Neovius kuului Neoviusten professorisukuun, jonka nimi suomennettiin myöhemmin Nevanlinnaksi. Hänen vanhempansa olivat kenraaliluutnantti Frithiof Alfred Neovius (1830–1895) ja Anna Natalie Geschwend (1829–1887).[1] Hän tuli vänrikiksi Haminan kadettikoulustaSuomen Kaartiin 1881, mutta ryhtyi sitten opiskelemaan ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1885 ja lisensiaatiksi 1891 (väitöskirja Om lyfttryckets reduktion å hafsuytan). Hän toimi vakuutuskomission assistenttina 1886–1900 ja kuului Nya Pressen -lehden toimituskuntaan vuodesta 1894 aina lehden lakkauttamiseen eli vuoteen 1900 saakka. 1900–1905 hän kuului maanalaisen Fria Ord -lehden toimitukseen. Lehteä painettiin Tukholmassa ja levitettiin salaa Suomeen. Se vastusti Bobrikovinsortokautta.[3]
Neovius piti yhteyttä myös vapaamielisiin venäläisiin. Vuonna 1903 hänet karkotettiin Suomesta muiden perustuslaillisten johtajien mukana. Perustuslaillisten enemmistö pysyi Leo Mechelinin rauhanomaisen vastarinnan tiellä "Tukholman valtiopäivillä" (1903, maanpaossa). Tuolloin vähemmistöön jääneiden aktiivista vastarintaa kannattaneiden aktivistien, joiden johtohahmoja Neovius oli, tie osittain erkani muista perustuslaillisista, mutta lehden levitys Suomessa jatkui. Karkotus päättyi, kun vuonna 1905 perustuslailliset pääsivät valtaan ja ensimmäinen sortokausi päättyi. Neovius liittyi 1906 uudelleen perustetun Nya Pressen -lehden toimituskuntaan ja toimitti sen lisäksi 1907 perustamaansa aikakauskirjaa Politik och kultur.[3]
Om lyfttrycksvärdens reduktion till hafsytan, väitöskirja. Helsingfors 1891
Tafeln zum Gebrauch bei stereometrischen Wägungen. Acta Societatis scientiarum Fennicae Tomus XIX, 16. Societas scientiarum Fennicae, Helsingfors 1893
Volymator. Söderström, Helsinfors 1893
Lösa blad ; sisältö Den 6 juli, Sommartankar, Likt och olikt ; kirj. Viktor Magnus von Born, Arvid Neovius ja Konni Zilliacus. Distributionsaffären Express, Helsingfors 1900
En eller tvåkammarsystem?. Helsingfors 1905
Kort öfversikt af den politiska valrätten i olika länder. Helsingfors 1906, suomeksi nimellä Lyhyt yleiskatsaus valtiolliseen vaalioikeuteen eri maissa. Helsinki 1906
Den kommunala rösträtten : referat vid Svenska folkpartiets partidag den 1 april 1907. Helsingfors 1907
The Finnish question in 1911 : a survey of the present position of the Finnish constitutional struggle by a member of the Finnish Diet. Harrison & Sons, London 1911
Die finnländische Frage im Jahre 1911 : ein orientierender Überblick über den gegenwärtigen Stand des finnländischen Verfassungskampfes von einem Mitglied des Finnländischen Landtags. Duncker & Humblot, Leipzig 1911
La question finlandaise en 1911 par un deputé Finlandais ; préface de Frédéric Passy. Schleicher, Paris 1912
Grunddragen av Finlands statshushållning och angreppen på densamma. Studentfylkingen, Helsingfors 1912
Striden om Finlands samhällsskick 2, Åren 1906–1912. Studentfylkingen, Helsingfors 1912
Förslag till statsförfattning för Finland. Frågor för dagen 9. Holger Schildt, Helsingfors 1917