Siirry sisältöön

Koura (Nurmo)

Lisää linkkejä
Wikipediasta
Koura

Koura

Koordinaatit: 62°43.033′N, 23°05.525′E

Valtio Suomi
Maakunta Etelä-Pohjanmaa
Kunta Seinäjoki
Entinen kunta Nurmo
Hallinto
 – Asutustyyppi kylä
Väkiluku (2022) 342











Koura on kylä Seinäjoen itäosassa, Etelä-Pohjanmaalla. Ennen Nurmon, Seinäjoen ja Ylistaron kuntaliitosta Koura kuului vuoteen 2009 asti Nurmon kuntaan.[1] Kylä sijaitsee valtatie 18:n varrella.[1] Kourassa on muun muassa E. S. Lahtinen Oy:n (Esla) potkukelkkatehdas.[2] Kylän palveluja ovat vuonna 2023 avattu kyläkauppa[3], ryhmäperhepäivähoitopaikka ja alakoulu.

Vuoden 2022 lopussa Kourassa asui 342 asukasta.[4]

Kouran urheilutoiminnasta vastaa Kouran Louhi, joka järjestää vuosittaisia yleisurheilukilpailuja.lähde?

Alueen nimeksi oli tarkoitus antaa alun perin Kuoras, mutta virkamiesten tekemän virheen vuoksi nimeksi tuli Koura.[5] Kuoras annettiin myöhemmin suurtilastoalueen nimeksi,[5] johon kuuluu Kouran lisäksi tilastoalueet Viitalankylä ja Ylijoki.[6]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaikka Nurmossa ei tiettävästi ole ollut rautakautista asutusta, Kourasta on löydetty rautakautinen hautaröykkiö.[7]

Kouraa alettiin asuttaa 1700-luvulla Nurmon talojen perustaessa sinne torppia. Torppariasutus keskittyi etenkin Nurmonjoen ja Kuorasluoman varteen. Kouran sijainti teiden, junaradan ja Nurmonjoen risteyksessä johti teollisuuden ja tiiviin kylämäisen asutuksen kehitykseen 1800-luvun lopulla. Torpparien määrä pitäjässä alkoi pienentyä ja itsenäisten talojen määrä kasvaa vuosisadan vaihteessa.[8]

1900-vuosisadan alkupuolella Kourasta oli kasvanut pitäjänsä suurin taajama etenkin sahatoimintansa ja liikenneyhteyksiensä ansioista.[8] Kouran saha aloitti toimintansa vuonna 1913, ja laajimmillaan sen toiminta oli 1920-luvulla, jolloin siellä valmistettiin lautojen ja lankkujen lisäksi puuhiiltä, tervaa, tärpättiä ja pikiöljyä. Sahatavaraa kuljetettiin rautateitse sekä Pohjanlahden satamiin että etelään.[9] Kouran koulu aloitti toimintansa vuonna 1917 aiemmin rukoushuoneena käytetyssä rakennuksessa,[10] joka oli peruja Kourassa 1900-luvun alussa vahvasti vaikuttaneesta vapaakirkollisesta herätyksestä.[8] Vuonna 1928 sen toiminta siirtyi uuteen koulurakennukseen.[10] Samana vuonna Kouraan perustettiin E. S. Lahtinen Oy:n (Esla) perheyritys,[11] joka on maailman suurin potkukelkkatehdas.[12][8] Ensimmäinen kyläkauppa Kouraan oli perustettu 1800-luvun lopussa,[8] ja 1940–1960-luvuilla kylässä toimi samanaikaisesti neljä kauppaa.[13]

Toisen maailmansodan yhteydessä Kourassa oli lottatoimintaa ja talkoohengessä rakennettu Lottatalo, jota käytti myös suojeluskunta. Nurmoon perustettiin myös asutustiloja. Jälleenrakennuskaudella alueella rakennettiin paljon uutta rakennuskantaa. 1950-luvun jälkeinen pientilojen katoaminen ja niiden peltojen metsittyminen näkyi Kouran pohjoisosassa. Vuosituhanteen vaihdetta lähestyessä paikallinen teollinen ja kauppatoiminta alkoi vähentyä. Sahatoiminnan lakattua 1980-luvulla monet rakennukset jäivät pois käytöstä.[8]

Vuonna 2009 Koura, muun Nurmon kunnan mukana, liitettiin osaksi Seinäjokea.[8]

Kulttuuriympäristöä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuitulan vanha torppa sekä Lakki-Sussunmäen alue, joka yhdistää vanhempaa työläisasusta ja jälleenrakennuskauden taloja, ovat määritelty maakunnallisesti merkittäviksi kulttuuriympäristön kohteiksi. Kourassa sijaitsee myös muun muassa joitakin pohjalaistaloja.[8]

Kuvia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kouran koulu
    Kouran koulu
  • Kouran liikuntahalli
    Kouran liikuntahalli
  • Kouran Minimarket
    Kouran Minimarket

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Koura SKV Kiinteistönvälitys. Viitattu 19.4.2019.[vanhentunut linkki]
  2. ↑ Kehittämisyhdistys Liiveri ry: Koura liiveri.net. Arkistoitu 19.4.2019. Viitattu 19.4.2019.
  3. ↑ Kouran Minimarket täytti yhden vuoden Liiveri. 10.12.2024. Viitattu 8.7.2025.
  4. ↑ Peltokangas, Heikki: Seinäjoen asukasluku pullistelee yllättävästi Ilkka-Pohjalainen. 28.5.2023. Viitattu 30.5.2023.
  5. ↑ a b Löfhjelm, Jonna: Asuinalueiden indentiteettien jäljillä. Opinnäytetyö. Oulun yliopisto 2018.
  6. ↑ Tietoa Taskuun Seinäjoen kaupunki 2016 (Arkistoitu – Internet Archive)
  7. ↑ Finlandia 1986, s. 164
  8. ↑ a b c d e f g h Keski-Nurmon, Veneskosken ja Kouran rakennetun kulttuuriympäristön selvitys 2011. Stadionark. Seinäjoen kaupunki. 24.10.2011 / 25.9.2013.
  9. ↑ Finlandia 1986, s. 165
  10. ↑ a b Kouran koulu Seinäjoen kaupunki. Viitattu 8.7.2025.
  11. ↑ Peltokangas, Heikki: Kauppiaaksi ryhtynyt laivuri meinasi "lentää pyllylleen" avajaispäivän väenpaljoudesta – 13 vuoden kyläkaupaton aika on ohi Kourassa ilkkapohjalainen.fi. 6.12.2023. Viitattu 8.7.2025.
  12. ↑ Koura Liiveri. Viitattu 8.7.2025.
  13. ↑ Mäki, Aki: Kun Koura oli vilkas kauppakeskus. Porstua-verkkopalvelu. [Julkaistu alun perin Nurmon Joulu 1990 -lehdessä, s. 52–54.]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Koura_(Nurmo)&oldid=23414684”