Leonard Lindelöf
Karl August Leonard Lindelöf (13. marraskuuta 1862 Turku – 11. elokuuta 1943 Helsinki) oli suomalainen filosofian maisteri, keksijä ja Helsingissä toimineen Lindelöfin konetehtaan perustaja.[1][2]
Lindelöfin vanhemmat olivat teologian tohtori, Porvoon tuomiorovasti Johan August Lindelöf (1824–1897) ja Matilda Josefina Ammondt. Hän pääsi ylioppilaaksi 1881 Hämeenlinnan normaalilyseosta ja valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi 1885 ja maisteriksi 1886.[1]
Lindelöf toimi valmistuttuaan jonkin aikaa opettajana Kuopiossa mutta hän muutti jo 1888 Helsinkiin jonne hän oli perustanut vuonna 1886 Lindelöfin konetehdas nimisen pienen yrityksen valmistamaan metrisiä mittausvälineitä ja fysikaalisia kojeita kouluja varten. Lindelöfin konetehdas siirtyi 1887 Helsingin Hermanniin jossa se toimi tehtaan päärakennuksen tuhonneeseen tulipaloon saakka 1895. Tehtaassa oli nyt jo noin satakunta työntekijää ja se valmisti muun muassa mittausvälineitä ja maatalouskoneita. Tulipalon jälkeen tehdas muutti kantakaupunkiin jossa se toimi ensin Itäisen Viertotien varrella ja sitten Lastenkodinkadun varrella. Vuonna 1924 tehdas siirtyi Suomen Kaapelitehtaan rakennukseen Pursimiehenkadulle.[2][3]
1900-luvun alussa Lindelöfin konetehdas erikoistui tupakkateollisuuden käyttämien savukkeenvalmistuskoneiden valmistamiseen. Lindelöfin konetehdas sai runsaasti sotatarviketilauksia molempien maailmansotien aikana ja se valmisti osia konekivääreihin ja konepistooleihin. Ensimmäisen maailmansodan aikana Lindelöfin konetehdas valmisti myös suuret määrät automaatti-, revolveri- ja kärkisorveja Venäjän armeijalle.[4] Suomen itsenäistymisen jälkeen tehtaan erikoisalaksi tuli asevalmistus. Lindelöf teki itse monia asetekniikkaan liittyviä keksintöjä ja hän kehitti muun muassa parannuksia Maxim-konekiväärin lukkoon. Toisen maailmansodan aikana konetehdas valmisti myös varaosia autoihin. Sotien jälkeen valmistettiin koneita erikoistarkoituksiin sekä erilaisia työkaluja.[2][3]
Lindelöfin konetehtaan teollinen toiminta päättyi muutamia vuosia Lindelöfin kuoleman jälkeen.[2] Leonard Lindelöf Konetehdas Osakeyhtiö on yhtiönä vielä olemassa. Yhtiön toimiala on nykyisin metallirakenteiden ja niiden osien valmistus ja se kuului 2000-luvun alussa tytäryhtiönä Mako-konserniin.lähde?
Leonard Lindelöf oli naimisissa vuodesta 1887 Zaida Ester Sofia Norrgrénin kanssa. Matemaatikko, yliopiston rehtori, kouluhallituksen ylijohtaja Lorenz Lindelöf oli Leonard Lindelöfin setä.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c LINDELÖF Karl August Leonard. Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu.
- ↑ a b c d Uppslagsverket Finland : hakusana Lindelöf, Leonard (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b Leonard Lindelöfin konetehdas Oy : Lyhyt historiikki tehtaan vuonna 1947 julkaistussa tuote-esitteessä
- ↑ Masinistit.com keskusteluplasta 21.9.2009 : Vanha tuntematon sorvi (Arkistoitu – Internet Archive)
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ragnar Öller : Lindelöfin konetehdas 1886–1946 : helsinkiläisen työpajan vaihtelevat kohtalot kuuden vuosikymmenen aikana – Lindelöfs maskinfabrik 1886–1946 : en Helsingforsverkstads skiftande öden under sex årtionden. Lindelöfin konetehdas, Helsinki 1945
|
