Nurmo
Nurmo | |
---|---|
Entinen kunta – nykyiset kunnat: Seinäjoki |
|
![]() |
![]() |
sijainti |
|
Sijainti | |
Lääni | Länsi-Suomen lääni |
Maakunta | Etelä-Pohjanmaan maakunta |
Seutukunta | Seinäjoen seutukunta |
Kuntanumero | 544 |
Hallinnollinen keskus | Nurmon kirkonkylä |
Perustettu | 1868 |
Liitetty | 2009 |
– liitoskunnat |
Seinäjoki Ylistaro Nurmo |
– syntynyt kunta | Seinäjoki |
Pinta-ala |
361,88 km² [1] (1.1.2008) |
– maa | 347,07 km² |
– sisävesi | 14,81 km² |
Väkiluku |
12 675 [2] (31.12.2008) |
– väestötiheys | 36,52 as./km² (31.12.2008) |
Ikäjakauma | 2007 [3] |
– 0–14-v. | 22,9 % |
– 15–64-v. | 66,1 % |
– yli 64-v. | 11,0 % |
Nurmo on entinen Suomen kunta, joka sijaitsi Etelä-Pohjanmaahan kuuluvassa Seinäjoen seutukunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Sen asukasluku oli 12 675 ja pinta-ala 361,88 km², josta 14,81 km² vesistöjä (31.12.2008). Kunta yhdistyi kuntaliitoksessa Ylistaron ja Seinäjoen kanssa uudeksi Seinäjoeksi vuonna 2009. Nurmon naapurikuntia olivat Alavus, Ilmajoki, Kuortane, Lapua, Seinäjoki ja Ylistaro.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nurmon kirkonkylä on muotoutunut vuonna 1779 valmistuneen Nurmon kirkon läheisyyteen. Vanhoissa ruotsinkielisissä asiakirjoissa Nurmo-nimestä on käytetty myös ruots. kirjoitusasua Nurmå.
1590-luvun alusta Nurmo kuului itsenäisen Lapuan hallintopitäjään. Suur-Lapuaan kuuluivat Kauhavan, Härmän, Kuortaneen, Nurmon ja Töysän kappelit.
Nurmon pelttarit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nurmon kotiteollisuusaloista valtakunnallisestikin merkittävä oli metallituotteiden valmistus valamalla. Tuotteiden raaka-aineena käytettiin pronssia ja messinkiä, joiden kansanomainen yhteisnimitys oli vaski. Nurmossa vaskenvalajia kutsuttiin pelttareiksi. Vaskesta valettiin eniten kulkusia ja soivia kelloja aisakelloista vellikelloihin sekä hevosvaljaiden osia.[4]
Vanhimpia merkittäviä pelttareita olivat Ilmajoen Könnin mestareilta oppinsa saaneet Jaakko Ojala (Kantolan seppä) ja kelloseppänäkin toiminut Juho Jaskari (Typpälehen seppä) sekä isältään oppinsa saanut metallialan monitaituri Juha Kaunismäki. Hän aloitti valutyöt jo 13-vuotiaana ja lähti 20-vuotiaana täysinoppineena valajana hakemaan lisäoppia Peräseinäjoen monitaitoiselta Salomon Ala-Kortesmaalta, joka valutöiden lisäksi oli hopea- ja kultaseppä ja teki pyssyjäkin. Myöhemmin Juha Kaunismäki tekikin kellosepille kellojen kuoria. Vuosisadan lopulla hän teki myös yksi- ja kaksipiippuisia pistooleja sekä revolvereja. Kaunismäki opetti valajan työn ainakin seitsemälle oppipojalle.[4]
Vilkkaimmillaan Nurmon vaskenvalanta oli 1800-luvun viimeisinä vuosikymmeninä, jolloin työtä riitti parillekymmenelle pelttarille. Välittäjät kuljettivat työn tuloksia myytäväksi aina Itä-Suomeen saakka. Paluukuormana välittäjät toivat valajille romumetallia raaka-aineeksi. Pelttarit toimivat 1890-luvun alkuun saakka myös teollisuuden alihankkijoina toimittamalla Seinäjoella sijaitsevalle Östermyran ruutitehtaalle mustaruutirakeiden hionnassa käytettäviä pieniä metallikuulia.[4]
1900-luvulla Nurmon valutuotanto väheni. Pentti Virrankoski arvelee syyksi toisaalta hevoskulttuurin taantumista ja toisaalta messinkituotteiden teollisen valmistuksen tehokkuutta. Nurmon viimeiset merkittävät pelttarit työskentelivät vielä vuonna 1940.[4]
Hyöty sijainnista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Johtuen sijainnistaan aivan Seinäjoen kaupungin vieressä Nurmo oli voimakkaasti kasvava muuttovoittoinen kunta 1960-luvulta alkaen ja siksi juuri siellä oli Etelä-Pohjanmaan kuntien nuorin ikärakenne. Yksi Nurmon kasvun mahdollistaneista asutuskeskuksista oli Hyllykallio.
Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nurmon alueen perinneruoka on uunissa paistettu ohrajauhotaikinasta tehty pannukakku, ohorakropsu. Alueella toimii hyvin aktiivinen kotiseutuyhdistys Nurmoo-seura, joka ylläpitää Nurmon museota. Seuralla ja Nurmon Leijonilla on myös jokavuotinen yhteishanke eli Nurmon Joulu -lehti.
Nurmon kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Nurmon kirkonkylä eli Nurmon keskusta
- Hyllykallio
- Koura
- Ruuhikoski
- Koliini
- Kiikku
- Keski-Nurmo
- Viitalankylä
- Knuuttila
- Soininkylä
- Ylijoki
Nurmonjokilaakson kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nurmonjokilaakson eli Nurmon Alapään kyliä ovat
- Kirkonmäki
- Loukko
- Latikka
- Hippi
- Teppo
- Jaskari
- Koskela
- Martikkala
- Mannila
- Hemminginmäki
- Pihlajanmäki
- Mäenkylä
- Manunkylä
Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Nurmonjoki
- Nurmon kirkko
- Painijapatsas
- Nurmon museo
- Etelä-Pohjanmaan traktorimuseo
- Paukanevan pitkospuut
- Ruuhikosken golfkenttä
Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nurmo yhdistetään lukuisiin urheilijoihin ja urheiluseuroihin.
Urheilijat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Juha Ahokas
- Aatos Yli-Jaskari
- Tauno Jaskari
- Johanna Manninen
- Erkki Penttilä
- Hermanni Pihlajamäki
- Kustaa Pihlajamäki
- Tero Pitkämäki
- Sini Pöyry
- Jouko Salomäki
Urheiluseurat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Nurmon Jymy
- Nurmon Pallo, 1986 perustettu jalkapalloseura[5]
- Nurmon Urheilijat -99
- Kouran Louhi
- Team Atria
Liikuntapaikat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nurmolaisia henkilöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Liisa Kauppinen, järjestöneuvos
- Marja Kiiskilä, muusikko
- Olli Mäkelä, kirjailija
- Pentti Mäki-Hakola, kansanedustaja, valtiopäiväneuvos
- Pertti Mäki-Hakola, kansanedustaja
- Jake Nyman, musiikkitoimittaja ja tietokirjailija
- Matti Nyrhinen, urheilutoimittaja
- Satu Paavola, näyttelijä
- Harri J. Rantala, elokuvaohjaaja
- Erkki Susi, päätoimittaja
- Jukka Vihriälä, kansanedustaja
Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nurmon pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla maitokropsu.[6]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2008 1.1.2008. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2009.
- ↑ Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.12.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 8.1.2009.
- ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2007. Tilastokeskus. Viitattu 15.12.2017.
- ↑ a b c d Virrankoski, Pentti: Käsitöistä leivän lisää. Suomen ansiokotiteollisuus 1865–1944, s. 600–601, 612–615. Historiallisia tutkimuksia 186. Helsinki: Suomen Historiallinen Seura, 1994.
