Seinäjoen seurakunta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Seinäjoen seurakunta
Seinäjoen seurakunta logo.svg Seinäjoki.parish.location.2022.svg

tunnus

sijainti

Lakeuden risti kesäkuussa 2013
Lakeuden risti kesäkuussa 2013
Tunnustuskunta evankelis-luterilainen
Hiippakunta Lapuan hiippakunta
Rovastikunta Etelä-Pohjanmaan rovastikunta
Pääkirkko Lakeuden risti
Perustettu 1863
– Kirkkoherrakunta 1895
Seurakuntaliitokset Peräseinäjoki (2005)
Nurmo (2009)
Ylistaro (2009)
Jäsenmäärä 51 270[1] (2021)
– Osuus asukkaista 79,2 %
Kirkollisvero 1,65 %
Kirkkoherra Jukka Salo
Kirkkovaltuusto 39 paikkaa
– puheenjohtaja Pirjo Aittoniemi
  2018–2022[2]

 • Kesk.
 • Kok.
 • Elävät kivet
 • SDP

 • Tahdon kirkossa


17
12
5
3

2
Verkkosivusto

Seinäjoen seurakunta on Lapuan hiippakuntaan ja Etelä-Pohjanmaan rovastikuntaan kuuluva Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunta, joka toimii Seinäjoen kaupungin alueella.[3]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nurmon-Seinäjoen saarnahuonekunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Nurmon seurakunta

Isonvihan koettelemuksien jälkeen Seinäjoki ryhtyi yhteistoimintaan Ylinurmon kylän kanssa seurakunnallisissa asioissa, kun yhteydet Ilmajoen kirkolle olivat hankalat. Ylinurmon ja Alaseinäjoen rakensivat isännät rakensivat omalla luvalla 1725 saarnatuvan ja anoivat sille useaan kertaan kappelinoikeuksia. Lapuan kirkkoherra Lithovius vastusti tiukasti itsenäistymishanketta, mutta vuonna 1765 Ylinurmo sai yhdessä Alaseinäjoen neljänkymmenen vuoden lukuisten anomusten jälkeen kuninkaallisen luvan jumalanpalvelusten järjestämiseen.[4][5]

Uutta kirkkoa ryhdyttiin rakentamaan vuonna 1777 Antti Hakolan johdolla ja se valmistui vuonna 1778. Nurmosta tuli vuonna 1816 Lapuan kappeli. Vuoden 1825 tarkastuksen aikana kappeliseurakunnassa järjestettiin tarpeen mukaan ruotsinkielisiä jumalanpalveluksia Östermyran ruotsinkielistä henkilöstöä ja työväkeä varten. Kappeliseurakunta tuli vuonna 1838 herännäisen herätysliikkeen johtohahmon Niilo Kustaa Malmbergin huolehdittavaksi. Malmbergin toiminta sai jalansijaa myös seinäjokisten elämässä ja hän piti seuroja erityisesti Katilan ja Heikkilän kylissä.[6]

Seinäjoen kappeliseurakunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seinäjoen irtautumistoimet Nurmon kappeliseurakunnasta aloitettiin 1850-luvulla ja vuonna 1863 seinäjokelaisten anomus omasta kappeliseurakunnasta hyväksyttiin. [7][4] Tuolloin jäseniä oli noin 1500.[8] kirkko valmistui vuonna 1864 ruutimakasiinin entisiin tiloihin.[9]

Seinäjoen seurakunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Omaksi kirkkoherrakunnakseen Seinäjoki erotettiin vuonna 1895. Vuonna 1930 Seinäjoen maalaiskunnasta erotettiin Seinäjoen kauppala, mutta jo vuonna 1959 kunnat yhdistyivät jälleen, seuraavana vuonna 1960 Seinäjoesta tuli kaupunki. Seurakunta pysyi jakamattomana kauppalan ja maalaiskunnan eronkin aikana. Vuonna 2005 seurakuntaan liitettiin Peräseinäjoen seurakunta kappeliseurakuntana, ja vuonna 2009 liittyivät myös Nurmon seurakunta ja Ylistaron seurakunta samaten Seinäjoen kappeleiksi, vastaavien kuntaliitosten yhteydessä.[10]

Toimipaikat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seurakunnan alueella on useita kirkkoja. Pääkirkkona toimii vuonna 1960 valmistunut Alvar Aallon suunnittelema Lakeuden risti.[11] Muita kirkkoja ovat 1892 valmistunut Peräseinäjoen kirkko[12], vuonna 1850 valmistunut Ylistaron kirkko[13], vuonna 1779 valmistunut Nurmon kirkko[14] ja vuonna 1864 valmistunut Törnävän kirkko, joka toimi pääkirkkona ennen Lakeuden ristin valmistumista.[15]

Papisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seinäjoen kappeliseurakunnalla oli historiansa 7 kappalaista. Nykyisellä Seinäjoen seurakunnan kirkkoherran virkaa on hoitanut 8 henkilöä.[16]

Seinäjoen kappeliseurakunta (1864–1900)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seinäjoen seurakunta (1900→)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Alanen, Aulis J.: Seinäjoen historia I. Seinäjoen kaupunki, 1970.
  • Ala-Kulju, Reino: Seinäjoen kirja. Kuvaus Seinäjoen vaiheista. Seinäjoen seurakunta, 1963.
  • Junnila, Heikki: Ruutimakasiinista Lakeuden ristiin. Seinäjoen seurakunnan historia 1863-2004. Seinäjoki: Historiatoimikunta, 2009. ISBN 978-952-92-5208-4.
  • Rikkinen, Kalevi & Sihvo, Hannes: Finlandia: Otavan iso maammekirja 7. Etelä-Pohjanmaa. Keuruu: Viiskunta Oy, 1986. ISBN 951-1-08930-7.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Seurakuntatalouksien jäsenmäärä ja muita tunnuslukuja 2021 Kirkon tilastot. Suomen ev.lut. kirkko. Viitattu 22.4.2022.
  2. Seinäjoelle viisitoista uutta kirkkovaltuutettua Seinäjoen seurakunta. 21.11.2018. Viitattu 23.4.2022.
  3. Rovastikunnat ja seurakunnat Lapuan hiippakunta. Viitattu 16.2.2021.
  4. a b Rikkinen & Sihvo 1986, s. 164
  5. Ala-Kulju, Reino, 1963
  6. Ala-Kulju Reino, 1963
  7. Seinäjoen historia I s. 388
  8. http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=484&TYPE=HTML&LANG=FI
  9. Seinäjoella on rautainen syntyhistoria Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Viitattu 12.11.2020.
  10. Seurakunta nyt ja eilen Seinäjoen seurakunta. Viitattu 6.2.2018.
  11. Lakeuden risti Seinäjoen seurakunta. Viitattu 6.2.2018.
  12. Peräseinäjoen kirkko Seinäjoen seurakunta. Viitattu 6.2.2018.
  13. Ylistaron kirkko Seinäjoen seurakunta. Viitattu 6.2.2018.
  14. Nurmon kirkko Seinäjoen seurakunta. Viitattu 6.2.2018.
  15. Törnävän kirkko Seinäjoen seurakunta. Viitattu 6.2.2018.
  16. Junnila 2009, s. 622

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]