Mauritz Wladimir Armfelt

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Mauritz Wladimir (Vladimir) Armfelt (5. elokuuta 1827 Helsinki12. marraskuuta 1888 Helsinki) oli suomalainen kreivi ja virka- ja valtiopäivämies.[1][2]

Perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Armfeltin vanhemmat olivat ministerivaltiosihteeri Alexander Armfelt ja Sigrid Axelina Fredrika Oxenstierna af Eka och Lindö ja puoliso vuodesta 1861 Alexandrine von Bilderling. Säveltäjä Alexandrine Armfelt oli heidän tyttärensä. Armfeltin poikia olivat kreivi, kamariherra Alexander Armfelt ja eversti, kreivi Nikolai Armfelt.[3]

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Armfelt valmistui Pietarin keisarillisen yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta. Hän aloitti virkamiehenä Suomen kenraalikuvernöörin kansliassa vuonna 1847. Hän toimi kenraalikuvernöörin tulkkina vuodesta 1848. Hän siirtyi sihteeriksi keisarin kansliaan ja valtiosihteeristöön vuonna 1850. Hän toimi valtiosihteeristön retkikunnan sihteerinä vuosina 1851,1855 ja 1857. Armfelti erosi valtiosihteeristön retkikunnan tehtävästä vuonna 1862 ja hän siirtyi erikoistehtäviin ministerivaltiosihteerille. Armfelt toimi Helsingin yliopistossa kanslerin sihteerinä 1855-1868. Yliopiston kanslerina toimi ensin kruununprinssi Nikolai Aleksandrovitš ja myöhemmin kruununprinssi Aleksanteri III. Armfelt nimitettiin Venäjän keisarikunnan ritarikuntien kanslian jäseneksi.[1][2][4][3][5]

Armfelt oli aatelissäädyssä edustaja valtiopäivillä 1877–1878, 1882, 1885 ja 1888.[6][7][8][9][10]

Arvonimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nikolai I palkitsi Armfeltin kamarijunkkarin arvonimellä vuonna 1850. Aleksanteri II palkitsi Armfeltin keisarillisen hovin seremoniamestarin arvonimellä vuonna 1859, todellisen valtioneuvoksen arvolla vuonna 1863, tallimestarin arvolla vuonna 1866 ja hovitallimestarin arvolla vuonna 1876. Aleksanteri III palkitsi hänet tallimestarin arvolla vuonna 1885.[3]

Ritarikunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Armfelt sai Pyhän Stanislauksen ritarikunnan kolmannen luokan ritarimerkin vuonna 1856, Pyhän Stanislauksen ritarikunnan toisen luokan ritarimerkin keisarillisella kruunulla vuonna 1859, Pohjantähden ritarikunnan ritarimerkin (Ruotsi) vuonna 1860, Pyhän Annan ritarikunnan toisen luokan ritarimerkin vuonna 1861, Pyhän Annan ritarikunnan toisen luokan ritarimerkin keisarillisella kruunulla vuonna 1862, Pyhien Mauritiuksen ja Lasaruksen ritarikunnan komentajamerkin (Italia) vuonna 1864, Guadalupen keisarilisen ritarikunnan suurristin (Meksiko) vuonna 1865, Pyhän Vladimirin ritarikunnan kolmannen luokan ritarimerkin vuonna 1865 ja Pyhän Stanislauksen ritarikunnan ensimmäisen luokan ritarimerkin vuonna 1883.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Geni: Mauritz Wladimir Armfelt Viitattu 20.7.2021.
  2. a b Adelsvapen-wiki: Adliga ätten Armfelt nr 213, Tab 9 Viitattu 20.7.2021.
  3. a b c d Gustaf Magnus Elgenstierna: Mauritz Vladimir Armfelt Den introducerade svenska adelns ättartavlor. 1925-36.. Adelsvapen-Wiki. Viitattu 26.4.2024.
  4. M. W. Armfelt kuollut. Päivän Uutiset, 13.11.1888, nro 266, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 20.7.2021.
  5. Aleksanteri III kansallisbiografia.fi. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 28.3.2024.
  6. Förteckning öfver Ridderskapets och Adelns medlemmar vid Landtdagen i Helsingfors år 1877. Protokoll fördt hos Finlands Ridderskap och Adel vid Landtdagen 1877. Sjette häftet. Helsingfors: Finska Litteratur-Sällskapets Tryckeri, 1879, s. 1903-1907.
  7. Förteckning öfver Ridderskapet och Adelnsmedlemmar vid Landtdagen i Helsingfors år 1882. Protokoll fördt hos Finlands Ridderskap och Adel vid Landtdagen år 1882. Tredje häftet. Helsingfors: Finska Litteratur-Sällskapets Tryckeri, 1885, s. 1489-1493.
  8. Förteckning öfver Finlands till landtdagen i Helsingfors år 1885 församlade Ridderskap och Adel. Protokoll förda hos Finlands Ridderskap och Adel vid Landtdagen 1885. Tredje häftet. Helsingfors: Hufvudstadsbladets Tryckeri, 1886, s. 1419-1424.
  9. Förteckning öfver Finlands till landtdagen i Helsingfors år 1888 församlade Ridderskap och Adel. Protokoll förda hos Finlands Ridderskap och Adel vid Landtdagen år 1888. Tredje häftet. Helsingfors: Hufvudstadsbladets Tryckeri, 1888, s. 1685-1691.
  10. Nikolai Aleksandrovitsh (1843 - 1865) kansallisbiografia.fi. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 28.3.2024.
Tämä henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.