Wilhelm Lindstedt

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Wilhelm Lindstedt (3. toukokuuta 1838 Nousiainen8. tammikuuta 1915 Huittinen) oli suomalainen pappi ja opettaja.

Lindstedtin vanhemmat olivat varanimismies Wilhelm Lindstedt ja Elisabet Ekebom. Hänet vihittiin papiksi 1867 ja hän toimi aluksi Ilmajoen apulaisena. 1869 hänestä tuli Oulun ja Seinäjoen kappalainen. Samana vuonna hän sai Oulussa perustetuksi yksityisen suomenkielisen lyseon ja toimi sen rehtorina ja palkattomana opettajana vuoteen 1879, jolloin hänestä tuli Kuopion hiippakunnan asessori. 1884 Lindstedt nimitettiin Lapinlahden ja 1893 Huittisten kirkkoherraksi. Hän kirjoitti muun muassa teokset Havaintoja kristillis-siveellisen elämän alalta, tehty matkoilla Skandinaviassa ja Schweitsissä vv. 1887-88 (1889) sekä Kirkollinen diakonaatti, sen synty, kehitys ja nykyinen merkitys (1896). Suomalaisten koulujen historian kannalta merkittävä oli hänen teoksensa Oulun suomalaisen yksityislyseon synty ja sen ensimmäiset vaiheet (1907).

Lindstedtin ensimmäinen puoliso vuodesta 1868 oli Hilma Nyholm (k. 1910) ja toinen vuodesta 1913 Hilda Emilia Ekblom, viskaali Gustaf Robert Wallénin leski (k. 1943). Viipurin hiippakunnan piispa ja opetusministeri Yrjö Loimaranta (1874–1942), Orimattilan kirkkoherra Sakari Loimaranta (1885–1954) sekä opettaja, yritysjohtaja Lauri Loimaranta (1879–1939) olivat Lindstedtin poikia hänen ensimmäisestä avioliitostaan. Tytär Siiri Loimaranta (1873–1953) samasta avioliitosta oli puolestaan opettaja ja järjestötyöntekijä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ilmari Heikinheimo: Suomen elämäkerrasto. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955. Sivu 468.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]