Vapaaehtoistyö

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Vapaaehtoistyö on yksittäisten ihmisten tai yhteisöjen hyväksi tehtyä toimintaa, josta ei saa rahallista korvausta eli palkkaa tai muuta siihen rinnastettavaa hyödykettä. Sitä tehdään omasta vapaasta tahdosta, ilman pakkoa. Vapaaehtoistoiminnaksi ei myöskään lasketa toimintaa, jota pidetään velvollisuutena perhettä tai sukua kohtaan. Jotkut toimintaa organisoivat yhteisöt saattavat maksaa vapaaehtoistoimintaan osallistumisesta kulukorvauksia, esimerkiksi matkakorvauksia. Vapaaehtoistyötä voi tehdä kuka tahansa iästä ja asuinpaikasta riippumatta kykyjensä, aikataulunsa ja voimavarojensa mukaan. Kotimaan lisäksi vapaaehtoistyötä voi tehdä myös ulkomailla.

Suurella osalla järjestöjä ja seuroja on tarjolla vapaaehtoistoimintaa, esimerkiksi vanhusten ystäväpalvelu, puhelinpäivystys tai katupartiointi. Suomen Punainen Risti kuuluu Suomen suurempiin kansalaisjärjestöihin, jonka toiminnassa on mukana noin 45 000 vapaaehtoisjäsentä.

Vuosi 2011 oli Euroopan vapaaehtoistoiminnan vuosi kaikissa EU-maissa.

Vapaaehtoistoiminnan periaatteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Tavallisen ihmisen tiedoin ja taidoin
  • Vapaaehtoisuus
  • Tasa-arvoisuus
  • Vastavuoroisuus
  • Palkattomuus
  • Ei-ammatillisuus
  • Luotettavuus ja sitoutuminen toimintaan
  • Luottamuksellisuus ja vaitiolovelvollisuus
  • Suvaitsevaisuus
  • Puolueettomuus
  • Autettavan ehdoilla toimiminen
  • Yhteistyö
  • Toiminnan ilo
  • Oikeus tukeen ja ohjaukseen
  • Mahdollisuus ihmisenä kasvamiseen

Vapaaehtoistyötä tekeviä järjestöjä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vapaaehtoistoiminta seurakunnissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Evankelisluterilaisissa seurakunnissa osallistujatilastojen perusteella eniten vapaaehtoisia on kuorolaisina, yhteiskunnallisessa tukitoiminnassa, lapsi- ja nuorisotyön ohjaajina sekä isosina.[1] Useilla seurakunnilla on käytössä vapaaehtoistyö.fi -internetsivusto, josta voi etsiä avoimia vapaaehtoistehtäviä.

  1. Oravasaari, T: "Työtä riittää kaikille – Tutkimus vapaaehtoistoiminnan tulevaisuudenkuvista Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa." Helsingin yliopisto: Helsinki. Pro gradu -tutkimus 2008, sivu 38-44.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Eskola Antti & Kurki Leena (toim.): Vapaaehtoistyö auttamisena ja oppimisena, Vastapaino 2001.
  • Nylund Marianne & Yeung Anne Birgitta: Vapaaehtoistoiminta. Anti, arvot ja osallisuus, Vastapaino 2005.
  • Aalto, S. & Marjakangas, S. Ikääntymisen resurssikeskusopas, Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto 2008.
  • Hartikainen, A. Vapaaehtoiset vuodeosastoilla. Etnografinen tutkimus vanhusten ja vapaaehtoisten kohtaamisesta Vammalan kirjapaino Oy 2009.
  • Hyvärinen, P. & Lähde, M. Vanhusten hyvinvoinnin edistäminen vapaaehtoistoiminnan ja kotihoidon yhteistyönä Opinnäytetyö Laurea ammattikorkeakoulu 2009.
  • Karreinen Lari, Halonen Maria, Tennilä Meri (toim.): 10 askelta parempaan vapaaehtoistoimintaan (Visio 2010 )
  • Tulikallio, T. & Malinen, H. Vapaaehtoistoiminta. Hyvin organisoituna valtava voimavara 2009.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]