä on lukuisia verkkopalveluja:[5]

  • Do­ping­link­ki tarjoaa maksutonta ja anonyymiä terveysneuvontaa dopingkäyttäjille ja heidän lähipiirilleen[17] kuntodopingista.[5]
  • La­si­nen lap­suus tarjoaa tietoa ja tukea ihmisille, jotka kokevat haittaa vanhempiensa alkoholinkäytöstä. Tukea tarjotaan myös näitä ihmisiä työssään kohtaaville.[5]
  • Nuor­ten­link­ki tarjoaa apua nuorille esimerkiksi päihteistä ja mielenterveyteen liittyvistä asioista.[5]
  • Päihdelinkki-verkkopalvelu tarjoaa tietoa ja tukea päihteistä, pelaamisesta ja muista riippuvuuksista. Palvelu on Suomen suurin aiheeseen liittyvä verkkopalvelu.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ A-klinikkasäätiö sr | Yritys- ja taloustiedot Kauppalehti. 24.11.2023. Viitattu 24.11.2023.
  2. ↑ Yhteystiedot A-klinikkasäätiö. Viitattu 1.12.2023.
  3. ↑ A-klinikkasäätiön uusi hallitus vastaa kasvavaan avuntarpeeseen yhteiskunnassa A-klinikkasäätiö. Viitattu 1.12.2023.
  4. ↑ a b Meistä A-klinikkasäätiö. Viitattu 1.12.2023.
  5. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o Tie­toa sää­tiös­tä A-klinikkasäätiö. Viitattu 24.11.2023.
  6. ↑ a b c d e f g Historiamme lyhyesti | A-klinikka.fi www.a-klinikka.fi. Viitattu 24.11.2023.
  7. ↑ A-klinikkasäätiö yt-neuvotteluihin asiakkaiden puutteen takia – "Päihteiden ongelmakäyttö ei ole Suomessa vähentynyt" Yle Uutiset. 20.8.2014. Viitattu 24.11.2023.
  8. ↑ Elise Mäki: Demari ajaa Bemarilla – Punakoneen viritysopas -tietokirjan kirjoittaja siirtyy A-klinikkasäätiön johtoon – ”Minua kiinnostaa erityisesti, mikä yhteiskunnassamme ja elämäntyylissämme ruokkii addiktioita” Mediuutiset. 30.6.2021. Viitattu 24.11.2023.
  9. ↑ A-klinikkasäätiö Soste. 28.11.2018. Viitattu 24.11.2023.
  10. ↑ THL: Suomalaisten alkoholinkulutus väheni koronaepidemian ensimmäisen aallon aikana Keskisuomalainen. 7.10.2020. Viitattu 24.11.2023.
  11. ↑ Marko Pinola: A-klinikkasäätiö: Suomalaisten asenteet huumeita käyttäviin ihmisiin ovat ristiriitaiset – ”Riippuvuus ei parane tuomitsemalla” Mediuutiset. 16.3.2023. Viitattu 24.11.2023.
  12. ↑ Pinja Päivänen HS: A-klinikkasäätiö: Yli puolella suomalaisista nuorista on mahdollinen Facebook-riippuvuus Helsingin Sanomat. 2.7.2015. Viitattu 24.11.2023.
  13. ↑ Yksin eristyksiin jäänyt ikäihminen on voinut hakea lohtua pullosta – hoitopalveluissa päihdeongelmat näkyvät viiveellä Keskisuomalainen. 2.1.2021. Viitattu 24.11.2023.
  14. ↑ A-klinikkasäätiö pelkää: Alkoholihaitat ryöstäytyvät käsistä Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 24.11.2023.
  15. ↑ Riippuvuudet | A-klinikkasäätiön väestökysely: Alkoholinkäytön puheeksi ottaminen työpaikalla vaikeaa joka toiselle suomalaiselle Helsingin Sanomat. 9.3.2023. Viitattu 1.12.2023.
  16. ↑ Vapaaehtoistyö — A-klinikkasäätiö a-klinikkasaatio.fi. 22.3.2023. Viitattu 13.7.2023.
  17. ↑ STT: Dopingaineiden käyttäjälle muutkin päihteet ovat usein tuttuja Keskisuomalainen. 23.5.2020. Viitattu 24.11.2023.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=A-klinikkasäätiö&oldid=22266946”