Hallstenin vanhemmat olivat kupariseppä Karl Erik Hallsten ja Brita Maria Harlin. Hän valmistui filosofian kandidaatiksi 1840 ja toimi sitten 1845-1852 Hämeenlinnan yläalkeiskoulun konrehtorina ja 1852-1856 rehtorina. Vaasan yläalkeiskoulun rehtori hän oli 1856-1872 ja Vaasan lyseon rehtori 1872-1874. Tämän jälkeen hän toimi Vaasan reaalikoulun perustamistyössä ja opetti uskontoa yläalkeiskoulussa. Uskonnon lisäksi Hallstenin mieliaineita opettajana olivat historia ja maantiede, joista hän laati oppikirjat Ny lärobok i historie och geografi (1847), Lärobok in Finlands historie och geografi (1847), Lärobok i geografi (1853), Lärobok i allmän och fädernetslandets historia (1862). Useat näistä teoksista myös suomennettiin. Hallsten osallistui Vaasan kunnallispolitiikkaan muun muassa kaupungin rahatoimikamarin jäsenenä ja puheenjohtajana. Valtiopäiväedustaja hän oli pappissäädyssä1872 ja 1877.[1][2]
Hallstenin puoliso vuodesta 1855 oli Sofia Vilhelmina Westerman (k. 1893). Kanslianeuvos, vakuutusylitarkastaja ja Suomalaisen puolueen kansanedustaja Onni Hallsten oli heidän poikansa.[2]
