K. J. Högman
| Karl Johan Högman | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 19. huhtikuuta 1850 Kajaani, Suomi |
| Kuollut | 14. maaliskuuta 1893 (42 vuotta) Helsinki, Suomi |
| Ammatti | lehtori, valtiopäivämies, päätoimittaja |
| Vanhemmat | Gustaf Fredrik Högman (1811-1866) ja Alexandra Maria Sofia Ricksten |
| Siviilisääty | naimisissa |
| Puoliso | Eva Maria Mollin (k. 1883) |
Karl Johan Högman (19. huhtikuuta 1850 Kajaani – 14. maaliskuuta 1893 Helsinki) oli suomalainen opettajaseminaarin lehtori, valtiopäivämies ja päätoimittaja.[1][2]
Henkilöhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Högmanin vanhemmat olivat Rovaniemen kirkkoherra Gustaf Fredrik Högman (1811-1866) ja Alexandra Maria Sofia Ricksten. Hän oli naimisissa 1877–1883 Eva Maria Mollinin (k. 1883) kanssa. [3] Högman pääsi ylioppilaaksi 1869 Oulun ruotsinkielisestä alkeisoppilaitoksesta ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1874 Helsingin yliopistosta. Hän suoritti vielä lakitieteen kandidaatin tutkinnon 1887.[2] Högman oli Jyväskylän seminaarin matematiikan lehtori vuodesta 1879 ja Keski-Suomi-lehden päätoimittaja 1878–1879. [1]
Högman oli porvarissäädyssä Jyväskylän edustaja valtiopäivillä 1885, 1888 ja 1891. Hän oli muun muassa edistämässä rautatien rakentamista Jyväskylään, joka toteutuikin 1896. Högman oli myös Jyväskylän kaupunginvaltuuston jäsen vuodesta 1881.[2][4]
Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Valosta ; kirj. K.J.H. Kansanvalistus-seuran toimituksia 5. Weilin & Göös, Jyväskylä 1876
- Lu'unlasku kansakoulussa : opetusopillinen osviitta ynnä liite: osoituksia mittausopin opetuksesta kansakoulussa. Weilin & Göös, Jyväskylä 1880, 2. muutettu painos 1885
- Taululaskuharjoituksia. 1 vihko, Kokonaisten lukujen opettamista varten. Weilin & Göös, Jyväskylä 1880, 13. painos 1912
- Taululaskuharjoituksia. 3 vihko, Tavalliset murtolu'ut. Weilin & Göös, Jyväskylä 1880, 7. painos 1906
- Lu'unlaskun oppikirja. Weilin & Göös, Helsinki 1883
- Aurinko : kansantajuinen esitys, kuwilla warustettu ; kirjoittanut K. J. Högman. Kyläkirjasto 1884, 1. K. J. Gummerus, Jyväskylä 1884
- Ekvatiooni-laskun alkeet. Tekijä, Jyväskylä 1884
- Taululaskuharjoituksia. 2 vihko, Kymmenmurtolu'ut. Weilin & Göös, Helsinki 1884, 8. painos 1912
- Taululaskuharjoituksia. 4 vihko, Verranto-lasku, moniehtoinen päätös-lasku, prosentti-lasku ja vaihto-lasku, osinko-lasku. Weilin & Göös, Helsinki 1884
- Kuu : kansantajuinen esitys, kuwilla warustettu. Kyläkirjasto 1885, 4. K. J. Gummerus, Jyväskylä 1885
- Eduskunta-laitoksen muutoksesta (ote Kyläkirjastosta). Gummerus 1888
- Neljän laskutavan alkeisharjoituksia lu'uilla 1-1000 : kirjallista laskemista varten. Gummerus 1889
- Neljän laskutavan alkeisharjoituksia lu'uilla 1-1000 : kirjallista laskemista varten : esimerkkien tulokset. Gummerus 1890
- Lasku-opin perustoimitukset : kansakouluja varten. Gummerus 1893
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899: Karl Johan Högman
- ↑ a b c Kaarlo Juhana Högman, Keski-Suomi 16.03.1893, nro 32, s. 2, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Gustaf Fredrik Högman. Verkkojulkaisu 2005. Luettu 5.8.2019.
- ↑ Sigurd Nordenstreng: Porvarissäädyn historia Suomen valtiopäivillä 1809–1906: Osa V, s. 138–139. Helsinki: Otava, 1921.
|
