Seinäjoen seurakunta

Seinäjoen seurakunta
tunnus	sijainti
Lakeuden risti kesäkuussa 2013
Tunnustuskunta	evankelis-luterilainen
Hiippakunta	Lapuan hiippakunta
Rovastikunta	Etelä-Pohjanmaan rovastikunta
Pääkirkko	Lakeuden risti
Perustettu	1863
– Kirkkoherrakunta	1895
Seurakuntaliitokset	Peräseinäjoki (2005) Nurmo (2009) Ylistaro (2009)
Jäsenmäärä	51 270 (2021)
– Osuus asukkaista	79,2 %
Kirkollisvero	1,65 %
Kirkkoherra	Jukka Salo
Kirkkovaltuusto	39 paikkaa
– puheenjohtaja	Pirjo Aittoniemi
2018–2022  • Kesk.  • Kok.  • Elävät kivet  • SDP  • Tahdon kirkossa	17 12 5 3 2
Verkkosivusto
Infobox OKNimi-testi OK

Seinäjoen seurakunta on Lapuan hiippakuntaan ja Etelä-Pohjanmaan rovastikuntaan kuuluva Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunta, joka toimii Seinäjoen kaupungin alueella.

Historia

Nurmon-Seinäjoen saarnahuonekunta

Pääartikkeli: Nurmon seurakunta

Isonvihan koettelemuksien jälkeen Seinäjoki ryhtyi yhteistoimintaan Ylinurmon kylän kanssa seurakunnallisissa asioissa, kun yhteydet Ilmajoen kirkolle olivat hankalat. Ylinurmon ja Alaseinäjoen rakensivat isännät rakensivat omalla luvalla 1725 saarnatuvan ja anoivat sille useaan kertaan kappelinoikeuksia. Lapuan kirkkoherra Lithovius vastusti tiukasti itsenäistymishanketta, mutta vuonna 1765 Ylinurmo sai yhdessä Alaseinäjoen neljänkymmenen vuoden lukuisten anomusten jälkeen kuninkaallisen luvan jumalanpalvelusten järjestämiseen.

Uutta kirkkoa ryhdyttiin rakentamaan vuonna 1777 Antti Hakolan johdolla ja se valmistui vuonna 1778. Nurmosta tuli vuonna 1816 Lapuan kappeli. Vuoden 1825 tarkastuksen aikana kappeliseurakunnassa järjestettiin tarpeen mukaan ruotsinkielisiä jumalanpalveluksia Östermyran ruotsinkielistä henkilöstöä ja työväkeä varten. Kappeliseurakunta tuli vuonna 1838 herännäisen herätysliikkeen johtohahmon Niilo Kustaa Malmbergin huolehdittavaksi. Malmbergin toiminta sai jalansijaa myös seinäjokisten elämässä ja hän piti seuroja erityisesti Katilan ja Heikkilän kylissä.

Seinäjoen kappeliseurakunta

Seinäjoen irtautumistoimet Nurmon kappeliseurakunnasta aloitettiin 1850-luvulla ja vuonna 1863 seinäjokelaisten anomus omasta kappeliseurakunnasta hyväksyttiin. Tuolloin jäseniä oli noin 1500. kirkko valmistui vuonna 1864 ruutimakasiinin entisiin tiloihin.

Seinäjoen seurakunta

Omaksi kirkkoherrakunnakseen Seinäjoki erotettiin vuonna 1895. Vuonna 1930 Seinäjoen maalaiskunnasta erotettiin Seinäjoen kauppala, mutta jo vuonna 1959 kunnat yhdistyivät jälleen, seuraavana vuonna 1960 Seinäjoesta tuli kaupunki. Seurakunta pysyi jakamattomana kauppalan ja maalaiskunnan eronkin aikana. Vuonna 2005 seurakuntaan liitettiin Peräseinäjoen seurakunta kappeliseurakuntana, ja vuonna 2009 liittyivät myös Nurmon seurakunta ja Ylistaron seurakunta samaten Seinäjoen kappeleiksi, vastaavien kuntaliitosten yhteydessä.