- ↑ Nurmon Pallo, Historia; Nurmonpallo.com
- ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 152. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Nurmo Wikimedia Commonsissa
- Nurmoo-Seuran kotisivut
- Nurmon Jymyn kotisivut
- Veneskoski-Viitala -seura ry:n kotisivut
- Koura seura ry:n kotisivut
Suuralueet | Kaupunginosat | |
1. Ylistaro | 1. Kirkonkylä - 2. Asemanseutu - 3. Alapää - 4. Kainasto - 5. Teräsmäki | |
2. Kylänpää | 6. Untamala - 7. Kylänpää - 8. Hanhikoski | |
3. Lakeus | 9. Kitinoja - 10. Halkosaari - 11. Kiikku - 12. Niemistönmaa | |
4. Läntinen | 13. Alakylä - 14. Jouppi - 15. Jouppila - 16. Kultavuori - 17. Huhtala - 18. Pruukinranta | |
5. Kantakaupunki | 19. Keskusta - 20. Itikka - 21. Marttila - 22. Pohja - 23. Rengastie - 24. Uppa - 25. Puukapernaumi - 26. Kivistö läntinen - 27. Hallila | |
6. Kasperi | 28. Kivistö itäinen - 29. Kasperi - 30. Hallilanvuori | |
7. Östermyra | 31. Törnävä - 32. Simuna - 33. Pajuluoma - 34. Soukkajoki - 35. Kärki | |
8. Keskiseinäjoki | 36. Ämmälänkylä - 37. Lehtimäenkylä - 38. Honkakylä - 39. Riskunmäki - 40. Viitala | |
9. Peräseinäjoki | 41. Kirkonkylä - 42. Haapaluoma - 43. Luomankylä | |
10. Kihniä | 44. Kihniänkylä - 45. Siltala-Juupakylä | |
11. Nurmo | 45. Nurmonjokilaakso - 47. Kirkonkylä - 48. Teppo - 49. Koliini | |
12. Ruuhikoski | 50. Huumo - 51. Veneskoski | |
13. Hyllykallio | 52. Hyllykallio - 53. Kertunlaakso - 54. Tanelinranta - 55. Roves - 56. Kapernaumi | |
14. Kuoras | 57. Viitalankylä - 58. Koura - 59. Ylijoki |
Puistot ja luonto | Björkqvistin puisto - Jouppilanranta - Kampusranta - Keskuspuisto - Kirkkopuisto - Lakeudenpuisto - Liikennepuisto - Mannerheimin puisto - Muusanpuisto - Myllysaari - Olavi Pihan puisto - Pajuluoman puisto - Rakuunapuisto - Ruutipuiston luonnonsuojelualue - Sahalampi - Simunanpuisto - Tangopiha - Törnävän kartanopuisto - Vanhan sairaalan alue |
Järvet | Haapalampi - Haukilampi - Hirvijärvi - Juupajärvi - Kakkurinjärvi - Kalajärvi - Kotilammi - Kyrkösjärvi - Martikkalanjärvi - Rautaisenjärvi - Sammattijärvi - Valkiajärvi - Varpulanjärvi - Varrasjärvi - Vähäjärvi |
Saaret | Isosaari - Myllysaari - Törnävänsaari |
Virtavedet | Ahvenjoki - Friskinkoski - Haapaluoma - Juupaluoma - Kihniänjoki - Kruutikoski - Kyrönjoki - Lehmijoki - Luomanjoki - Myllykoski - Nurmonjoki - Pajuluoma - Seinäjoki - Teeriluoma - Vuorikoski - Voimankoski |
Kuntaliitokset | Nurmon kunta – Peräseinäjoen kunta - Seinäjoen kauppala – Seinäjoen maalaiskunta - Ylistaron kunta |
Päätiet | ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() |
Rautatieliikennepaikat ja lentoasemat | Louon rautatieasema - Peräseinäjoen rautatieasema - Pohjois-Louko - Seinäjoen lentoasema - Seinäjoen rautatieasema - Ylistaron rautatieasema |
Seinäjoen kautta kulkevat rautatiet | Haapamäki–Seinäjoki-rata - Pohjanmaan rata – Suupohjan rata - Tampere–Seinäjoki-rata - Vaasan rata |
Korkeakoulut | Seinäjoen ammattikorkeakoulu - Seinäjoen yliopistokeskus |
Toisen asteen oppilaitokset | Seinäjoen lukio - Nurmon lukio - Ylistaron lukio - Koulutuskeskus Sedu |
Aikuiskoulutus | Sedu Aikuiskoulutus |
Peruskoulut | Alakylän koulu - Alaviitalan koulu - Aseman koulu - Etelä-Pohjanmaan Steinerkoulu - Haapaluoman koulu - Halkosaaren koulu - Honkakylän koulu - Hyllykallion koulu - Isokylän koulu - Joupin koulu - Keski-Nurmon koulu - Kihniän koulu - Kirja-Matin koulu - Kitinojan koulu - Kivistön koulu - Kouran koulu - Kärjen koulu - Lintuviidan koulu - Marttilan koulu - Niemistön koulu - Nurmon yläaste - Pajuluoman koulu - Pohjan koulu - Rastipuiston koulu - Seinäjoen ammattikoulu - Seinäjoen lyseo - Seinäjoen yhteiskoulu - Tanelinrannan koulu - Toivolanrannan koulu - Topparlan koulu - Toukolanpuiston koulu - Törnävän koulu - Valkiavuoren koulu - - Ylistaron yläaste |
Kaupunki ja hallinto | Kaupunginvaltuusto – Vaakuna |
Media | Epari - Ilkka - Radio Seinäjoki - Seinäjoen Sanomat - Seinäjokinen |
|