Säätyvaltiopäivät 1888
| Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät 1888 | ||
|---|---|---|
| Kesto | 17.1.1888–31.5.1888[1] | |
| Aatelissääty | Victor von Haartman, Ritarihuone | |
| Pappissääty | Torsten Thure Renvall, Ateneum | |
| Porvarissääty | Anders Joachim Kurtén, Ateneum | |
| Talonpoikaissääty | Carl Johan Slotte, Ateneum | |
| Keskeisiä päätöksiä | ||
| valtiosääntö | ||
Säätyvaltiopäivät 1888 olivat sääntömääräiset Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät. Ne olivat viimeiset ennen Säätytalon valmistumista Helsinkiin.
Niillä käsiteltiin kaikkiaan 41 valtiopäiväesitystä. Tärkeimpiä käsiteltäviä asioita olivat eriuskolaislaki ja uusi Suomen rikoslaki, jonka oli paljolti valmistellut professori Jaakko Forsman vuoden 1734 Ruotsin kuningaskunnan lain käytyä jo vanhentuneeksi. Osiltaan vieläkin voimassa Suomen tasavallassa oleva vuoden 1889 rikoslaki oli ongelmallinen suhteessa Venäjään mm. valtiollisten rikosten ja julkiseen omaisuuteen kohdistuvien rikosten vuoksi, minkä vuoksi sen voimaanastuminen lykkääntyi vuoteen 1891.
Edustajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aatelissääty[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aatelissäädyn puhemies eli maamarsalkka oli Victor von Haartman. Aatelissäädyn valtiopäiväedustajia olivat hänen ohellaan seuraavat henkilöt:
Pappissääty[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pappissäädyn edustajien lukumäärä valtiopäivillä oli puhemies ja 37 jäsentä, joista 16 oli uusia. Valtiopäivämiehet olivat säädyn puhemies arkkipiispa Torsten Thure Renvall mukaan luettuna seuraavat:[2]
Piispat:
- Arkkipiispa Torsten Thure Renvall (säädyn puhemies), Kuopion hiippakunnan piispa Gustaf Johansson (varapuhemies), Porvoon hiippakunnan piispa Carl Henrik Alopaeus.
Papiston edustajat:
- Turun arkkihiippakunnan papiston valitsemat: tuomiorovasti Frans Wilhelm Gustaf Hjelt (sai 28.4. sairauden takia vapautuksen valtiopäivämiehen toimesta eikä uutta valittu enää tilalle, Kaustisen kirkkoherra Gustaf Gideon Forsman, Lapuan kirkkoherra Anders Oskar Törnudd, Mouhijärven kirkkoherra Josua Johansson, Ilmajoen kirkkoherra Elias Malakias Rosengren, Alavuden kirkkoherra Johan Frans Sahlberg, Maalahden kirkkoherra Frans Viktor Sandelin, Taivassalon kirkkoherra Frans Nordlund, Sundin kirkkoherra Frans Joakim Torckell, Hämeenlinnan kappalainen Anton Viktor Appelqvist, vankilansaarnaaja Gustaf Robert Böök (jonka tilalle sitten valittiin Maarian kirkkoherra Ivar Markus Tallgren) ja Vähänkyrön kappalainen Johan Jakob Westerlund.
- Porvoon hiippakunnan papiston valitsemat: Lappeenrannan ja Lappeen kirkkoherra Gustaf Oskar Teodor Nordström, Helsingin kirkkoherra Alexander Wilhelm Lyra, Jyväskylän kirkkoherra Nestor Järvinen, tuomiorovasti Johan August Lindelöf, Asikkalan kirkkoherra Erik Viktor Petterson (jonka tilalle sitten valittiin Sulkavan kirkkoherra Ludvig Alexander Wennerström), jumaluusopin professori Herman Råbergh, Rantasalmen kirkkoherra Anders Gustaf Westerlund, Uukuniemen kirkkoherra Alexander Gustaf Walle, Sipoon kirkkoherra Fredrik Vilhelm Fredrikson ja lyseon lehtori Juuso Hedberg.
- Kuopion hiippakunnan papiston valitsemat: Suonenjoen kirkkoherra Henrik Edvard Schroderus, lakitieteen professori Jaakko Forsman, lyseon lehtori Johannes Schwartzberg, Hailuodon kirkkoherra Niilo Karlsberg, Juvan pitäjänapulainen Johan Henrik Ilvonen ja Oulun kirkkoherra Anshelm Waldemar Walli.
- Yliopiston valitsemat: yleisen historian professori Johan Richard Danielson ja Suomen, Venäjän ja Pohjoismaiden historian professori Ernst Gustaf Palmén.
- Turun arkkihiippakunnan koulunopettajien valitsemat: sanskritin- ja vertailevan kielitieteen ylimääräinen professori Otto Donner ja rehtori Kaarlo Johan Blomstedt.
- Porvoon hiippakunnan koulunopettajien valitsemat: rehtori Alfred Kihlman ja rehtori Johan Gabriel Geitlin.
- Kuopion hiippakunnan koulunopettajien valitsema: lehtori Petter Gustaf Hällfors.
Porvarissääty[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Porvarissäädyn puhemies oli Anders Joachim Kurtén ja sihteeri Anders Mauritz Hornborg. Säädyn jäsenet olivat puhemies mukaan luettuna seuraavat:[3]
Talonpoikaissääty[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Talonpoikaissäädyssä valtiopäiville osallistuivat, puhemies Carl Johan Slotte mukaan luettuna, seuraavat edustajat, tulkkina Anton Almberg ja sihteerinä Karl Fabritius:[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Säätyvaltiopäivien ajankohdat ja kokoontumispaikat Eduskunnan arkisto. Viitattu 1.8.2012.
- ↑ Kaarlo Österbladh, 1934. Pappissääty Suomen valtiopäivillä 1809–1906. II 1885–1906. Helsinki: Suomen Kirkkohistoriallisen Seuran toimituksia XXXVI, ss. 20–22.
- ↑ Sigurd Nordenstreng: Porvarissäädyn historia Suomen valtiopäivillä 1809–1906: Osa V, s. 3–384. Helsinki: Otava, 1921.
- ↑ Viljo Hytönen: Talonpoikaissäädyn historia. II Osa: Säädyn jäsenet, sihteerit ja tulkit, s. 7–316. Helsinki: Otava, 1926.