Matti E. Niemelä
Matti Edvard Niemelä (9. syyskuuta 1850 Kemin maalaiskunta – 2. marraskuuta 1923 Kemi) oli suomalainen juristi, kollegiasessori, valtiopäivämies ja Kemin pormestari.[1][2]
Matti Niemelän vanhemmat olivat talollinen, maakauppias Erkki Niemelä ja Margareta Elisabet Karkkonen. Hän pääsi ylioppilaaksi Oulun ruotsalaisesta alkeisoppilaitoksesta 1872 ja suoritti tuomaritutkinnon Helsingin yliopistossa 1890. Niemelä sai varatuomarin arvon 1894.[1] Niemelä oli maanviljelijä, viljellen kotitilaansa Niemi-Niemelää aina vuoteen 1916 saakka, jolloin hän myi tilan Kemin kaupungille kunnalliskodiksi. Hän toimi Kemin pormestarina 1905–1923. Niemelä oli ensin Tornion ja sitten Kemin tuomiokunnan edustaja talonpoikaissäädyssä 1888, 1891 ja 1897.[3] Niemelä toimi lisäksi laiva-asioitsijana 1871–1896, Maalaisten paloapuyhtiön asiamiehenä 1900–1906 ja asianajajana 1890–1905. Hän perusti Kemiin myös raittiusseuran.[1][2][4]
Matti Niemelä oli naimisissa 1876–1920 Maria Karolina Pruntsin (k. 1920) kanssa ja vuodesta 1921 Hildur Emilia Nymanin (entinen Lindsten) kanssa. Hänen poikansa ensimmäisestä avioliitosta oli insinööri ja tilanomistaja Ilmari Niemelä (1878–1952).[1][5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899: Niemelä Matti Edvard
- ↑ a b Pormestari Matti E. Niemelä, Pohjolan Sanomat, 05.11.1923, nro 250, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Viljo Hytönen: Talonpoikaissäädyn historia. II Osa: Säädyn jäsenet, sihteerit ja tulkit, s. 195–196. Helsinki: Otava, 1926.
- ↑ Raittiusseura "Toivo III":n perustaja, Kylväjä, 15.01.1924, nro 2-3, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899: Niemelä Ilmari