Haalin kenttä
| Haalin kenttä | |
|---|---|
| Rakennuksen tiedot | |
| Sijainti | Latikanmäentie 4, 60550 Nurmo |
| Koordinaatit | |
| Avattu | 1938 |
| Remontoitu | 1997, 2005 |
| Omistaja | Seinäjoen kaupunki |
| Kenttä | hiekka |
| Kustannukset | 40 000 € (2005) |
| Käyttäjät | |
 |
|
Haalin kenttä on urheilukenttä Seinäjoen Nurmossa. Se toimi aiemmin Nurmon Jymyn pesäpallojoukkueen kotikenttänä, mutta on nykyisin yleisurheilukäytössä.
Lajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nykyisin Haalin kenttä soveltuu pääasiassa yleisurheilukäyttöön. Haalilla on 300 metrin juoksurata. Lisäksi siellä on mahdollisuus pituushyppyyn, kolmiloikkaan sekä korkeus- ja seiväshyppyyn[1]. Myös kaikille heittolajeille on suorituspaikat. Kenttälajien suorituspaikoilla on myös pinnoite. Kentällä mahtuu myös pesäpalloa varten normaalia pienempi tenavakenttä.[2] Vanhan raviradan pohjaa pitkin kulkee kentän vieressä kilometrin mittainen pururata ja talvella latu. Lisäksi Haalilla on kentän läheisyydessä K10-mäkihyppymäki ja rantalentopallokenttä.[3]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Haalin kentän historia alkaa 1900-luvun alusta. Sitä ennen kentän paikalle eli Pihlajamäen kuivalle hiekkakankaalle oli suunniteltu jo hautausmaata. Vuosisadan alusta asti mäkeä kiersi kuitenkin aidattu maakunnallinen ravirata, jossa pidettiin raveja ja hevosnäyttelyjä. Vuonna 1910 kentän keskelle rakennettiin malliltaan pitkä paviljonki, jossa oli myös tuomaritorni. Vuonna 1916 venäläiset kasakat hevosineen majailivat Pihlajamäellä tarkkailemassa nurmolaisia, joten mäkeen rakennettiin majoituskorsut. Ravirata siirtyi 1920-luvun puolivälissä Seinäjoelle, jolloin Haalilla alettiin pelata pesäpallon edeltäjää pitkäpalloa. Lisäksi radalla pidettiin pyörä- ja moottoripyöräkilpailuja. Lisäksi Nurmon ratsastava suojelukunta piti kentällä harjoituksia.[4]
Varsinaista Haalin urheilukenttää alettiin rakentaa vuonna 1938, ja sittemmin kentästä tulikin Nurmon Jymyn pesäpallojoukkueen kotikenttä[4]. Kenttää kunnostettiin lähes vuosittain 1950-luvun vaihteessa, koska se oli mennyt sota-aikana huonoon kuntoon.[5] 1950-luvulla kentällä pelattiin ensimmäistä kertaa miesten pesäpallon pääsarjaa. Ensimmäinen Haalilla pelattu pääsarjaottelu oli Jymyn ja Jyväskylän Veikkojen välinen ottelu 22. toukokuuta. Tuo ottelu päättyi lukemiin 3–3 ja katsojia ottelussa oli 800. Parhaiten kauden aikana yleisö Haalille saapui seuraamaan paikallisottelua Ilmajoen Kisailijoita vastaan. Tuolloin katsojia oli 1650. Koko kauden yleisökeskiarvo oli 958 katsojaa. Kaudella 1956 tehtiin Haalin uusi yleisöennätys Jyväskylän Kirin vieraillessa Nurmossa. Katsomot olivat aivan täynnä, kun ihmisiä oli tullut ympäri Pohjanmaata seuraamaan ottelua.[6] Ottelun yleisömäärä oli 2000 katsojaa. Koko kauden yleisökeskiarvo oli 1071. Haalin uusi yleisöennätys Haalilla syntyi jälleen kaudella 1957, jolloin Ilmajoen Kisailijoiden vierailua Haalilla seurasi 2500 katsojaa. Tuolla kaudella katsojia kävi otteluissa keskimäärin 1117. Tämän jälkeen katsojamäärät putosivat vuosittain. Pääsarjaottelut Haalilla loppuivat kauden 1960 päätteeksi Jymyn pudottua pääsarjasta.[7] Kaudella 1956 Haalilla pelattiin myös naisten pääsarjaa.
Jymy pelasi kotiottelunsa Haalilla aina 1980-luvulle asti, jolloin pesäpallotoiminta siirtyi Hyllykalliolle. Kenttä kunnostettiin yleisurheilukäyttöön vuonna 1997.[4]
Haali-taloa rakennettiin 1999 ja myöhemmin puretun vanhan paviljongin tilalle liitettiin uusi paviljonki.[8]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Haalin kentän suorituspaikoille kestopäällyste Ilkka. Viitattu 24.7.2010.
- ↑ Haalin kenttä YU Seinäjoen liikuntatoimi. Viitattu 24.7.2010. [vanhentunut linkki]
- ↑ Haalin alue Epari. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 24.7.2010.
- ↑ a b c Raveja, kasakkoja, pesäpalloa-TANGOA... Ilkka. Viitattu 28.5.2010.
- ↑ Nurmon historia III s. 160
- ↑ Kirin kehittämistarina Jyväskylän Kiri. Viitattu 24.7.2010. [vanhentunut linkki]
- ↑ Miesten ottelut 1922-2009 MRasilainen. Arkistoitu 7.9.2016. Viitattu 24.7.2010.
- ↑ Haali-talo Alapää-seura. Arkistoitu 21.8.2011. Viitattu 5.8.2011.
