Berndt Erik Konstantin Hildén

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Berndt Erik Konstantin (Constantin) Hildén (10. elokuuta 1822 Vimpeli29. heinäkuuta 1892 Oulu)[1] oli suomalainen juristi, kuvernööri ja valtiopäivämies.

Hildénin vanhemmat olivat kappalainen Bror Konstantin Hildén ja Charlotta Kristina Ingman ja puolisot vuodesta 1853 Julia Maria Roschier (k. 1865) ja vuodesta 1866 Johanna Christiansson (k. 1905). Hildén tuli ylioppilaaksi 1841 ja suoritti tuomarintutkinnon 1845. Varatuomarin arvon hän sai 1849, laamannin arvon 1875 ja valtioneuvoksen arvon 1887. Hän oli Raahen pormestari vuodesta 1854, Oulun läänin lääninsihteeri 1865–1890 ja Uudenkaarlepyyn vt. pormestari 1880–1881. Hildén oli porvarissäädyssä Raahen edustaja valtiopäivillä 1863–1864, joilla hän oli valitsijamies, lakivaliokunnan jäsen ja toimitusvaliokunnan varajäsen.[1][2] Hildén toimi talonpoikaissäädyn sihteerinä valtiopäivillä 1872.[3]

Päätoimittaja, kansanedustaja Leo Hildén oli Berndt Erik Konstantin Hildénin poika.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Berndt Erik Konstantin Hildén. Verkkojulkaisu 2005. Viitattu 7.12.2020.
  2. Sigurd Nordenstreng: Porvarissäädyn historia Suomen valtiopäivillä 1809–1906: Osa V, s. 122–123. Helsinki: Otava, 1921.
  3. Viljo Hytönen: Talonpoikaissäädyn historia. II Osa: Säädyn jäsenet, sihteerit ja tulkit, s. 317. Helsinki: Otava, 1926.
  4. Kansanedustajat: Leo Hildén Viitattu 7.12.2020.