Nurmo

Nurmo
Entinen kunta – nykyiset kunnat: Seinäjoki
vaakuna	sijainti
Sijainti	62°49′40″N, 022°54′30″E
Lääni	Länsi-Suomen lääni
Maakunta	Etelä-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta	Seinäjoen seutukunta
Hallinnollinen keskus	Nurmon kirkonkylä
Perustettu	1868
Liitetty	2009
– liitoskunnat	Seinäjoki Ylistaro Nurmo
– syntynyt kunta	Seinäjoki
Pinta-ala	361,88 km²  (1.1.2008)
– maa	347,07 km²
– sisävesi	14,81 km²
Väkiluku	12 675   (31.12.2008)
– väestötiheys	36,52 as./km² (31.12.2008)
Ikäjakauma	2007
– 0–14-v.	22,9 %
– 15–64-v.	66,1 %
– yli 64-v.	11,0 %
Infobox OK

Kerrostalo Nurmossa.

Nurmo on entinen Suomen kunta, joka sijaitsi Etelä-Pohjanmaahan kuuluvassa Seinäjoen seutukunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Sen asukasluku oli 12 675 ja pinta-ala 361,88 km², josta 14,81 km² vesistöjä (31.12.2008). Kunta yhdistyi kuntaliitoksessa Ylistaron ja Seinäjoen kanssa uudeksi Seinäjoeksi vuonna 2009. Nurmon naapurikuntia olivat Alavus, Ilmajoki, Kuortane, Lapua, Seinäjoki ja Ylistaro.

Historia

Nurmon kirkonkylä on muotoutunut vuonna 1779 valmistuneen Nurmon kirkon läheisyyteen. Vanhoissa ruotsinkielisissä asiakirjoissa Nurmo-nimestä on käytetty myös ruots. kirjoitusasua Nurmå.

1590-luvun alusta Nurmo kuului itsenäisen Lapuan hallintopitäjään. Suur-Lapuaan kuuluivat Kauhavan, Härmän, Kuortaneen, Nurmon ja Töysän kappelit.

Nurmon pelttarit

Nurmon kotiteollisuusaloista valtakunnallisestikin merkittävä oli metallituotteiden valmistus valamalla. Tuotteiden raaka-aineena käytettiin pronssia ja messinkiä, joiden kansanomainen yhteisnimitys oli vaski. Nurmossa vaskenvalajia kutsuttiin pelttareiksi. Vaskesta valettiin eniten kulkusia ja soivia kelloja aisakelloista vellikelloihin sekä hevosvaljaiden osia.

Vanhimpia merkittäviä pelttareita olivat Ilmajoen Könnin mestareilta oppinsa saaneet Jaakko Ojala (Kantolan seppä) ja kelloseppänäkin toiminut Juho Jaskari (Typpälehen seppä) sekä isältään oppinsa saanut metallialan monitaituri Juha Kaunismäki. Hän aloitti valutyöt jo 13-vuotiaana ja lähti 20-vuotiaana täysinoppineena valajana hakemaan lisäoppia Peräseinäjoen monitaitoiselta Salomon Ala-Kortesmaalta, joka valutöiden lisäksi oli hopea- ja kultaseppä ja teki pyssyjäkin. Myöhemmin Juha Kaunismäki tekikin kellosepille kellojen kuoria. Vuosisadan lopulla hän teki myös yksi- ja kaksipiippuisia pistooleja sekä revolvereja. Kaunismäki opetti valajan työn ainakin seitsemälle oppipojalle.

Vilkkaimmillaan Nurmon vaskenvalanta oli 1800-luvun viimeisinä vuosikymmeninä, jolloin työtä riitti parillekymmenelle pelttarille. Välittäjät kuljettivat työn tuloksia myytäväksi aina Itä-Suomeen saakka. Paluukuormana välittäjät toivat valajille romumetallia raaka-aineeksi. Pelttarit toimivat 1890-luvun alkuun saakka myös teollisuuden alihankkijoina toimittamalla Seinäjoella sijaitsevalle Östermyran ruutitehtaalle mustaruutirakeiden hionnassa käytettäviä pieniä metallikuulia.

1900-luvulla Nurmon valutuotanto väheni. Pentti Virrankoski arvelee syyksi toisaalta hevoskulttuurin taantumista ja toisaalta messinkituotteiden teollisen valmistuksen tehokkuutta. Nurmon viimeiset merkittävät pelttarit työskentelivät vielä vuonna 1940.

Hyöty sijainnista

Johtuen sijainnistaan aivan Seinäjoen kaupungin vieressä Nurmo oli voimakkaasti kasvava muuttovoittoinen kunta 1960-luvulta alkaen ja siksi juuri siellä oli Etelä-Pohjanmaan kuntien nuorin ikärakenne. Yksi Nurmon kasvun mahdollistaneista asutuskeskuksista oli Hyllykallio.

Muuta

Nurmon alueen perinneruoka on uunissa paistettu ohrajauhotaikinasta tehty pannukakku, ohorakropsu. Alueella toimii hyvin aktiivinen kotiseutuyhdistys Nurmoo-seura, joka ylläpitää Nurmon museota. Seuralla ja Nurmon Leijonilla on myös jokavuotinen yhteishanke eli Nurmon Joulu -lehti.

