Säätyvaltiopäivät 1872
| Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät 1872 | |
|---|---|
| Kesto | 1.2.1872–15.6.1872[1] |
| Aatelissääty | J. M. Nordenstam, Ritarihuone |
| Pappissääty | Edvard Bergenheim, Ritarihuone |
| Porvarissääty | H. W .J. Zilliacus, Ritarihuone |
| Talonpoikaissääty | Aukusti Mäkipeska, Mariankatu 13 |
| Keskeisiä päätöksiä | |
| valtiosääntö | |
Säätyvaltiopäivät 1872 olivat sääntömääräiset Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät. Näillä valtiopäivillä fennomaanit ja svekomaanit vakiinnuttivat asemansa keskeisimpinä valtiopäiväpuolueina, ja liberaalien asema heikkeni. Poliittinen kahtiajako alkoi voimistua. Talonpojat liittoutuivat usein papiston kanssa aatelistoa ja porvareita vastaan.[2] Agathon Meurman ja Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen olivat ensimmäisillä valtiopäivillään. He olivat johtavia fennomaaneja.[3]
Edustajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aatelissääty[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aatelissäädyn puhemies eli maamarsalkka oli J. M. Nordenstam. Aatelissäädyn valtiopäiväedustajiin kuuluivat hän mukaan luettuna seuraavat henkilöt:[4][5][6]
Pappissääty[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pappissäädyn edustajat valtiopäivillä olivat seuraavat:[7]
Piispat:
- Arkkipiispa Edvard Bergenheim, säädyn puhemies, ja Porvoon piispa Frans Ludvig Schauman.
Papiston edustajat:
- Turun arkkihiippakunnasta: tuomiorovasti Torsten Thure Renvall, Turun tuomiokirkkoseurakunnan kappalainen Gustaf Dahlberg, Maarian kirkkoherra Frans Wilhelm Gustaf Hjelt, Maskun kirkkoherra Elias Malakias Rosengren, Kokemäen kirkkoherra August Lilius, Messukylän kirkkoherra Josef Grönberg, Tammelan kirkkoherra August Edvard Granfelt, Espoon kappalainen Karl Fredrik Öller, Pohjan ja Tammisaaren kirkkoherra Herman Fredrik Sohlberg, Brändön kirkkoherra Alfred Brynolf Roos, Pietarsaaren maaseurakunnan kirkkoherra Viktor Laurentius Helander ja Vimpelin kappalainen Anders Oskar Törnudd.
- Porvoon hiippakunnasta: Lappträskin kirkkoherra Alexander Ferdinand Borenius, Parikkalan kirkkoherra Clas Collan (valittiin Pernajan kirkkoherran Otto Ferdinand Hofdahlin sijaan, joka pyysi vapautusta), Helsingin kirkkoherra Frans Arvid Snellman, Nurmijärven kirkkoherra Axel Fredrik Granfelt, Saarijärven kappalainen Anton Lilius, Lappeenrannan ja Lapveden kirkkoherra Johan Matias Hackzell, Juvan kirkkoherra Magnus Erik Alopaeus, Mikkelin kirkkoherra Anders Johan Hornborg, Pieksämäen kirkkoherra Axel Emanuel Berner ja Rantasalmen kirkkoherra Johan Kristian Lampén.
- Kuopion hiippakunnasta: tuomiorovasti Aron Gustaf Borg, Varkauden tehtaan saarnaaja Anders Gustaf Westerlund, Kontiolahden kirkkoherra Klas Erik Järnefelt, lin kirkkoherra Frans Oskar Durchman, Kuopion lukion lehtori Johan Viktor Johnsson ja teologian professori Carl Gustaf von Essen (valittiin tohtori Julius Immanuel Berghin tilalle, joka kieltäytyi).
- Yliopiston puolesta rehtori, valtioneuvos Lorenz Leonard Lindelöf ja rikosoikeuden professori Karl Gustaf Ehrström.
- Koulunopettajien puolesta Turun arkkihiippakunnasta Vaasan yläalkeiskoulun rehtori Alexander Gustaf Julius Hallsten ja Tampereen yläalkeiskoulun rehtori Adolf Fredrik Rosendal, Porvoon hiippakunnasta yleisen historian professori Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen ja Helsingin normaalikoulun rehtori Alfred Kihlman sekä Kuopion hiippakunnasta kasvatusopin professori Zacharias Cleve.
Uusi valtiopäiväjärjestys toi monia uusia valtiopäiväedustajia säätyyn, mutta myös papiston keskuudesta tuli 13 uutta edustajaa. Säädyssä oli kaiken kaikkiaan vain 15 entistä ja yhteensä 21 uutta edustajaa.[8]
Porvarissääty[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Porvarissäädyn puhemies oli Henrik Wilhelm Johan Zilliacus ja sihteeri Sixtus Viktor Calamnius. Säädyn jäsenet olivat puhemies mukaan luettuna seuraavat:[9]
Talonpoikaissääty[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Talonpoikaissäädyn puhemiehenä toimi Aukusti Mäkipeska Ruovedeltä ja varapuhemiehenä Carl Johan Slotte Alavetelistä, tulkki oli Carl Gustaf Borg ja sihteeri Berndt Erik Konstantin Hildén. Säädyn edustajat olivat puhemies mukaan luettuna:[10]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Säätyvaltiopäivien kokoontumisajat 1809-1906 Eduskunta. Viitattu 13.12.2013.
- ↑ Taloudellinen nousukausi Eduskunnan historiaa. Eduskunta. Viitattu 13.12.2013.
- ↑ Agathon Meurman Kokoomuksen keskusarkisto. Viitattu 14.12.2013.
- ↑ Förteckning öfver ätter, som varit representerade i Ridder skåpet och Adeln vid Finlands landtdagar. Hufvudstadsbladet, 07.04.1878, nro 82A, s. 7. Kansalliskirjasto Viitattu 12.04.2021.
- ↑ Eduskunta. Alla armahan lakimme – Valtiopäivät 1863–1864. Edusmiehet kartalla. Viitattu 12.4.2021.
- ↑ Förteckning öfver Ridderskapets och Adelns medlemmar vid landtdagen i Helsingfors år 1872. Protokoll fördt hos Högl. Ridderskapet och Adeln å Landtdagen I Helsingfors år 1872. Tredje häftet. Helsingfors: Hufvudstadsbladets Tryckeri, 1874, ss. 431-433.
- ↑ Kaarlo Österbladh, 1933. Pappissääty Suomen valtiopäivillä 1809–1906. I 1809–1885. Helsinki: Suomen Kirkkohistoriallisen Seuran toimituksia XXXIV, ss. 289–291.
- ↑ Österbladh 1933, s. 291.
- ↑ Sigurd Nordenstreng: Porvarissäädyn historia Suomen valtiopäivillä 1809–1906: Osa V, s. 3–384. Helsinki: Otava, 1921.
- ↑ Viljo Hytönen: Talonpoikaissäädyn historia. II Osa: Säädyn jäsenet, sihteerit ja tulkit, s. 7–314, 316–317. Helsinki: Otava, 1926.