Lars Henrik Gustaf Langenskjöld
Lars Henrik Gustaf Langenskjöld (19. tammikuuta 1805 Sääksmäki – 12. toukokuuta 1879 Helsinki)[1] oli suomalainen juristi, tuomari ja virka- ja valtiopäivämies.
Langenskjöldin vanhemmat olivat maaherra, everstiluutnantti Anders Gustaf Langenskiöld ja Hedvig Gustava Gripenberg ja puoliso vuodesta 1846 Hildur Heloise Amanda Björkstén (k. 1856). Langenskjöld tuli ylioppilaaksi 1821 ja suoritti tuomarintutkinnon ja kameraalitutkinnon 1827. Varatuomarin arvon hän sai 1831 ja valtioneuvoksen arvon 1861. Hänestä tuli Vaasan hovioikeuden ylimääräinen kanslisti 1828 ja kanslisti 1834 ja Viipurin hovioikeuden notaari 1839. Mikkelin tuomiokunnan tuomariksi Langenskjöld tuli 1841 ja Viipurin läänin lääninsihteeriksi 1845. Hän oli Suomen Pankin johtokunnan jäsen 1858–1861 ja Viipurin laamannikunnan vt. laamanni 1864–1868. Valtiopäiväedustaja aatelissäädyssä hän oli 1872 ja 1877–1878.[1]
Lars Henrik Gustaf Langenskjöldin veli oli senaattori, kuvernööri, vapaaherra Fabian Langenskiöld.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Lars Henrik Gustaf Langenskjöld. Verkkojulkaisu 2005. Viitattu 20.12.2020.
- ↑ Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Karl Fabian Theodor Langenskjöld, vapaaherra 1860 Langenskiöld. Verkkojulkaisu 2005. Viitattu 20.12.2020.