Säätyvaltiopäivät 1888
| Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät 1888 | ||
|---|---|---|
| Kesto | 17.1.1888–31.5.1888[1] | |
| Aatelissääty | Victor von Haartman, Ritarihuone | |
| Pappissääty | Gustaf Johansson, Ateneum | |
| Porvarissääty | Anders Joachim Kurtén, Ateneum | |
| Talonpoikaissääty | Carl Johan Slotte, Ateneum | |
| Keskeisiä päätöksiä | ||
| valtiosääntö | ||
Säätyvaltiopäivät 1888 olivat sääntömääräiset Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät. Ne olivat viimeiset ennen Säätytalon valmistumista Helsinkiin.
Niillä käsiteltiin kaikkiaan 41 valtiopäiväesitystä. Tärkeimpiä käsiteltäviä asioita olivat eriuskolaislaki ja uusi Suomen rikoslaki, jonka oli paljolti valmistellut professori Jaakko Forsman vuoden 1734 Ruotsin kuningaskunnan lain käytyä jo vanhentuneeksi. Osiltaan vieläkin voimassa Suomen tasavallassa oleva vuoden 1889 rikoslaki oli ongelmallinen suhteessa Venäjään mm. valtiollisten rikosten ja julkiseen omaisuuteen kohdistuvien rikosten vuoksi, minkä vuoksi sen voimaanastuminen lykkääntyi vuoteen 1891.
Talonpoikaissäädyllä oli 48 valtiopäivämiestä. Säädyn puhemiehenä toimi Carl Johan Slotte Alavetelistä.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Säätyvaltiopäivien ajankohdat ja kokoontumispaikat Eduskunnan arkisto. Viitattu 1.8.2012.
- ↑ Luettelo Suomen talonpoikaissäädyn valtiopäiväedustajista säätyvaltiopäivillä Viitattu 14.12.2013.
