Konrad Tallroth
| Konrad Tallroth | |
|---|---|
 Konrad Tallroth 1890-luvun lopulla. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 12. marraskuuta 1872 Nurmo |
| Kuollut | 27. tammikuuta 1926 (53 vuotta) Helsinki |
| Ammatti | elokuvaohjaaja näyttelijä |
| Vanhemmat | Albert Emil Tallroth Alma Cecilia Forsman |
| Sukulaiset | Albert Tallroth (veli) Mauri Honkajuuri (veli) |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
Konrad Tallroth (12. marraskuuta 1872 Nurmo – 27. tammikuuta 1926 Helsinki) oli suomalainen elokuvaohjaaja, käsikirjoittaja ja näyttelijä.[1][2]
Konrad Tallrothin vanhemmat olivat rovasti Albert Emil Tallroth ja Cecilia Forsman. Tallroth harjoitti draamaopintoja Kööpenhaminassa, Berliinissä, Pariisissa ja Italiassa useita vuosia. Tallrothin näyttelijäura alkoi 1893 Suomalaisessa teatterissa josta hän siirtyi sitten 1897 Ruotsalaiseen teatteriin. Suomeksi hän esiintyi sen jälkeen vain satunnaisena vierailijana Kansan Näyttämöllä. Tallroth toimi myös Svenska Inhemska Teaternin johtajana Turussa 1909–1910 ja hän piti vierailunäytäntöjä useilla eri näyttämöillä. Hän esiintyi pääosissa useissa August Strindbergin, Henrik Ibsenin ja Bjørnstjerne Bjørnsonin näytelmissä sekä Othellon, Daniel Hjortin, Hamletin, Johan Ulfstjernan ja Don Carloksen rooleissa.[3][1][2]
Tallroth aloitti elokuvauransa esiintymällä näyttelijänä vuonna 1913 valmistuneissa elokuvissa Nuori luotsi ja Kesä. Saman vuoden kesällä hän ohjasi omaan käsikirjoitukseensa perustuneen elokuva Kun onni pettää, joka sai ensi-iltansa marraskuussa 1913. Vuonna 1916 Tallroth ohjasi seuraavan elokuvansa Eräs elämän murhenäytelmä, joka joutui kuitenkin vaikeuksiin sensuurin kanssa eikä sitä voitu esittää Suomessa.
Tallroth siirtyi puoleksi vuodeksi Tukholmaan Svenska Biografteater -yhtiön palvelukseen. Hän ohjasi Ruotsissa toukokuun ja marraskuun 1916 välillä kahdeksan elokuvaa, joista kaksi, Vem sköt? ja Allt hämnar sig, ovat säilyneet ja kolmannesta (Paradisfågeln) on säilynyt osa. Palattuaan Suomeen Tallroth ohjasi vielä kolme elokuvaa ja esiintyi myös näyttelijänä monissa elokuvissa.[2]
Konrad Tallroth kuoli sydänkohtaukseen 53-vuotiaana tammikuussa 1926 Helsingissä.[1]
Tallrothin ohjaamia elokuvia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kun onni pettää (1913)
- Eräs elämän murhenäytelmä (1916)
- Millers dokument (1916)
- Chanson triste (1917)
- Vem sköt? (1917)
- Sin egen slav (1917)
- Skuggan av ett brott (1917)
- Paradisfågeln (1917)
- Allt hämnar sig (1917)
- Miljonarvet (1917)
- Venusta etsimässä eli erään nuoren miehen ihmeelliset seikkailut (1919)
- Rakkauden kaikkivalta – Amor omnia (1922)
- Suursalon häät (1924)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kotimaisen elokuvateollisuutemme alkutaipaleilta, Elokuva, 01.01.1927, näytenumero 2, s. 13, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Hannu Salmi: Kaunis alku kotimaiselle teollisuudelle - Suomalaisen näytelmäelokuvatuotannon varhaisvaiheet (1907-13) kansallisena projektina. Wider Screen 1/1998
- Elonet: Luettelo elokuvista joissa Konrad Tallroth on ollut mukana
- ↑ a b c Konrad Tallroth kuollut, Iltalehti, 27.1.1926, nro 21, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 27.1.2026
- ↑ a b c Konrad Tallroth, Helsingin Sanomat, 28.1.1926, nro 27, s. 8, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 28.1.2026
- ↑ Konrad Tallroth 50-vuotias, Iltalehti, 11.11.1922, nro 262, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Henkilöt | |
