Siirry sisältöön

Koura (Nurmo)

Lisää linkkejä
Wikipediasta
Koura

Koura

Koordinaatit: 62°43.033′N, 23°05.525′E
Valtio Suomi
Maakunta Etelä-Pohjanmaa
Kunta Seinäjoki
Entinen kunta Nurmo
Hallinto
 – Asutustyyppi kylä
Väkiluku (2022) 342

Koura on kylä Seinäjoen itäosassa, Etelä-Pohjanmaalla. Ennen Nurmon, Seinäjoen ja Ylistaron kuntaliitosta Koura kuului vuoteen 2009 asti Nurmon kuntaan.[1] Kylä sijaitsee valtatie 18:n varrella noin 15 kilometrin päässä Seinäjoen keskustasta.[2]

Koura kehittyi 1800-luvun lopussa liikenneyhteyksiensä ansoista suhteellisen tiivisti asutetuksi alueeksi. Vuoden 2022 lopussa Kourassa asui 342 asukasta.[3] Kourassa sijaitsee muun muassa 1920-luvulla perustettu E. S. Lahtinen Oy:n (Esla) potkukelkkatehdas, vuonna 2023 avattu kyläkauppa[4], ryhmäperhepäivähoitopaikka ja alakoulu. Kouran urheilutoiminnasta vastaa Kouran Louhi[5], joka järjestää vuosittaisia yleisurheilukilpailujalähde?.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaikka Nurmossa ei tiettävästi ole ollut rautakautista asutusta, Kourasta on löydetty rautakautinen hautaröykkiö.[6]

Kouraa alettiin asuttaa 1700-luvulla Nurmon talojen perustaessa sinne torppia. Torppariasutus keskittyi etenkin Nurmonjoen ja Kuorasluoman varteen. Kouran sijainti teiden, junaradan ja Nurmonjoen risteyksessä johti teollisuuden ja tiiviin kylämäisen asutuksen kehitykseen 1800-luvun lopulla. Torpparien määrä pitäjässä alkoi pienentyä ja itsenäisten talojen määrä kasvaa vuosisadan vaihteessa.[7]

Kouran saha 1920-luvulla.

1900-vuosisadan alkupuolella Kourasta oli kasvanut pitäjänsä suurin taajama etenkin sahatoimintansa ja liikenneyhteyksiensä ansioista.[7] Kouran saha aloitti toimintansa vuonna 1913, ja laajimmillaan sen toiminta oli 1920-luvulla, jolloin siellä valmistettiin lautojen ja lankkujen lisäksi puuhiiltä, tervaa, tärpättiä ja pikiöljyä. Sahatavaraa kuljetettiin rautateitse sekä Pohjanlahden satamiin että etelään.[8] Kouran koulu aloitti toimintansa vuonna 1917 aiemmin rukoushuoneena käytetyssä rakennuksessa,[9] joka oli peruja Kourassa 1900-luvun alussa vahvasti vaikuttaneesta vapaakirkollisesta herätyksestä.[7] Vuonna 1928 sen toiminta siirtyi uuteen koulurakennukseen.[9] Samana vuonna Kouraan perustettiin E. S. Lahtinen Oy:n (Esla) perheyritys,[10] joka on maailman suurin potkukelkkatehdas.[5][7] Ensimmäinen kyläkauppa Kouraan oli perustettu 1800-luvun lopussa,[7] ja 1940–1960-luvuilla kylässä toimi samanaikaisesti neljä kauppaa.[11]

Toisen maailmansodan yhteydessä Kourassa oli lottatoimintaa ja talkoohengessä rakennettu Lottatalo, jota käytti myös suojeluskunta. Nurmoon perustettiin myös asutustiloja. Jälleenrakennuskaudella alueella rakennettiin paljon uutta rakennuskantaa. 1950-luvun jälkeinen pientilojen katoaminen ja niiden peltojen metsittyminen näkyi Kouran pohjoisosassa. Vuosituhanteen vaihdetta lähestyessä paikallinen teollinen ja kauppatoiminta alkoi vähentyä. Sahatoiminnan lakattua 1980-luvulla monet rakennukset jäivät pois käytöstä.[7]

Vuonna 2009 Koura, muun Nurmon kunnan mukana, liitettiin osaksi Seinäjokea.[7]

Kulttuuriympäristöä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuitulan vanha torppa sekä Lakki-Sussunmäen alue, joka yhdistää vanhempaa työläisasusta ja jälleenrakennuskauden taloja, ovat määritelty maakunnallisesti merkittäviksi kulttuuriympäristön kohteiksi. Kourassa sijaitsee myös muun muassa joitakin pohjalaistaloja.[7]

Nimi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alueen nimeksi oli tarkoitus antaa alun perin Kuoras, mutta virkamiesten tekemän virheen vuoksi nimeksi tuli Koura.[12] Kuoras annettiin myöhemmin suurtilastoalueen nimeksi,[12] johon kuuluu Kouran lisäksi tilastoalueet Viitalankylä ja Ylijoki.[13]

Kuvia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Koura SKV Kiinteistönvälitys. Viitattu 19.4.2019.[vanhentunut linkki]
  2. ↑ Seinäjoen kaupungin karttapalvelu.
  3. ↑ Peltokangas, Heikki: Seinäjoen asukasluku pullistelee yllättävästi Ilkka-Pohjalainen. 28.5.2023. Viitattu 30.5.2023.
  4. ↑ Kouran Minimarket täytti yhden vuoden Liiveri. 10.12.2024. Viitattu 8.7.2025.
  5. 1 2 Koura Liiveri. Viitattu 12.7.2025.
  6. ↑ Finlandia 1986, s. 164
  7. 1 2 3 4 5 6 7 8 Keski-Nurmon, Veneskosken ja Kouran rakennetun kulttuuriympäristön selvitys 2011. Stadionark. Seinäjoen kaupunki. 24.10.2011 / 25.9.2013.
  8. ↑ Finlandia 1986, s. 165
  9. 1 2 Kouran koulu Seinäjoen kaupunki. Viitattu 8.7.2025.
  10. ↑ Peltokangas, Heikki: Kauppiaaksi ryhtynyt laivuri meinasi "lentää pyllylleen" avajaispäivän väenpaljoudesta – 13 vuoden kyläkaupaton aika on ohi Kourassa ilkkapohjalainen.fi. 6.12.2023. Viitattu 8.7.2025.
  11. ↑ Mäki, Aki: Kun Koura oli vilkas kauppakeskus. Porstua-verkkopalvelu. [Julkaistu alun perin Nurmon Joulu 1990 -lehdessä, s. 52–54.]
  12. 1 2 Löfhjelm, Jonna: Asuinalueiden indentiteettien jäljillä. Pro gradu -tutkielma. Oulun yliopisto 2018.
  13. ↑ Tietoa Taskuun Seinäjoen kaupunki 2016 (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Koura (Nurmo) Wikimedia Commonsissa
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Koura_(Nurmo)&oldid=24045281”