ProNurmo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

ProNurmo on kansanliike, joka syntyi vuonna 2006 puolustamaan Nurmon kunnan itsenäisyyttä.

Syyt kansanliikkeen syntyyn olivat Seinäjoen ja Nurmon yhteistyötoimikunnan linjauksissa. Yhteistyötoimikunnan esitysten ja Nurmon kunnanhallituksen, myöhemmin myös kunnanvaltuuston, päätösten välillä oli erilaisia tulkintoja.

Henkilöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liikkeen vetovastuuseen asettui ex-kansanedustaja ja valtuutettu Pertti Mäki-Hakola (kok.). Muita merkittäviä paikallisia valtuutettuja liikkeessä ovat Aki Ylinen (kesk.), Jussi Juurakko (kesk.) Jouko Peltonen (kesk.), Aira Keski-Luoma (KD) ja Anne-Mari Haapala (KD).

Myös valtuuston entinen puheenjohtaja, kunnallisneuvos ja rehtori Kustaa Rasku (kok.) oli näkyvästi liikkeen toiminnassa mukana.

Neuvoa-antava kansanäänestys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sunnuntaina 21. huhtikuuta 2007 järjestetyssä neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä monien ulkopuolisten yllätykseksi nurmolaiset tyrmäsivät selvästi kuntaliitoksen.

Äänien prosenttijakauma oli 63,1 % – 34,8 % (vuonna 1992 70 % – 30 %). Ei osaa sanoa sai 2,1 %.

Äänestysprosentti oli 72 % (vuonna 1992 67 %).

Yhteistyötoimikunta kokoontui 25. huhtikuuta ja esitti liitoshankkeen jatkamista. Toisaalta Nurmon kunnanjohtaja ehti jo ilmoittaa esittävänsä seuraavassa kunnanhallituksessa hankkeesta luopumista.

Valtuuston käsittely[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nurmon kunnanvaltuusto päätti 21. toukokuuta 2007 liittyä Seinäjokeen äänin 18-17 ProNurmo-liikkeen vastustuksesta huolimatta. Päätös johti eriäviin mielipiteisiin(Jouko Peltonen ja Pertti Mäki-Hakola) ja Pertti Mäki-Hakolan välittömään eroon kokoomuksen valtuustoryhmästä.

Kesäkuussa poliittinen kuohunta johti kahden uuden valtuustoryhmän syntyyn. Samalla vanhat valtuustoryhmät hajosivat pahoin.

Nurmolaisten ääni -valtuustoryhmän muodostivat kokoomuslaiset Juhani Kukkasela (pj.) ja Pertti Mäki-Hakola.

Nurmo 2007 -valtuustoryhmän muodostivat puheenjohtaja Anne-Mari Haapala (kd), Aki Ylinen (kesk.), Jyri Pellinen (kesk), Jouko Peltonen (kesk), Leena Sjöstedt (kesk), Arto Prusti (kesk), Heikki Keskinen (kok), Jani Ylimäki (kok) sekä varavaltuutettu Aira Keski-Luoma (kd).

Toimintamuodot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liike julkaisi ennakkoäänestyksen alkaessa ProNurmo -tiedotuslehden, joka jaettiin jokaiseen kotitalouteen. Liitosselvitystyöryhmän tavoin myös kansanliike järjesti omia yleisötilaisuuksia ennen äänestystä.

Liikkeen sanoma syntyi ilmeisestä tarpeesta löytää kanava vaihtoehtoiselle tiedottamiselle. Liike katsoi, ettei yhteistyön kaikkia muotoja selvitetty aidosti. Samoin liitoksen hyödyt ja haitat nurmolaisille jäivät liikkeen näkökulmasta epäselviksi.

ProNurmon johtaja Pertti Mäki-Hakola valitti kunnanvaltuuston päätöksestä Vaasan hallinto-oikeuteen. Perusteluna oli päätöksen syntyminen väärässä järjestyksessä ja siten päätös olisi valituksen mukaan lain vastainen.

Elokuun 13. päivänä kunnanhallitus käsitteli valituksen vastinetta. Hallitus oli erimielinen ja siksi vastineesta syntyi äänestyksen seurauksena eriävä mielipide. Samana päivänä Mäki-Hakola esiintyi TV2:n ajankohtaisohjelmassa hyvin pontevasti Nurmon itsenäisyyden puolesta.

Kesäkuun lopussa pronurmolaiset alkoivat kerätä nimiä valtioneuvostolle osoitettavaa vetoomusta varten. Elokuun 20. päivänä ministeri Mari Kiviniemi otti vastaan ProNurmon kuusihenkisen lähetystön, joka luovutti noin 1400 nimeä käsittävän adressin. Kiviniemi suhtautui kielteisesti nurmolaisten vetoomukseen.

Elokuussa Länsi-Suomen lääninhallitus kuulutti lehdissä asukkaiden oikeutta esittää omat huomautuksensa. Syyskuun 13. päivään mennessä 18 nurmolaista oli esittänyt huomautuksensa kuntaliitoksesta. Seinäjoelta ja Ylistarosta ei tullut ainoatakaan huomautusta. ProNurmo-liike auttoi ihmisiä huomautuksissa laatimalla valmiin aloituspohjatekstin.

Myöhempi poliittinen kehitys:

Seuraavissa kunnallisvaaleissa Mäki-Hakola oli jo kokoomuksen listoilla ehdokkaana ja tuli huipputuloksella valituksi. Myös Keskinen ja Mäki-Jaskari tulivat valituksi.

Toisaalta Nurmo 2007 perusti yhdessä ylistarolaisten kanssa Lupa luottaa-valitsijayhdistysten yhteislistan.

Lokakuun 2008 vaaleissa yhteislistan kärkiehdokas Anne-Mari Haapala(LuLu) tuli valituksi kaupunginvaltuustoon noin 250 äänellä. Yli sata ääntä saivat myös Ritva Västi, Aki Ylinen ja Jouko Peltonen. Myöhemmin Haapala liittyi keskustan valtuustoryhmään.

Vuoden 2012 vaaleissa nurmolaisista kuntaliitoskriitikoista valtuustossa jatkoivat: Mäki-Hakola (kok.), Keskinen (kok.), Mäki-Jaskari(kok.) ja uusina valtuutettuina tulivat valituksi Ylinen ja Västi. Niukasti varapaikalle jäi Peltonen.

Huhtikuussa 2017 pidetyissä vaaleissa valtuustouraa jatkoivat edelleen Mäki-Hakola, Keskinen, Ylinen ja Västi. Peltonen nousi uutena valtuustoon.

Kokonaisuutena voi todeta että Nurmossa liitosta kannattaneiden valtuutettujen kannatus on kadonnut lähes täysin. Liitosmyönteiset eivät ole päässeet Nurmon alueen äänillä Seinäjoen valtuustoon. Liitosratkaisu jakaa edelleen poliittista kenttää.

Kesäkuussa 2021 kuntavaalit muutti Nurmon alueen valtuutettujen määrää ja poliittista rakennetta. Kuusi valtuutettua on kokoomuslaisia ja kolme keskustalaisia. Mäki-Hakola ei ollut enää ehdokkaana.