Toimipaikat

Seurakunnan alueella on useita kirkkoja. Pääkirkkona toimii vuonna 1960 valmistunut Alvar Aallon suunnittelema Lakeuden risti. Muita kirkkoja ovat 1892 valmistunut Peräseinäjoen kirkko, vuonna 1850 valmistunut Ylistaron kirkko, vuonna 1779 valmistunut Nurmon kirkko ja vuonna 1864 valmistunut Törnävän kirkko, joka toimi pääkirkkona ennen Lakeuden ristin valmistumista.

Herätysliikkeet

Seinäjokea on kuvattu hengelliseksi risteyspaikaksi, jossa ovat kohdanneet useiden eri herätysliikkeiden vaikutukset. Historiallisesti Seinäjoki on ollut herännäisyyden ja evankelisuuden valta-aluetta. Herätysliikkeiden rinnakkaiseloa on kuvattu sopuisaksi ja vaikutus on näkynyt myös Seinäjoen seurakunnan toiminnassa. Herättäjä-Yhdistyksen, Evankelisen lähetysyhdistyksen ja Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen lisäksi Seinäjoella toimivat myös viidesläinen Kansanlähetys ja lestadiolainen Seinäjoen rauhanyhdistys.

Seinäjoella on järjestetty myös useita kristillisiä suurtapahtumia. Kaupunki on isännöinyt herännäisten Herättäjäjuhlia viidesti, viimeksi vuonna 2009 ja seuraavan kerran vuonna 2023. Kansanlähetyspäivät on Seinäjoella järjestetty 2011. Evankelisuuden Evankeliumijuhlat on kaupungissa järjestetty kahdesti, viimeksi 1998.

Herännäisyys

Herättäjä-Yhdistyksellä on paikallisyhdistykset Seinäjoella, Nurmossa sekä Ylistaron kirkonkylässä, Koskella ja Untamalassa. Herännäiset järjestävät seuroja Seinäjoella säännöllisesti.

Evankelisuus

Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys järjestää tapahtumia Seinäjoella viikottain. SLEY:n vastaava pastori Seinäjoella on Esa Luomaranta. Evankeliumiyhdistyksen Hyvän Paimenen kappeli sijaitsee Kalevankadulla. Myös Evankeliset opiskelijat järjestävät toimintaa Seinäjoella viikoittain.

Papisto

Seinäjoen kappeliseurakunnalla oli historiansa 7 kappalaista. Nykyisellä Seinäjoen seurakunnan kirkkoherran virkaa on hoitanut 8 henkilöä.

Seinäjoen kappeliseurakunta (1864–1900)

• kappalainen Salomon Hirvinen 1864–1869
• kappalainen Wilhelm Lindstedt 1869–1874
• kappalainen Albert E. Tallroth 1874–1877
• kappalainen Eugén Nyholm 1877–1882
• kappalainen Herman L. Hellsberg 1882–1891
• kappalainen Yrjö G. Forsman 1891–1894
• kappalainen Eevertti K. Koskimies 1894–1900

Seinäjoen seurakunta (1900→)

• kirkkoherra Eevertti K. Koskimies 1900–1910
• kirkkoherra Emil O. Ojala 1910–1951
• kirkkoherra Lauri Knuutila 1952–1974
• kirkkoherra Erkki Kuparinen 1975–1980
• kirkkoherra Jussi Salo 1980–1989
• kirkkoherra Jussi Pelto-Piri 1990–2002
• kirkkoherra Tapio Luoma 2002–2012
• kirkkoherra Jukka Salo 2012→

Lähteet

• Alanen, Aulis J.: Seinäjoen historia I. Seinäjoen kaupunki, 1970.
• Ala-Kulju, Reino: Seinäjoen kirja. Kuvaus Seinäjoen vaiheista. Seinäjoen seurakunta, 1963.
• Junnila, Heikki: Ruutimakasiinista Lakeuden ristiin. Seinäjoen seurakunnan historia 1863-2004. Seinäjoki: Historiatoimikunta, 2009. ISBN 978-952-92-5208-4.
• Rikkinen, Kalevi & Sihvo, Hannes: Finlandia: Otavan iso maammekirja 7. Etelä-Pohjanmaa. Keuruu: Viiskunta Oy, 1986. ISBN 951-1-08930-7.

Aiheesta muualla

• Seinäjoen seurakunnan kotisivut