Lindelöfin vanhemmat olivat kappalainen Johan Lindlöf ja Anna Margareta Hällfors ja puoliso vuodesta 1852 Matilda Josefina Ammondt (k. 1897). Lindelöf tuli ylioppilaaksi 1843, valmistui filosofian kandidaatiksi 1850 ja hänet vihittiin papiksi 1855. Teologian tohtoriksi hän väitteli 1863 ja sai rovastin arvon 1879. Lindelöf oli Helsingin yksityislyseon opettaja 1852–1853, Isonkyrön vt. kappalainen 1855 ja Turun lukion teologian lehtori 1858, astuen virkaan 1959, sekä lukion teologian apulaisopettaja 1866–1870. Turun tuomiokapitulin jäsenenä hän toimi 1859–1870 ja Hauhon kirkkoherrana vuodesta 1869, astuen virkaan 1872. Porvoon tuomiokapitulin asessori Lindelöf oli 1881–1887 ja Porvoon tuomiorovasti vuodesta 1886, astuen virkaan 1887. Hän oli pappissäädyssä Porvoon hiippakunnan papiston valtiopäiväedustaja 1877, 1882, 1885 ja 1888.[1][2][3]
