Frithiof Neovius

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Frithiof Neovius (12. elokuuta 1830 Sortavala27. maaliskuuta 1895 Helsinki)[1] oli suomalainen kadettikoulun johtaja ja valtiopäivämies, sotilasarvoltaan kenraaliluutnantti (1885).[2][3]

Neoviuksen vanhemmat olivat Sortavalan kirkkoherra Johan Adolf Neovius ja tämän toinen puoliso Gustava Maria Charlotta Burgman. Hänen puolisonsa oli vuodesta 1854 Anna Natalie Geschwend.[2]

Hän kävi Haminan kadettikoulun sekä Pietarin sota-akatemian 1849–1851. Hän toimi matematiikan ym. aineiden opettajana useissa Venäjän upseerikouluissa, hänet nimitettiin upseerikoulujen luokkatarkastajaksi 1863. Neovius ylennettiin everstiksi v. 1866. Hänet nimitettiin 1871 Suomen kadettikoulun vt. johtajaksi ja ylennettiin kenraalimajuriksi ja vakinaistettiin Suomen kadettikoulun johtajaksi 1875. Hän ansioitui 14-vuotisen uransa aikana erityisesti kadettikoulun pedagogian kehittäjänä. Hän oli merkittävä myös Haminan sivistyselämän kannalta. Hän oli mukana perustamassa 1873 täysihoitolamuotoista tyttökoulua kannattanutta osakeyhtiötä ja 1876 reaalikouluosakeyhtiötä. Neoviuksen aloitteesta kaupunkiin perustettiin lastenkoti 1881 ja pian myös raittiusseura. Neovius ja lääkäri Robert Ek perustivat vuonna 1884 Fredrikshamns Tidning -sanomalehden.[2][3][4]

Neovius oli porvarissäädyssä Haminan kaupungin edustajana valtiopäivillä 1882, 1885, 1888, 1891 ja 1894.[5]

Frithiof Neoviuksen lapsia olivat toimittaja, Arvid Neovius[1] arkkitehti Harald Leonard Neovius, pankinjohtaja Arthur Alfred Neovius ja kansanedustaja Dagmar Neovius.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 6, p. 294
  2. a b c Kansallisbiografia viitattu 27.3.2013 (Kenraalit)
  3. a b Heikinheimo, Ilmari: Suomen elämäkerrasto, s. 531. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955.
  4. Alfred Frithiof Neovius 27.3.1895. Suomen matkailijayhdistyksen vuosikirja, 01.01.1895, nro 1, s. 4–12. Kansalliskirjasto. Viitattu 30.12.2014.
  5. Sigurd Nordenstreng: Porvarissäädyn historia Suomen valtiopäivillä 1809–1906: Osa V, s. 246–248. Helsinki: Otava, 1921.
  6. Dagmar Neovius. Suomen kansanedustajat. Eduskunta.