Kalle Piilonen

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee valtiopäivämiehenä toiminutta maanviljelijää ja liikemiestä. Kirjailija Kalle Valdemar Piilosesta on eri artikkeli.

Kalle Kustaa Piilonen (25. joulukuuta 1844 Äänekoski8. heinäkuuta 1919 Äänekoski) oli keskisuomalainen maanviljelijä, valtiopäivämies ja liikemies.

Piilosen vanhemmat olivat talollinen Juho Piilonen ja Anna Erkintytär. 1870-luvun lopulla Piilonen hankki metsätiloja, yhteensä noin 15 000 hehtaaria. Hän omisti yhdessä William Ruthin kanssa Keiteleen ensimmäisen Eno-nimisen höyryhinaajan, joka tuotiin järvelle 1878, ja perusti Äänekosken alueen ensimmäisen yksiraamisen höyrysahan 1882. Myytyään omistamiaan tiloja Äänekoski Oy:lle hän jäi viljelemään Suojoen-tilaa, jossa harjoitti myös laajamittaista suonraivausta.

Piilonen oli mukana kaiken kaikkiaan viisillä säätyvaltiopäivillä talonpoikaissäädyn edustajana. Hän esitti vuoden 1888 valtiopäivillä poikittaisradan rakentamista Haapamäeltä Savon radalle ja vuoden 1894 valtiopäivillä, että tämä rata kulkisi Jyväskylän ja Suolahden kautta. Ratahanke toteutuikin osittain, kun Haapamäki-Jyväskylä-Suolahti -rata valmistui 1898. Piilonen ajoi myös kanavayhteyden rakentamista Keiteleen ja Päijänteen välille. Piilosen aloitteesta perustettiin Äänekosken ensimmäinen kansakoulu 1880-luvun alussa Piilolanniemeen. Hän vaikutti myös siihen, että Keski-Suomen kansanopisto perustettiin Äänekoskelle 1898.

Piilosen puoliso vuodesta 1873 oli Maria Vilhelmina Kauppinen (k. 1932).

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ilmari Heikinheimo: Suomen elämäkerrasto. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955. Sivut 584-585.