Suomen Valkonauhaliitto
Suomen Valkonauhaliitto (ruots. Förbundet Vita Bandet i Finland) on vuonna 1905 perustettu valtakunnallinen ehkäisevää päihdetyötä ja mielenhyvinvointityötä tekevä sosiaali- ja terveysalan naisjärjestö. Järjestön työ tukee yksilöitä ja perheitä terveeseen ja tasapainoiseen elämään sekä vahvistaa yhteiskunnan tasolla kansalaisia toimimaan päihteettömyyden puolesta. Toiminnan kohderyhmänä on koko väestö.
Suomen Valkonauhaliiton keskeisimpiä toimintamuotoja 2020-luvulla ovat perhetyö, yksilötapaamiset ongelmia kohdanneiden kanssa, hoidollinen ryhmätoiminta ja Opiskelijakoti Helsingin Kruununhaassa. Liiton toinen helsinkiläinen paikallisyhdistys, Suur-Helsingin Valkonauha ry, ylläpitää Liisankotia Katajanokalla ja Länsi-Pakilassa.[1] Liitto järjestää yhdessä paikallisyhdistysten kanssa myös seminaaritoimintaa. Liitto tekee myös kohderyhmänsä elämäntilanteiden parantamistoimintaa. Vuonna 2022 on käynnissä STEAn rahoittama AURORA-hanke Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän (Essoten) alueella.[2] Liitolla on paikallisyhdistyksiä Helsingissä, Hämeenlinnassa, Kuopiossa, Lappeenrannassa, Mikkelissä, Oulussa ja Tampereella. Suomen Valkonauhaliitto on SOSTEn jäsenjärjestö.
Valkonauhaliike on saanut alkunsa Yhdysvalloissa 1870-luvulla ja se tuli Suomeen 1896, jolloin perustettiin ensimmäinen valkonauhayhdistys Turkuun. Toiminnan perustana on kristillinen arvopohja. Alkuaikojen vaikuttajia olivat muun muassa suomalaiset naisasianaiset Aleksandra Gripenberg, Alli Trygg-Helenius ja liiton ensimmäinen matkasihteeri Maria Stenroth, joka tunnetaan myös kirjailijanimellä Marja Salmela. Suomen Valkonauhaliitto perusti eri puolille maata turvakoteja ja yömajoja naisille, lastenkoteja, tyttö- ja poikakoteja ja aloitti nuorisokerhotoiminnan. Liiton aloitteesta Suomeen saatiin ensimmäiset naispoliisit. Järjestön lehti, Valkonauha, on ilmestynyt yhtäjaksoisesti vuodesta 1909.[3]
Suomen Valkonauhaliiton johtavissa tehtävissä on vuosikymmenten kuluessa ollut useita suomalaisia naisvaikuttajia, joista esimerkkinä voi mainita kirkkotekstiilitaiteilija Hanna Loimarannan ja ensimmäisenä Suomessa naiselle myönnetyn kanslianeuvoksen arvonimen saanut Hanna Lönnrot[4].
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Valkonauhatyö Suomen Valkonauhaliitto. Viitattu 9.8.2022.
- ↑ STEA-rahoitteinen AURORA-hanke Suomen Valkonauhaliitto. 18.6.2020. Arkistoitu 9.8.2022. Viitattu 9.8.2022.
- ↑ Historia Suomen Valkonauhaliitto. Viitattu 9.8.2022.
- ↑ Hanna Lönnrot – ensimmäinen naispuolinen kanslianeuvoksen arvonimen saaja Naisten Ääni. Viitattu 13.9.2025.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Suomen Valkonauhaliitto
- Fanny von Hertzen, Suomen valkonauhaliikkeen 35-vuotiskertomus (1931)