Ruokakesko

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Ruokakesko Oy oli Keskon suurimmasta toimialasta, elintarvikekaupasta vastaava tytäryhtiö. Ruokakeskon toimitusjohtajana toimi vuodesta 2013 vuoteen 2017 Jorma Rauhala[1], joka seurasi tehtävässä Terho Kalliokoskea. Ruokakesko sulautui Keskoon helmikuun 2017 lopussa.[2]

Ruokakeskon myymäläketjut; K-ruokakaupat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seinäjoen Päivölän K-Citymarket.
Oulun Välivainion K-Supermarket.
Vanhaa myymäläilmettä edustava K-Kuukkeli Inarin Saariselällä.

K-Citymarket on suurinta myymälätyyppiä edustava ketjumuoto, hypermarket. Se myy päivittäistavaroiden lisäksi myös paljon käyttötavaroita. Ensimmäinen K-Citymarket avattiin Lahden Paavolaan vuonna 1971. Nykyisin (maaliskuussa 2020) Suomessa on yli 80 K-Citymarketia lähes 60 eri paikkakunnalla.

K-Supermarket on välityypin myymäläkoko. Ne ovat keskisuuria ja suuria päivittäistavarakauppoja. Ensimmäiset K-Supermarketit avattiin vuonna 1994, ja nykyisin niitä on Suomessa yli 200 kappaletta.

K-Market on lähikauppatyyppi, joita Suomessa on K-ruokakauppojen ketjuista eniten, noin 500. Ketju perustettiin vuonna 1993, kun Ruokakesko kokosi kauppansa valtakunnallisten ketjujen alle[3] K-Marketeja on toiminut myös Neste-huoltoasemien liikennemyymälöinä, mutta ne Neste-huoltoasemat, joissa toimi K-Market, muutettiin Neste K -asemiksi vuoden 2017 loppuun mennessä.[4]

K-ruokakaupat ovat perheyrittäjien ylläpitämiä. Kaikissa K-Citymarketeissa elintarvikkeiden myynnistä vastaa yksityinen kauppias ja käyttötavarapuolesta Kesko Oyj. K-citymarket Oy sulautui Ruokakeskoon helmikuun 2017 lopussa.[5]

Lakkautetut K-ruokakaupat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

K-extra oli vuosina 1996–2015 toiminut, lähinnä maaseudulla ja kaupunkien keskustoissa toiminut pienten ruokakauppojen ketju. Tuotevalikoima oli pienempi kuin K-Marketeissa.

K-lähikauppa oli pääosin lähiöissä ja maaseututaajamissa toiminut lähikauppaketju, joka toimi vuosina 1994–2003.

K-pikkolo oli vuosina 2000–2006 toiminut, lähinnä kaupunkien keskustoihin ja Neste-huoltoasemille kehitetty pienten ja nopeiden ruokakauppojen ketju. Se painotti tuotevalikoimaansa peruselintarvikkeiden ohella erityisesti valmisruokiin ja take away -tuotteisiin.

Rimi oli alun perin norjalainen halpakauppaketju, jota Ruokakesko pyöritti Suomessa vuosina 1994–2003. Rimit toimivat pääosin lähiöissä ja keskittyivät myymään lähinnä suosituimpia ja kilpailukykyisimpiä peruselintarvikkeita edulliseen hintaan.

Cassa oli vuosina 2004–2007 toiminut halpakauppaketju, joka oli ikään kuin Keskon vastaus Lidlille. Cassa keskittyi tuotevalikoimassaan lähinnä Keskon omiin merkkeihin (Pirkka, Euro Shopper) ja myi päivittäistavaroiden ohella myös kodin käyttötavaraa ja vaatteita.

Suomen Lähikaupan yrityskauppa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siwa, Valintatalo ja Euromarket siirtyivät huhtikuussa 2016 Ruokakeskon omistukseen. Kesko osti marraskuussa 2015 Suomen Lähikaupan ja yrityskauppa hyväksyttiin huhtikuussa 2016. Pääosa Siwoista ja Valintataloista muutettiin vuosina 2016 ja 2017 K-Marketeiksi, ja loput joko lopetettiin tai myytiin Kilpailu- ja kuluttajaviraston ehtojen mukaan kilpailijoille.[6][7] Ainoa jäljellä ollut Euromarket, joka sijaitsi Kotkassa, lopetettiin kokonaan.[8]

Ruokakesko ulkomailla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

K-Ruoka-ketjun logo

Nykyisin Ruokakesko toimii vain Suomessa, mutta aiemmin yhtiö on toiminut myös Virossa, Latviassa ja Venäjällä. Baltiassa Ruokakeskon myymäläketjuja olivat Citymarket, Säästumarket ja Supernetto. Säästumarket oli Viron suurin halpamyymäläketju, jonka Ruokakesko osti toukokuussa 2001. Baltian ensimmäinen Citymarket avattiin syksyllä 2001 Latvian Riikaan, ja helmikuussa 2002 ketju laajeni Viron Pärnuun.[9] Vuoden 2002 lopulla Virossa oli neljä Citymarketia (kaksi Tallinnassa, yksi Tartossa ja yksi Pärnussa), yli 40 Säästumarketia ja kaksi Supernettoa. Keskon osuus Viron päivittäistavaramarkkinoista oli tuolloin jo noin 20 prosenttia.[10] Samaan aikaan Latviassa oli kaksi Citymarketia ja yksi Supernetto.[11] Vuonna 2004 Ruokakesko oli Virossa jo alansa markkinajohtaja, ja maassa oli jo kuusi Citymarketia.[12] Vuoden 2005 alussa Ruokakesko ja ruotsalainen ICA fuusioituivat Baltiassa, jolloin muodostettiin yhteisyritys Rimi Baltic ja alueen K-ruokakaupat (yhdessä ICA-ruokakauppojen kanssa) muuttuivat Rimi Baltic -kaupoiksi.[13][14] Ruokakesko ja ICA omistivat yrityksen aluksi tasaosuuksin, mutta syksyllä 2006 ICA osti Keskon osuuden kokonaan.[15]

