Marja Salmela

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo kirjailija Marja Salmelasta. Samannimisestä juoksijasta kertoo artikkeli Marja Salmela (juoksija).

Marja Salmela (oik. Naemi Maria Stenroth, s. 25. syyskuuta 1875 Helsinki9. marraskuuta 1924 Helsinki) oli suomalainen kirjailija.[1]

Henkilöhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Salmelan vanhemmat olivat kirkkoherra Otto Adolf Stenroth ja Fanny Maria Ehrnström. Hän vietti lapsuutensa ja nuoruutensa Laukaassa, missä hänen isänsä työskenteli kirkkoherrana. Vuosina 1888–1892 Salmela asui Kuopiossa, missä hän kävi Kuopion suomalaista tyttökoulua ja Suomalaista jatko-opistoa.[2]

Vuodesta 1904 Salmela toimi Valkonauhaliitossa ja vaikutti monin tavoin raittius- ja naisasialiikkeen hyväksi. Vuonna 1907 hän muutti Marjaniemen tilalle Kaarinaan Littoistenjärven ääreen, missä hän kirjoitti tunnetuimman teoksensa Kappale kahden matkaa. Hän teki useita ulkomaanmatkoja, muun muassa vuoden kestäneen esitelmä- ja puhujamatkan Yhdysvaltoihin vuosina 1922–1923 ja matkan Norjaan seuraavana vuonna. Salmela sai myös teoksiinsa aineksia matkoiltaan.

Kirjallinen tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjailijana Salmelan teoksissa kuvastuu aatteellinen ja yhteiskunnallinen vakaumus, mutta myös naissydämen sisäiset taistelut ja tilinteot, joiden päämääränä on kirkkaampi, syvällisempi ja siveellisesti velvoittavampi elämänymmärrys.[3]

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Unelmiensa uhri, 1902 - e-kirja
  • Murusia, 1904 - e-kirja
  • Taistojen teitä, 1905 - e-kirja
  • Kappale kahden matkaa, 1908 - e-kirja
  • Syvistä hetteistä, 1910
  • Pohjavirtoja, 1911 - e-kirja
  • Pakenevien parissa, 1914
  • Näytelmä Ester Lönn, salanimellä Hanna Jaakkola
  • Palaavien parissa, 1915
  • Leimattu. Kaksi elämäntarinaa., 1915
  • Lyhyt tarina nuoresta tytöstä, 1916
  • Naiskohtalo, 1917
  • Samasta kodista, 1918 - e-kirja
  • Martti Jänne, 1919 - e-kirja
  • Veripunainen ruusu, 1921- e-kirja
  • Frances E. Willard, 1922
  • Kulkijoita, 1923
  • Valitut teokset, (4 osaa) 1922-34.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ilmari Heikinheimo: Suomen elämäkerrasto. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955. Sivu 714.
  • O. A. Kallio: Uudempi suomalainen kirjallisuus II, s. 203-5. 2. p., Porvoo 1929.
  • Yrjö A. Jäntti (suunn. ja toim.): Suomen sana. Kirjallisuutemme valiolukemisto. Osa 18, s. 470. Porvoo 1966.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Salmela, Marja Kirjasampo.fi. Viitattu 18.12.2014.
  2. Aleksis Kivestä Martti Merenmaahan: Marja Salmela, s. 399-402. Porvoo: WSOY, 1954.
  3. FENNICA - Suomen kansallisbibliografia Kansalliskirjasto.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Jauhiainen, Olivia: Maria Stenroth (Marja Salmela): Elämäkerta. Porvoo: WSOY, 1929.