Siwert Lundberg
Siwert (Sivert) Lundberg (16. helmikuuta 1838 Tukholma – 2. lokakuuta 1894 Enköping, Ruotsi) oli suomalainen Raahessa vaikuttanut kauppias, laivanvarustaja, pankinjohtaja, kauppaneuvos (1889) ja valtiopäivämies.[1]
Lundbergin vanhemmat olivat kultaseppä Jakob Lundberg ja Maria Laestadius. Hänen lapseton setänsä, Raahessa asunut raatimies ja suurkauppias Johan Siwert Lundberg (1813–1895) adoptoi Siwert Lundbergin vuonna 1849, jolloin hän muutti Raaheen. Lundberg kävi kauppakoulun Lyypekissä ja sen jälkeen hän meni työhön kasvatusisänsä Lundberg & Co-liikkeessä, jonka päätoimialana oli laivanvarustus. Lundberg pääsi myös liikkeen osakkaaksi ja hän hoiti liikkeen kirjeenvaihtoa ja laivojen varustaminen matkaan. Lundbergin liike vei Raahesta ulkomaille tervaa, voita ja potaskaa sekä toi maahan siirtomaatavaroita ja suolaa. [1]
Lundberg perusti vuonna 1870 kasvatusisänsä kanssa uuden kauppatoiminimen J. S. Lundberg, joka harjoitti ulkomaankauppaa ja myllyteollisuutta. Toiminimi rakennutti Raaheen Ruonanojan suulle höyrymyllyn jossa jauhettiin Pietarista ostettua ja laivoilla Raaheen tuotua Riian ruista. Ensimmäinen puinen myllyrakennus paloi 1884, mutta sen tilalle rakennettiin uusi, suurempi tiilinen myllyrakennus. Valmiit tuotteet kuljetettiin sitten laivoilla Kokkolaan, Ouluun, Kemiin ja Tornioon, joissa sijaitsivat Lundbergin varastomakasiinit. Jauhojen lisäksi makasiineissa oli myös muita laivoilla tuotuja tuotteita, kuten riisiä, sokeria ja kahvia. Lundbergilla oli myös kauppaliike Rovaniemellä. Lundbergin myllyn jauhot olivat tunnettuja hyvästä laadustaan. [1]
Lundberg toimi myös parinkymmenen vuoden ajan Pohjoismaiden Osakepankin Raahen konttorin johtajana. Pankki oli perustettu edistämään Pietarin ja Suomen kaupunkien välistä kauppaa. Pankin pääkonttori oli perustettu 1873 Viipuriin ja Raahen konttori perustettiin jo 1874 jolloin Lundbergista tuli konttotin johtaja.[1]
Lundberg edusti Raahea porvarissäädyssä valtiopäivillä 1872.[2] Hän oli myös Raahen kaupunginvaltuuston jäsen ja toimi kuuden vuoden ajan valtuuston puheenjohtajana. Vuonna 1884 Raaheen perustettiin rautatiekomitea, jossa Lundberg oli jäsenenä kun raahelaiset huomasivat jäävänsä syrjään uuden Ouluun vuonna 1886 ulottuneen Pohjanmaan radan liikenteestä. Komitea kartoitti haararadan rakentamismahdollisuutta Raaheen mutta tämä ratahanke toteutui vasta 1899 kun Raahen rata valmistui.[1]
Lundberg hoiti ylemmän kauppakoulun perustamiseen Raaheen tarkoitettua rahastoa 1868–1872, tämän rahaston alkupääoman lahjoitti vuonna 1863 Johan Fellman (1781–1870). Perustamishanke, jossa Lundberg oli mukana toteutui vuonna 1882, jolloin Raahen Porvari- ja Kauppakoulu aloitti toimintansa. Lundberg toimi sitten koulun johtokunnan varapuheenjohtajana.[1]
Lundberg oli naimisissa vuodesta 1861 Ida Henrika Roschierin (1839–1925) kanssa. Heillä oli seitsemän lasta, joista toiseksi vanhimmasta pojasta Lennart Lundbergista (1866–1916) tuli isänsä seuraaja Raahen liike-elämässä ja kunnallispolitiikassa. Lennart Lundbergin kuoltua lapsettomana 1916 päättyi myös Lundbergin suvun liiketoiminta Raahessa.[1][3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