Pietarissa Venäjällä K-ruokakaupat käyttivät nimeä K-Ruoka (K-Руока). Pietarin ensimmäinen K-Ruoka avattiin joulukuussa 2012 Primorskin kaupunginosassa.[16] Vuoden 2015 lopulla Pietarissa oli jo yhdeksän K-Ruoka-myymälää.[17] Vuonna 2014 Ruokakeskolla meni Venäjällä yllättävän hyvin: niin myynti kuin asiakastyytyväisyystulokset olivat ylittäneet selvästi Keskon odotukset, ja muun muassa suomalaisilla tuotteilla on ollut kova kysyntä.[18] Jo kaksi vuotta myöhemmin liiketoiminta sujui selvästi huonommin, peräti seitsemän Pietarin yhdeksästä K-Ruoka-kaupasta oli tappiollisia.[19] Lokakuussa 2016 Kesko myi liiketoimintansa Venäjällä Lenta Ltd -nimiselle yritykselle.[20]

Markkinointi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruokakeskolla on omia kaupan tavaramerkkejä, kuten Pirkka, K-Menu ja Euro Shopper sekä keväällä 2014 myyntiin tullut K-Citymarketin Tulikuuma-tuotesarja.

Muiden K-ryhmän liikkeiden tapaan Ruokakesko hyödyntää K-Plussa-korttia kanta-asiakasmarkkinoinnissaan.

Kehitystä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskon elintarviketoimiala oli monta vuotta Suomen suurin elintarvikeketjujen yhdistelmä, mutta markkinajohtajan asema on siirtynyt S-ryhmälle. Kesko tasoitti tämän ostamalla Suomen Lähikaupan vuonna 2016.[21]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://www.kesko.fi/fi/Kesko-yrityksena/Hallinto-ja-johto/Johto/
  2. Ruokakesko Oy Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä. Patentti- ja rekisterihallitus ja Verohallinto. Viitattu 22.6.2017.
  3. Kesko arvioi 1500 K-kaupan liittyvän neljään ketjuunsa. Helsingin Sanomat, 29.10.1993.
  4. Kaupat – Kehittyvä Kauppa
  5. K-citymarket Oy Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä. Patentti- ja rekisterihallitus ja Verohallinto. Viitattu 22.6.2017.
  6. Siwat ja Valintatalot K-Marketeiksi K-Market. Viitattu 24.10.2017.
  7. Siwat ja Valintatalot jäävät historiaan – muuttuvat K-marketeiksi toukokuusta alkaen iltalehti.fi. 12.4.2016. Viitattu 13.4.2016.
  8. Suomen viimeisen Euromarketin sulkeminen päättää yhden aikakauden Yle Uutiset. Viitattu 30.7.2017.
  9. Pärnun Citymarket avataan tänään Kesko. Viitattu 2.5.2018.
  10. Tallinnan ensimmäinen Citymarket avataan torstaina Kesko. Viitattu 2.5.2018.
  11. Keskon vuosikertomus 2002 web.lib.aalto.fi.
  12. Ruokakesko ja ICA yhdistävät ruokakauppatoimintonsa Baltiassa Kesko. Viitattu 2.5.2018.
  13. Ruokakesko ja ICA yhdistyvät Baltiassa Helsingin Sanomat. Viitattu 2.5.2018.
  14. Ruokakeskon ja ICAn yhteisyritys aloittaa toimintansa Baltian maissa Kesko. Viitattu 2.5.2018.
  15. Ruokakesko myy osuutensa Rimi Balticistä Kesko. Viitattu 2.5.2018.
  16. Pietarin kahdestoista Prisma ja ensimmäinen K-Ruoka avasivat ovensa Rusgate.fi. Viitattu 25.8.2016.
  17. Kesko avasi yhdeksännen K-ruoka-kaupan Pietarissa Kesko. Viitattu 25.8.2016.
  18. Keskolla menee Venäjällä odotettua paremmin Fontanka. Viitattu ´25.8.2016.
  19. Kesko kartoitti ruokakauppojen myymistä Venäjällä – Lehti: Useimmat tappiollisia Yle Uutiset. Viitattu 25.8.2016.
  20. Pörssitiedote: Kesko myy Venäjän päivittäistavarakauppansa Lentalle Kesko.fi. 26.10.2016. Viitattu 16.6.2017.
  21. Kesko saa ostaa Suomen Lähikaupan – ei kuitenkaan ehdoitta Yle Uutiset. Viitattu 15.11.2017.