Nurmon kylät

• Nurmon kirkonkylä eli Nurmon keskusta
• Hyllykallio
• Koura
• Ruuhikoski
• Koliini
• Kiikku
• Keski-Nurmo
• Viitalankylä
• Knuuttila
• Soininkylä
• Ylijoki

Nurmonjokilaakson kylät

Nurmonjokilaakson eli Nurmon Alapään kyliä ovat

• Kirkonmäki
• Loukko
• Latikka
• Hippi
• Teppo
• Jaskari
• Koskela
• Martikkala
• Mannila
• Hemminginmäki
• Pihlajanmäki
• Mäenkylä
• Manunkylä

Nähtävyydet

Nurmon kirkko

• Nurmonjoki
• Nurmon kirkko
• Painijapatsas
• Nurmon museo
• Etelä-Pohjanmaan traktorimuseo
• Paukanevan pitkospuut
• Ruuhikosken golfkenttä

Urheilu

Nurmo yhdistetään lukuisiin urheilijoihin ja urheiluseuroihin.

Urheilijat

• Juha Ahokas
• Aatos Yli-Jaskari
• Tauno Jaskari
• Johanna Manninen
• Erkki Penttilä
• Hermanni Pihlajamäki
• Kustaa Pihlajamäki
• Tero Pitkämäki
• Sini Pöyry
• Jouko Salomäki

Urheiluseurat

• Nurmon Jymy
• Nurmon Pallo, 1986 perustettu jalkapalloseura
• Nurmon Urheilijat -99
• Kouran Louhi
• Team Atria

Liikuntapaikat

• Haalin kenttä
• Nurmon liikuntahalli
• Ruuhikosken golfkenttä
• Skaala-areena
• Qmax Arena

Nurmolaisia henkilöitä

• Liisa Kauppinen, järjestöneuvos
• Marja Kiiskilä, muusikko
• Olli Mäkelä, kirjailija
• Pertti Mäki-Hakola, kansanedustaja
• Jake Nyman, toimittaja
• Matti Nyrhinen, urheilutoimittaja
• Satu Paavola, näyttelijä
• Harri J. Rantala, elokuvaohjaaja
• Erkki Susi, päätoimittaja
• Jukka Vihriälä, kansanedustaja

Ruokakulttuuri

Nurmon pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla maitokropsu.

Katso myös

• Nurmon ruokatehdas
• ProNurmo
• Seinäjoen-Nurmon yrittäjät

• Nurmoo – Huuto lakeudelta
• Kotiinpaluu (vuoden 2010 elokuva)

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Nurmo Wikimedia Commonsissa

• Nurmoo-Seuran kotisivut
• Nurmon Jymyn kotisivut
• Veneskoski-Viitala -seura ry:n kotisivut
• Koura seura ry:n kotisivut

Seinäjoki

Kaupunginosat ja suuralueet

Suuralueet	Kaupunginosat
1. Ylistaro	1. Kirkonkylä - 2. Asemanseutu - 3. Alapää - 4. Kainasto - 5. Teräsmäki
2. Kylänpää	6. Untamala - 7. Kylänpää - 8. Hanhikoski
3. Lakeus	9. Kitinoja - 10. Halkosaari - 11. Kiikku - 12. Niemistönmaa
4. Läntinen	13. Alakylä - 14. Jouppi - 15. Jouppila - 16. Kultavuori - 17. Huhtala - 18. Pruukinranta
5. Kantakaupunki	19. Keskusta - 20. Itikka - 21. Marttila - 22. Pohja - 23. Rengastie - 24. Uppa - 25. Puukapernaumi - 26. Kivistö läntinen - 27. Hallila
6. Kasperi	28. Kivistö itäinen - 29. Kasperi - 30. Hallilanvuori
7. Östermyra	31. Törnävä - 32. Simuna - 33. Pajuluoma - 34. Soukkajoki - 35. Kärki
8. Keskiseinäjoki	36. Ämmälänkylä - 37. Lehtimäenkylä - 38. Honkakylä - 39. Riskunmäki - 40. Viitala
9. Peräseinäjoki	41. Kirkonkylä - 42. Haapaluoma - 43. Luomankylä
10. Kihniä	44. Kihniänkylä - 45. Siltala-Juupakylä
11. Nurmo	45. Nurmonjokilaakso - 47. Kirkonkylä - 48. Teppo - 49. Koliini
12. Ruuhikoski	50. Huumo - 51. Veneskoski
13. Hyllykallio	52. Hyllykallio - 53. Kertunlaakso - 54. Tanelinranta - 55. Roves - 56. Kapernaumi
14. Kuoras	57. Viitalankylä - 58. Koura - 59. Ylijoki

Luonto

Nähtävyydet ja tapahtumat

Historia

Urheilu

Liikenne ja logistiikka

Päätiet	- - - - 672 - 694 - 6981
Rautatieliikennepaikat ja lentoasemat	Louon rautatieasema - Peräseinäjoen rautatieasema - Pohjois-Louko - Seinäjoen lentoasema - Seinäjoen rautatieasema - Ylistaron rautatieasema
Seinäjoen kautta kulkevat rautatiet	Haapamäki–Seinäjoki-rata - Pohjanmaan rata – Suupohjan rata - Tampere–Seinäjoki-rata - Vaasan rata

Koulutus

Muuta Seinäjokeen liittyvää

Kaupunki ja hallinto	Kaupunginvaltuusto – Vaakuna
Media	Epari - Ilkka - Radio Seinäjoki - Seinäjoen Sanomat - Seinäjokinen